- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
109-110

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Agnes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

109

Agnes—Agraari politiikka

110

roomalaisen rakkauden. Hänet teljettiin
porttolaan, jossa hänen siveytensä ihmeiden avulla
pelastui. Hänet mestattiin v. 304 miekalla, kun
liekit eivät tahtoneet suorittaa tehtäväänsä.
Pyhimyksenä hän on neitseellisen puhtauden ja
hyveen edustaja; hänen vertauskuvansa on karitsa.

Agnes Meranilainen, Meranin herttuan
Bertholdin tytär, joka v. 1196 meni naimisiin
Ranskan kuninkaan Filip II Augustin kanssa,
vaikka paavi ei ollut hyväksynyt tämän eroa
Tanskan prinsessasta Ingeborgista. Paavi
Inno-centius III pakoittikin, julistamalla maan
inter-diktiin, kuninkaan tunnustamaan Ingeborgin
jälleen puolisokseen, huolimatta yhä jatkuvasta
rakkaudestaan Agnesiin. Kuoli Poissy’ssa v.
1201, jättäen jälkeensä kaksi lasta, jotka
julistettiin laillisiksi. O. M-e.

Agnesi [nnjc’-], Maria Ga.ëtana
(1718-1799), oppinut it. nainen, erään bolognalaisen
matematiikan professorin tytär, harrasti
varsinkin kieliä ja matematiikkaa. Hänen teoksensa
„lnstituzioni analitiche" (1748, 2 nid.) herätti
suurta huomiota. Isänsä kuoltua hän hoiti paavi
Benedictus XIV:n luvalla professorin virkaa,
mutta siirtyi pian jumaluusopillisiin opinnoihin
ja lopulta luostariin, jossa kuoli.

Agni, intialaisessa mytologiassa tulen jumala.

Agnostisismi (kreik. kielteinen a, ja gnö’sis
-tieto), „tietämättömyyden oppi", se mielipide,
että ihminen ei voi tietää mitään olevaisen
viimeisistä perusteista ja syvimmästä olemuksesta,
niinkuin aineen, voiman ja sielun sisimmästä
luonnosta, Jumalan olemassaolosta ja
olemuksesta. Kaikki sellaiset kysymykset ovat
sentäh-den kerrassaan jätettävät tieteellisen ja
filosofisen mietinnän ulkopuolelle, jolla on tekemistä
ainoastaan kokemuksen tosiasiain kanssa,
niinkuin positivismi (ks. t.) tarkemmin
esittää. Huxley, Herbert Spencer ynnä muut
englantilaiset kirjailijat 19:nnen vuosisadan
loppupuolella ovat ruvenneet käyttämään tätä sanaa
oman kantansa nimenä ja samalla kehittäneet
tätä perusajatukseltaan jo ennen monesti
esitettyä oppia (vrt. Skeptisismi) erikoiseen
muotoon. — Agnostikko, agnostisismin
kannattaja. A. Gr.

Agnostus [-o’-] (lat. „tuntematon"), silmätön
krapueläin, trilobiitti. Tavataan etupäässä
kambrisessa muodostumassa, Ruotsissa,
Böh-missä y. m.

Agnus Dei (lat.), „Jumalan
karitsa". 1. Jeesuksen nimi (Joh.
l!t). Vanhin kristillinen taide
käytti usein Vapahtajan
symbolina karitsaa. — 2.
Roomalaiskatolinen kirkko käytti tätä
nimitystä amuleteista, joita
keskiajalla valmistettiin vihitystä
kynttilävahasta, öylättitaikinasta tai metallista
ja joissa oli Agnus-Dei kuva tai Johannes
Kastaja ynnä karitsa ja toisella puolen joku
pyhimys* tai paavinkuva. — 3. 7:nnen vuosisadan
lopulla käytäntöön tullut kirkkorukous, joka
kuuluu ehtoollismessuun ja jossa kolmasti
kerrataan sanat: Agnus Dei, qui tollis peccata mundi,
miserere nobis! - „Jumalan karitsa, joka pois
otat maailman synnit, armahda meitä 1",
kuitenkin niin, että kolmannella kerralla loppusanat
kuuluvat: da nobis pacem! = „anna meille

Agnus Dei.

rauha!" — 4. Kreikkalais-katolisessa kirkossa
se karitsankuvalla koristettu vaate, jolla
ehtool-liskalkki peitetään.

Keskiajalla Ranskan kuninkaat ja Hansan
ajalla Visby lyöttivät rahoja, joissa oli
A.-D.-kuva.

Agobard (k. 840), Lyonin arkkipiispa v:sta
816; tarmokas kirkkopolitikko ja valistunut
teologinen kirjailija, joka vastusti
kuvainpalve-lusta ja kansan taikauskoa.

Agonia (kreik. agöni’a = taistelu),
kuolontais-telu.

Agonit (kreik. kielteinen a, ja goni’a =
kulma), viivat, jotka ajatellaan vedetyiksi
niiden maanpinnan pisteiden kautta, joissa
magneettinen deklinatsioni on 0.

Agora [-rä’] (kreik.), kansankokous;
sittemmin tori, kauppatori.

Agorafobia (kreik. agora’= tori, ja phobos =
pelko), torikauhu. Heikkohermoisissa ihmisissä
erityisenä tautina esiintyvä pelon ja tuskan tila,
joka kohtaa heitä liikkuessa avarilla paikoilla
kuten toreilla, kentillä j. n. e. M. O-B.

Agoult [-gü’], Marie de Flavigny d’
(1803-76), ransk. kirjailijatar, käytti salanimeä
Daniel Stern, julkaisi m. m. romaanin
,,Ne-lida", arvokkaat historialliset teokset „Histoire
de la révolution de 1848" ja „Histoire des
com-mencemets de la république aux Pays-Bas" sekä
muistelmia omasta elämästään „Mes souvenirs
1806-1833". Kaikissa näissä teoksissa
kuvastuu intelligentti vapaa-aatteinen ja rohkea
persoonallisuus. Erottuaan miehestään, kreivi
d’Agoult’sta, eli kirjailijatar suhteissa Frans
Lisztin kanssa; heidän tyttärestään Cosimasta
tuli myöhemmin Richard Wagnerin puoliso.

V. T.

Agout
gü’J, Tarnin vasen lisäjoki, [-Lounais-Ranskassa, 180 km pitkä.

Agra. 1. Maakunta luoteisessa osassa
Britannian Etu-Intiaa; 26,324 km1, 5,248,121 as.
(1901); myöskin pienemmän saman maakunnan
alueen nimi. — 2. Kaupunki Agra Juinnan
varrella on vieläkin suuri kaupunki (n. 190,000 as.
1901). Se käy sokeri- ja viljakauppaa;
huomattava kankaiden ja mosaiikkitavaroiden
valmistus. Oli uuden ajan alussa pääkaupunkina
Suur-Mogulin valtakunnassa. Komeita rakennuksia
kaupungin loistoajalta, useimmat kuitenkin
raunioina. A. B. B.

Agraarimeteorologia ks. Ilmatiede.

Agraaripclitiikka (lat. agrä’rius =
maanviljelystä koskeva) on se talouspolitiikan haara,
joka tarkoittaa maanviljelyksen kohottamista
ja sen edistämistä eritoten valtion avulla. Sen
pyrkimysten päämääränä on maalaisväestön
sosiaalisen aseman ja taloudellisten elinehtojen
parantaminen. Niinpä on Suomessakin kysymys
tilattoman väestön aseman parantamisesta tätä
nykyä tärkeimpiä agraaripoliittisia kysymyksiä.
Valtion on parannettava maanviljelysoloja,
varsinkin maanomistusoloja koskevaa
lainsäädäntöä. Sen lisäksi vaaditaan valtiolta, että se
edistää maanviljelyksellistä tuotantoa
sellaisilla toimenpiteillä kuin auttamalla maan
viljelykseen ottamista ja viljelemistä, hankkimalla
edullisia hypoteekkilainoja, järjestämällä
vakuu-iusoloja, perustamalla malliviljelyksiä,
siittoloita, kontrolliasemia, julistamalla palkintoja,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0077.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free