- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
103-104

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aga ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

103

Agaricus—Agathokles

104

hcossaan paljas, toisilla taas on se aluksi
erilaisten kudosten peittämä. Koko itiöemä voi olla
suljettu ulkoverlion (velum universale)
sisään. Kun itiöemä kasvaa, murtuu ulkoverho.
Muutamilla, kuten kärpässienillä, jää
ulkoverlion osia valkoisina pilkkuina lakin punaiselle
yläpinnalle. Ulkoverhon alaosa jää alempana
renkaana (annulus inferusj tahi tuppena
ympäröimään itiöemän kannan juurta. Lisäksi
tavataan vielä sisäverho (velum partiale),
joka ohuena kalvona lakin reunan ja kannan
välillä peittää heltat. Lakin kasvusta
murtues-saan voi se jäädä kannan yläosan ympärille
ylempänä renkaana (annulus superus)
tai repeytyä irti kannasta ja jäädä riippumaan
lakin reunasta. Huovasto kasvaa enimmäkseen
multarikkaassa maassa, mätänevässä puussa
j. n. e. Muutamat lajit loisia.

Agaricus
ga’-J, Agaricacecp-heimoon kuuluva
sienisuku, jonka pehmeän kaivomaiset heltat
ovat kahdenkertaisia ja lakkiin [-kiinnikasva-neita. Ajaricus-sukuun yhdisti Linné kaikki
helttasienet. Persoonin ja Friesin uudistaman
sieni järjestelmän mukaan käsittävät
helttasienet 20 sukua, ja A.-suvun Fries jakaa 28
ala-sukuun pääasiallisesti itiöiden värin mukaan.
Useat lajit ruokasieninä tärkeitä, toiset
myrkyllisiä.

Agarisiini, agaricus-happo, eräästä
pillisie-nestä (Polyporus officinalis) saatu väritön,
hajuton ja mauton kiteinen aine, jota käytetään
lääkkeenä keuhkotautisten yöhikoilemista
vastaan.

Agasias [-[-gä-ai’-], Dosithrok-sen-] {+[-gä-
ai’-], Dosithrok-
sen+} poika, kreik.

kuvanveistäjä,
Efesoksesta
kotoisin (luult. 1
vuosis. e. Kr.) ;
hänen teoksiaan
on säilynyt
marmorinen kuvapatsas: erittäin

vauhdikkaasti
esitetty
taistelija, n. s.
Borghe-sen taistelija
(ennen
Roomassa, Villa
Borglie-sessä; nykyään
Pariisin
Louvressa) .

O. E. T.

Agassiz fagasi’ ]. 1. Louis A.
(1807-1873), sveitsiläis-amer. eläintieteilijä ja
geologi. Tuli luonnontieteiden professoriksi
Neuchflteliin 1832, matkusti luennonpitäjänä
1846 Yhdysvaltoihin, jossa sai eläintieteen ja
geologian professorin toimen New-Cambridgen
yliopistossa lähellä Bostonia. Hänen
pääjulkai-sunsa koskevat fossiilisia kaloja ja
piikkinahkaisia, mutta ennen kaikkea on hän tullut
kuuluisaksi jääkausiteoriansa kautta.
Ameriikassa hänestä tuli sikäläisen
luonnontutkimuksen isä. Perusti New-Cambridgen
eläint.-paleontologisen museon, teki tutkimusmatkan
Amazon-joelle ja retken syvämeritutkimuksia

varten. Oli kehitysopin arvossapidetyimpiä
vastustajia. Teoksia: „Recherches sur les
pois-sons fossiles" (1842), „Histoire naturelle
des-poissons d’eau douce de 1’ Europe centrale"
(1842), „Monographie d’échinodermes vivants
et fossiles" (1842), „Etudes sur les glasiers"
(1840). Hänen elämäkertansa ja kirjeenvaihtonsa
julkaisi hänen leskensä 1885. ks. myös Marcow,
„Life and letters of Louis A." (Lontoo 1896).
–2. A 1 e x a n d e r A. (s. 1835), edellisen poika,
isänsä seuraaja New-Cambridgessä. Perusti
Newportin eläintieteellisen aseman
(Rhode-Is-landin valtiossa) on tutkinut varsinkin alempia
merieläimiä ja syvänmeren eläimistöä sekä
viime vuosina johtanut syvänmeren
tutkimusret-keä Antillien ympärillä ja Meksikon lahdessa.
Teoksia: „North American Acalephae" (1865),
„Revision of the Eeliini" (1872),
„North-Ame-rican starfishes"(1877), „Seaside studies in
natu-ral history" (1882), „Three cruises of the Blake"

(1888) ; „The islands and coral reefs of Fiji"

(1889), „Explorations of the .Albatross’ in the
Pacific" (1S99-1905).

Agatha vrt. kreik. agatho’s, agathë’= hyvä),
pyhä A., sisilialainen pyhimys; legendan
mukaan neitsyt, joka oli kääntynyt kristinuskoon
ja kärsi marttyyrikuoleman Deciuksen vainossa.
Hän hylkäsi sotapäällikkö Quintianuksen
rakkauden, jonka vuoksi tämä antoi repiä hänen
rintansa hehkuvilla pihdeillä. Yöllä Pietari ja
enkeli paransivat hänen haavansa, jonka vuoksi
hänet vangittiin; pelastui maanjäristyksen
avulla roviokuolemasta, mutta kuoli vankeudessa
5 p. helmik. 251.

Agathis, kasvisuku, korkeita, pihkaisia
havupuita ; oksat miltei kiehkuraisia; havut litteitä,
leveähköjä; kävyt palleroisen puikeita. Uudessa
Seelannissa ja Pohj.-Austraaliassa kasvaa A.
au-strclis, kauripetäjä, josta saadaan
arvokasta puuta ja teknillisesti tärkeätä pihkaa,
kauripihkaa. A. Dammara, Itä-Intian
saaristosta, tuottaa n. s. manillakopaalia.
D a m m a r a-h a r t s i a siitä ei saada. vrt.
Kauripihka, Kopaali,
Dammara-hartsi.

Agatho (vrt. kreik. agatho’s = hyvä) Pyhä,
paavina 678-681; sai aikaan monoteletismin
kiroamisen 6:nnessa oikumeenisiässa
kirkolliskokouksessa 680.

Agathokles (-<?-], Syrakusan yksinvaltias
317-289 e. Kr. Alhaisessa säädyssä syntyneenä
A. kohosi tavattoman älynsä, tarmonsa ja
sotaisen etevyytensä avulla kansanvaltaisen puolueen
ji htajaksi taistelussa ylimystön harvainvaltaa
vastaan. Surmautettuaan harvainvallan
johtomiehet A. valittiin v. 317 syrakusalaisten
„itsevaltiaaksi päälliköksi"; myöhemmin hänet
mainittiin kuninkaan nimellä. Taisteltuaan
urhoollisesti vaihtelevalla sotaonnella monet ’ ankarat
taistelut niin hyvin kreikkalais-sisilialaisia
vastustajia kuin karthagolaisia vastaan, milloin
Sisiliassa, milloin Afrikassa, hän vihdoin (n.
vuodesta 305) pääsi täydelliseen ylivaltaan
Sisilian kreikkalais-yhteiskuntien yli. —
Päästäkseen valtiollisten päämääriensä perille hän ei
kammonut minkäänlaisia keinoja, ja häntä on
sen tähden sanottu hirmuvaltiaaksi. Valtaan
päästyään hän osoittautui viisaaksi ja
kyvykkääksi hallitsijaksi. O. E. T.

Bnrghesen taistelija.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0074.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free