Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Agathon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
105
Agathon—
Agesilaos
106
Agathon [-ga’thön], kreik.
tragediainrunoi-lija 5:nnen vuosis. loppupuoliskolta e. Kr. vrt.
Kreikan kieli ja kirjallisuus.
Agave
gä’-J, Amaryllidaceæ heimoon [-kuuluva suku Ameriikan kuumista osista.
Huomattavin laji on myös Etelä-Eurooppaan v. 1531 jälkeen
metsistynyt A. americana(„satavuotinen aaloe").
Lehdet ruusukkeessa, 1-3 m pituisia ja usein yli
20 cm levyisiä, paksuja, meheviä,
piikkireunai-sia, sinivihreitä. Työntää villinä 6-10,
kasvihuoneissa 40-60 vuoden vanhana 10 m korkuisen ja
tyvestä ympärykseltään 30 cm paksuisen vanan,
Agave americana.
jonka latvassa on laaja, haaraisen
kynttiläkruu-nun näköinen kukinto. Kukat lukuisia, 4,000,
pieniä, tuoksuvia, mettä erittäviä. Hedelmän
kypsymisen jälkeen kuolee koko kasvi, mutta
vesoo uudestaan juurakosta. — Lehtien mehevästä
sisuksesta tehdään ruokaa, kuiduista, „pita’sta",
punotaan köysiä, piikit soveltuvat
nuolenkär-jiksi. Nesteestä, jota runsaasti, 4-5 1 päivässä,
vuotaa poikkileikatusta varresta, valmistetaan
Meksikon kansallisjuoma „pulk", josta käymisen
ja tislauksen kautta saadaan päihdyttävää
„mescal"- eli „mejical"-viinaa. Meksikossa
laajoja a.-viljelyksiä, meillä on se joks. yleisenä
ruukkukasvina.
Ageladas ks. H a g e 1 a i d a s.
Agenda [-e’-] (lat. agere = toimia),
„toimitettava"; kirja, joka osoittaa, kuinka julkinen
jumalanpalvelus ynnä muut kirkolliset
toimitukset ovat suoritettavat, vrt.
Kirkkokäsikirja, Liturgia ja Rituaali.
Agenssi (lat.), vaikuttava syy, voima;
kemiassa aine, joka kemiallisesti vaikuttaa toiseen
aineeseen.
Agent provocateur [azä’ provokatö’r] (ransk),
nimitys salapoliisin palveluksessa olevalle
henkilölle, joka ollen itse mukana olevinaan ja
rikoksiin kiihottamalla koettaa saattaa valtiollisesti
epäiltyjä ansaan. Varsinkin Venäjällä on tätä
keinoa paljon käytetty.
Agentti (lat. agere = toimia), asiamies,
henkilö, joka suorittaa liikeasioita toisten laskuun.
— Kielit. Eräiden vieraiden kielien (latinan,
ruotsin) passiivisissa lauseissa esiintyvä
adverbiaali (ks. t.), joka ilmoittaa persoonan tai
esineen, josta verbin ilmaisema toiminta lähtee.
Suomen kielessä agenttia ei ole; ablatiivin
käyttäminen agentin tapaan, kuten vanhassa kielessä
(esim. filistealaiset lyötiin Davidilta) on
hylättävä muukalaisuus. A. K.
Agentuuri, asiamiestoimi.
Ageratum Composi/æ-heimoon kuulu-
via yrttejä, joiden lukuisissa pienissä
mykeröissä on torvimaiset kukat. Useita lajeja
viljellään puutarhoissa, esim. A. mexicanum’ ia,
jolla on vaaleansiniset kukat ja herttamaiset
lehdet, A. cunyzoides’ta. y. m. Kotimaa
Pohj.-ja Etelä-Ameriikka.
Ager publicus (lat.), yhteismaa, valtionmaa,
se osa (tav. kolmas-osa) valloitettua maata, mikä
Rooman tasavallan ensi ajoilta asti tuli valtion
omaksi. Tämä maa osaksi joutui
yksityisomaisuudeksi, osaksi myytiin tai luovutettiin
käytettäväksi veroa vastaan. Maiden jakoa
kansalaisten kesken sekä haltijain käyttö- ja
omistusoikeutta järjestivät useat lait (leges agrariæ)
sillä seurauksella, että ager publicus keisariajan
alussa melkein kokonaan oli muuttunut
yksityisomaisuudeksi. K. J. H.
Agesandros [äge’-J, kreik. kuvanveistäjä
Rho-dos-saarelta, laati yhdessä (veljiensä?)
Poly-doroksen ja Athenodoroksen kanssa mainion
L a o k o’o n-ryhmän, luult. l:ltä vuosis. e. Kr.
ks. L a o k o’o n.
Agesilaos [ägesi’lä-], Lakedaimonin
(Spartan) kuningas n. 400-360 e. Kr. A. oli
kuningas Arkhidamoksen (II :n) poika,
Euryponti-dien kuningassukua. Vanhemman veljensä Agis
II:n kuoltua (n. 400) A. mahtavan
Lysan-droksen (ks. t.) tukemana pääsi kuninkaaksi.
— Spartalaiset kävivät niinä aikoina pientä
sotaa Vähässä-Aasiassa persialaisia vastaan,
jotka ahdistelivat niitä sikäläisiä
kreikkalaisia yhteiskuntia, jotka olivat ottaneet osaa
nuoremman Kyyroksen kapinanyritykseen
suurkuningasta vastaan. Spartan kreikkalaisten
vihollisten (varsinkin ateenalaisen Kononin)
yllyt-täminä persialaiset ryhtyivät v. 397 suurta
hyök-käysretkeä varustamaan. Silloin spartalaiset
lähettivät Vähään-Aasiaan 8,000 miehen
sotajoukon, A. päällikkönä. Hän saavutti suuren
menestyksen, mutta pian hänet tarvittiin
joukkoineen Euroopan puolelle. Tyytymättöminä
Spartan yliherruuteen useat Heilaan valtiot,
Ateena ja Theba etunenässä olivat liittoutuneet
Spartaa vastaan; tarvittavat varat oli saatu
Persiasta. A. riensi silloin Hellaaseen sekä
voitti thebalaiset, ateenalaiset sekä heidän
liittolaisensa Koroneian taistelussa (Boiotiassa, v.
394). Seuraavina vuosina A. johti taitavasti
useita sotaretkiä Kreikassa. Ratkaisevaa voittoa
ei kuitenkaan saavutettu, jonka vuoksi Sparta
vuorostaan turvautui persialaisiin ja teki heidän
kanssaan liiton. V. 387 Persian suurkuningas
sääsi Kreikan valtiolle rauhanehdot: tehtiin n. s.
Antalkidaan rauha (ks. Antalkidas).
Spartan väkivallanteot saivat thebalaiset nousemaan
heidän sortoaan vastaan. Turhaan A. koetti
heitä kukistaa. Leuktran tappelussa, jossa A.
sairauden vuoksi ei ollut mukana, sortui
Spartan yliherruus Kreikassa (371). Seuraavina
vuosina A:n täytyi kaksikin kertaa käyttää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
