Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Agricola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
113
Agricola
114
syntyi poika Kristian, joka oli ensin Turun
koulun rehtorina, sittemmin v:sta 1582 Räävelin
piispana. Aateloitiin 1584 nimellä Leijonmark.
Agricolan patsas Viipurissa.
Jo ennen oleskeluaan Wittenbergissä
mainitaan A:n, Särkilahden oppeihin mieltyneenä,
jatkaneen tämän saarnatointa
uskonpuhdistuksen hengessä sekä Turussa että muuallakin
hiippakunnassa, missä piispan mukana kulki.
Palattuaan Wittenbergistä hän entistä
innokkaammin ryhtyi toimiin uskonpuhdistuksen
levittämiseksi maassamme, karttamalla kuitenkin sitä
jyrkkyyttä, joka moniahtaalla muualla tuli
näkyviin. Varsinkin oli hänen pyrintönään
toimittaa tarpeellista kirjallisuutta kansan kielelle
ja sitä tietä edistää uusien aatteiden leviämistä
ja juurtumista kansaan. Niin tuli hänestä
ensi-mäinen suomenkielinen kirjailija.
Ensimäinen A:n kirjoista ja samalla
suomalaisen kirjallisuuden esikoinen oli Abckiria, joka
painettiin luultavasti v. 1542. Sitä näyttää
ilmestyneen kaksikin eri painosta, mutta yhtään
täydellistä kappaletta ei ole säilynyt. Kirja lienee
sisältänyt 20 pientä sivua ja oli siinä aakkosten
sekä tavausharjoitusten ohessa katkismuksen
pääkappaleet ynnä enkelin tervehdys Maarialle.
— Toinen A:n teos oli katkismus, josta ei ole
säilynyt nykyaikaan ainoatakaan kappaletta. —
1544 ilmestyi A:n kolmas teos, Rucouskiria.
Sekin oli pientä kokoa, mutta sivuluvultaan
suurin hänen teoksistaan (n. 850 s.).
Pääsisällyk-senä kirjassa ovat tietenkin erilaatuiset
rukoukset. Mutta alkuun on liitetty kalenteri sekä
kaikenlaisia tietoja maallisista asioista.
Juuste-nin sanojen mukaan tätä kirjaa „kuluttivat
kaikkien suomalaisten kädet joka päivä". — Tämän
jälkeen kului vielä useita vuosia, ennenkuin A.
sai Uuden Testamentin „läpitse präntin". Se oli
hänellä valmiiksi käännettynä jo aapisen
ilmestyessä, mutta varojen puutteessa sen
painattaminen lykkääntyi. Kirja ilmestyi v. 1548 nimellä
Se \l"si Testamenti 720-sivuisena nidoksena.
Kirjassa oli myös kuvia, mikä oli sangen tavallista
siihen aikaan. Teokseen on liitetty Lutherin
esipuheet sekä koko Uuteen Testamenttiin että
muutamiin sen kirjoihin kuin myöskin joukko
selittäviä muistutuksia. Esipuheessa on
niinikään A:n kirjoittama lyhyt katsaus
uskonoppiin. — 1549 ilmestyi kaksi kirjaa, jotka
laskivat perustuksen kirkonmenojen uudistukselle
evankelisessa hengessä: Käsikiria Castesta ia
muista Christikunnan menoista ja Messu eli
Herran Echtolinen (E. N. Setälän ja K. B.
Vik-luudin toimittamina painetut Suomal. Kirjall.
Seuran toimituksiin 1894). Ne ovat
pääosaltansa suoranaista käännöstä Olavi
PietariD-pojan ruotsiksi toimittamista kirjoista. Samana
vuonna ilmestyi vielä Se meiden Herran Jesusen
Christusen pina, ylesnousemus ia taiuaisen
As-tumus, niste Neliest Euangelisterist coghottu. —
A. tahtoi nähtävästi kääntää suomeksi koko
raamatun, mutta jäi se kuitenkin eri syistä
toteuttamatta. Osia Vanhastakin Testamentista hän
ennätti suomeksi toimittaa. V. 1551 ilmestyi
Davidin Psaltari ja samana vuonna Weisut ia
En-nustoxet Mosesen laista ja Prophetista
Wloshae-tut, joka sisälsi m. m. yhdeksän ensimäistä pientä
profeettaa. Kummassakin on A:n kirjoittama
esipuhe, mutta psalttarin käännös ei ole yksin
hänen työtänsä. — Seuraavana vuonna ilmestyi
viimein Ne Prophetat. Haggaj. Sachar Ja.
31a-leachi sekä otteita Mooseksen laista.
Tähän päättyi A:n kirjallinen työ, joka siis
käsittää 10-vuotisen ajanjakson. Suurista
vaikeuksista huolimatta — mainittakoon ennen
muuta kielen viljelemättömvys ja varojen vähyys
— oli luja perustus laskettu suomalaiselle
kirjallisuudelle ja ensimäiset välikappaleet kansan
lukutaidolle ja sivistystyölle maassa.
Uskonnollista laatua, kuten näemme, olivat kaikki A:n
kirjat, mutta sisältävät ne, varsinkin esipuheissa,
kaikenlaisia tietoja tiedon eri aloilta. Niinpä
sisältää Uuden Testamentin esipuhe lyhyen
esityksen kristinuskon tuonnista Suomeen,
ruotsalaisen asutuksen iästä maassamme, Suomen
maakunnista, kansanheimoista ja kielimurteisl i
Psalttarin esipuheessa taas tavataan merkillinen
luettelo suomalaisten pakanallisista
epäjumalista. Hänen viimeiseksi julkaisemassaan
kirjassa on esitys ruumiin ja sielun lahjoista, jota
voimme pitää ensimäisenä sielutieteen
yrityksenä suomenkielellä. Kieli A:n kirjoissa on
monessa kohdin ruotsinvoittoista ja oikeinkirjoitus
vakaantumaton, mutta sitä ei tule ihmetellä,
koska vanhempiakaan sivistyskieliä ei tähän
aikaan moitteettomasti käytetty, ja A. oli
ensimäinen uranaukaisija. Pohjana on ollut
Länsi-Suo-men murre, mutta käy selvästi ilmi, että A. oli
tutustunut Itä-Suomenkin kielimurteeseen.
Sanastollisessa suhteessa kieli on varsin huomattava.
Hänen runomittaiset esityksensä, nekin
ensimäiset laatuaan, ovat voimakkaita ja sattuvia.
[Jaakko Gummerus, „Mikael Agricola. Hänen
elämänsä ja kirjall. toimensa". Jyväskylä
1908.] O. M-e.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
