- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
83-84

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aeronautiikka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

83

Afagia—Afganistan

84

valtakuntaa ja osoitti siinä suurta sekä
valtiomiehen että sotapäällikön taitoa. Hänen
mainehikkain tekonsa oli Attilan hyökkäyksen
torjuminen ja voitto hunneista Katalaunisilla
kentillä v. 451. Tästä huolimatta tiesivät hänen
kadehtijansa saattaa hänet heikon
Valentinianuk-sen epäluuloon ja tämä surmasi hänet v. 454
omalla kädellään. K. G.

Afagia (kreik. kielteinen a, ja phage’in =
syödä), nielemiskyvyttömyys.

Afakia (kreik. kielt, a, ja phako’s = mykiö),
mykiön puuttuminen silmästä.

Afasia (kreik. kielteinen a, ja phasis = puhe),
aivoissa piilevän syyn aiheuttama
puhekyvyttö-myys, vaikkei ole olemassa tajuttomuutta eikä
estettä ulkonaisissa puhe-elimissä. — A. a m n e
s-t e i a, muistinafasia, vaikeus löytää sanoja.

il. O-B.

Affekteerattu (lat. affe’ctus = mielenliikutus),
teennäinen, teeskennelty.

Affekti (vrt. Affekteerattu), valtaava
mielenliikutus, esim. suuri suru, ilo, viha j. n. e.
vrt. Mielenliikutus.

Affektsioni (lat. affe’ctus < affi’cere =
vaikuttaa johonkin), yleensä muutos sielun tai ruumiin
tilassa; mielenliikutus; sairaloinen kiihotus,
muutos tai tauti jossakin ruumiinosassa.

Affetto /-e’-/ (it.), intohimo. Con a. ja
affettuoso, intohimoisesti.

Affiksi (lat. affi’xus = lisäksi liitetty, liite),
epäitsenäinen kielenosa (äänne tai äänneryhmä),
jolla ainoastaan toisen, itsenäisen kielenosan
(sanan) yhteydessä on jokin, tavallisesti
modifiee-raa\a, merkitys (affikseja ovat esim. johto- ja
taivutuspäätteet). Affiksin paikka on joko
mo-difieerattavan sanan edellä (prefiksi; ks. t.) tai
jäljessä (suffiksi; ks. t.). A. K.

Affilieerata (keskiaj. lat. affiliäre), ottaa
lapseksi ; tulla otetuksi jonkun yhdyskunnan (esim.
vapaamuurarien) jäseneksi, ilman että kaikessa
suostuu sen sääntöjä noudattamaan.

Affinioida (ransk. affiner = puhdistaa,
jalostaa), jalojen metallien erottaminen epäjaloista
tai toisistaan, käyttämällä märkää tietä.

Affiniteetti (lat. affi’nitäs = läheisyys;
lan-kous). 1. Lakit. Lankous. — 2. Kern. Se
atomeissa vaikuttava voima, joka aiheuttaa eri
alkuaineiden yhtymisen tahi joka yhdistetyissä
aineissa saa aikaan molekylin koossa-pysymisen. A.
on ainoastaan nimitys itse ilmiölle, jonka
vaikutuksen tunnemme, mutta jonka varsinainen
olemus on meille tuntematon. Paitsi aineitten
kemiallisia ominaisuuksia vaikuttavat sen
voimakkuuteen myös valo, lämpötila, sähköjännitys y. m.
Erikoisen yksikön puutteessa mitataan sitä
muilla energiamuodoilla, tav. sähkömitalla
(Volt-Coulomb).

Affirmatsioni (lat. afflrmä’re = vahvistaa <
firmus = vahva), myöntäminen, vakuuttaminen.
— Affirmatiivinen, myöntävä,
myöntö-peräinen (esim. arvostelma).

Afflseerata (lat. affi’cere), herättää
vaikutelma, vaikuttaa jonkin mieleen.

Affleck, Simo (k. 1725), majuri, mainitaan
ensin Salomon Enbergin ylöskantomiehenä ja
vista 1696 omassa nimessään Pielisjärven ja
Nurmeksen kruununhovien (Lieksan y. m.)
vuokramiehenä. Kovuudellaan verojen
vaatimisessa hän teki itsensä vihatuksi ja jo 1696

syttyi häntä vastaan talonpoikaiskapina; A:ia
ammuttiin jousella päähän, ei kuitenkaan
kuo-lettavasti, ja sotaväen avulla kapina
kukistettiin. Mutta 1710 kapina puhkesi uudestaan,
jolloin kansa A:n apen, kirkkoherra Pietari
Hærkepæuksen johdolla vannoi tsaarille
uskollisuudenvalan. Vasta Uudenkaupungin
rauhanteon jälkeen A. palasi vuokratiloilleen
Pielisjär-velle, aloittaen jälleen entisen tyranniutensa,
mutta lopetti itse ampumalla elämänsä 9 p.
toukok. 1725. Kansan muistossa hän on
säilynyt „Simo Hurtan" nimellä. K. G.

Affrén, Antti (k. 1718), suom. pappi, tuli
1706 Isonkyrön kappalaiseksi, vangittiin 1716,
koska oli Ruotsiin kirjoittanut tietoja
venäläisten toimista ja vietiin Turkuun, jossa
kidutettiin ja hirtettiin 1718.

Afganistan f-gä’-] (pers. s. o. „afganilaisten
maa", ennen Drangiana tai A r i a n a),
valtakunta keskisessä
Aasiassa, koillisosa
Iranin ylätasankoa,
Venäjän ’ ja Englannin
Intian alusmaitten
välillä, 558,000 km3,
Saksaa vähän suu-/
rempi, n. 5,5 milj. as.
f-A. on osaksi
suurenmoinen alppimaa.
Korkeimmat
vuorijonot: Hindukus 1.
oikeammin Hindukuh
(korkein huippu 7,750
m), Sefih Kuh (4,760
m), jossa on 1,027 m
korkea Khaiber-sola,
ja näitten kanssa
yhdensuuntaiset Sulei-manjonot Intian
rajalla. Talvella ovat nämä paksun lumen peitossa.
Joet: Amu Darja pohj.-rajalla, Murgab, joka
virtaa pohjoiseen, Herirud ja Hilmend, joka laskee
Hainun-suohon, sekä Kabul, Indusjoen lisäjoki.
Kabul-laakso on ikivanha tärkeä kulkureitti
Iranin ja Intian välillä. A:ssa vallitsee
mannerilmasto, joskus talvella — 24° C ja kesällä
-f- 40° C. Kasvullisuus hyvin niukka
hiekkaerämaissa ja aroilla lännessä, vuorilaaksoissa
suuria metsiä; alpeilla karjanhoito
pääelinkeinona. Tärkeimmät vientitavarat ovat hevoset,
lampaat, villa, nautakarja, kamelit, nahkat, vilja,
silkki, hedelmät. Viljelys: paljon aprikoosi- ja
kirsikkapuita, viljelemättä kasvaa
pirunpaska-kasvi. Maa on metalleista (lyijy, sinkki) rikas;
teollisuus ja kauppa huono. Kauppa on
persialaisten ja bukharalaisten vallassa.

Väestön muodostaa hyvin kirjava joukko
eri heimoja. Lukuisimmat (’/« koko väestöstä)
ja merkitsevimmät ovat afganilaiset, jotka ovat
etupäässä iranilais-intialais-seemiläistä
seka-kansaa; heidän kielensä on iranilainen. He ovat
pitkäkasvuisia, mustatukkaisia, joilla usein on
kaareva nenä ja voimakkaasti seemiläiset
kasvon-juonteet. Kirjakieltään he nimittävät pastu’ksi
1. pahtu’ksi (15:nneltä vuosis.), kirjallisuus
mitätön. Naisen asema rn verrattain vapaa. Useat
heistä ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Heidän
useista heimoistaan ovat merkitsevimmät g i
1-s a i koillisosassa ja d u r a n i lounaisosassa.

Afganeja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0056.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free