- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
119-120

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Agronomi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

119

Ahdos—

Ahlman

120

Ahdos, se määrä olkineen kuivattavaa viljaa
(lyhteitä, sitomia), mikä kerrallaan mahtuu
riiheen, siis sama kuin kuivaus- eli riihityspanos
viljaa.

Ahitofel /-o’-/, kuningas Davidin
ymmärtäväinen neuvonantaja ja ystävä, joka kuitenkin
hylkäsi kuninkaansa liittyäkseen Absalomiin.
(2 Sam. 15-17; vrt. 11,; 23M).

Ahjo, laite, jossa taottavat rautakappaleet
kuumennetaan hehkuviksi, (ks. kuva).
Tavallisessa, tiilistä
muuratussa (t,

tulenkestäviä
tiiliä) a:ssa on
pesä a, johon
polttoaine
(kivihiili, koksi,
sydet) pannaan.
Ilmaa
puhalletaan putken i ja

valurautaisen
suukappaleen s
kautta jalan
poljettavilla palkeilla taikka
lietsoinkoneilla
putkesta p. b
on savukupu, k kuonakuoppa, w vesisäiliö
karkaisu- ja jäähdytysvettä varten, pesässä h
säilytetään polttoaineita. — Paitsi muurattuja ahjoja
käytetään valurautaisia, jotka ovat
yksinkertaisemmat asettaa paikoilleen ja vaativat
vähemmän tilaa. Satunnaisissa töissä ulkosalla,
niittien lämmityksessä, putkitöissä y. m. käytetään
keveitä siirrettäviä kenttäahjoja.

E. S-a <£ J. C-én.

Ahkio, lappalaisten ajoneuvo, ks.
Ajoneuvot.

Ahkionlahti, 2-sulkuinen, 1,6 km pitkä
kanava Kallaveden ja Onkiveden (Iisalmen reittiä)
välillä, Maaningalla, luotsi- ja höyrylaiva-asema.
Kanava, jossa voi kulkea 1,8 m syvässä kulkevat
laivat, avattiin liikenteelle 1873.

Ahlainen (ruots. Hvittisbofjärd). 1.
Kunta, Turun ja Porin 1., Ulvilan khlak.,
Noormarkun nimismiesp., Porista n. 32 km; 184,8
km’, joista viljeltyä maata 2,666 ha (1901) ; 16’/,
manttaalia; 815 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinona harjoitti 292, kalastusta
120 (1901) ; 4,171 asuk. (u/u1906), n. 5,2 %
ruot-sink.; 441 hevosta, 1,389 nautaa (1906). — Teoll.
laitoksia (1908): tiilitehdas. — Säästöpankki.
— 2. Seurakunta, Keisarillinen, Turun
arkkih.-k., Porin alarovastik., alkujaan Ulvilan
kappeli (perust. 1693), sitten Noormarkun,
itsenäiseksi khrakunnaksi ’/, 1910 (Sen. p. "/, 1893).
Kirkko puinen (1796). — [K. Killinen,
„Kiinteitä muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa,
Ahlainen" (Soc. Bidrag n:o 33).] K. S.

Ahlberg, Axel Wilhelm, (s. 1855), suom.
näyttelijä, synt. Turussa. Antautui ylioppilaana
(Turun r. kymnaasista) suom. teatterin
palvelukseen 1878. Etevä voima, vars. n. s.
ensimäi-senä rakastajana sekä suurissa sankariosissa
romanttiseen sävyyn — teatterimme toistaiseksi
ainoa huomattava kyky tätä laatua. Pääosat
sellaiset kuin esim. Romeo, Hamlet, Othello,
Antonius (Shakespeare) ; Sigismund (Calderonin
Elämä on unelma) ; Gessler, Posa (Schiller) ;

Oidipus (Sophokles) ; örnulf, Rank, Helmer,
Löfborg (ibsen) : Mestari (H. Bahr) ; Daniel Hjort,
Kustaa Aadolf, Klaus Kurki (kotim.) — vain
moniaita tärkeimpiä mainitaksemme —
osoittavat hänen taiteensa laajaa kehityskaarta.

O. J/-n.

Ahlborn, Lea (1826-97), ruots. mitali- ja
leimasinkaivertaja, Ruotsin kunink.
rahalaitoksen kaivertajan L. Persson Lundgrenin tytär.
Oli v:sta 1853 kuolemaansa saakka ylläm.
rahalaitoksen kaivertajana, jolloin hänen voi sanoa
elvyttäneen uuteen eloon Ruotsin mitalitaiteen.
Hänen töistään mainittakoon: leimasimet
Ruotsin uusiin äyrirahoihin (alkaen Oskar I:stä),
uudet Norjan kultarahat, kaikki Suomen
markan- ja penninrahat 1864-74. E. R-r.

Ahle [äl-J, Johann Rudolph (1625-78),
kanttori Erfurtissa, sävelsi koraaleja ja loi n. s.
hengellisen aarian, siten valmistaen
Saksan protestanttisen kirkkomusiikin
kehittymistä pintapuoliseen ja teennäiseen tyyliin;
hänen säveltämänsä ovat suomalaisen virsikirjan
koraalit n:ot 175 ja 291. I. K.

Ahlgren, Ernst ks. Benedictsson,
Victoria.

Ahlgren, Gustaf Fredrik (1845-83),
lahjoitusten tekijä, synt. rengin poikana
Tampereella. Saatuaan
vähäisen koulusivistyksen antausi A.
liikealalle, jolla kokosi
700,000 markan
omaisuuden, jonka hän
melkein kokonaan
tes-tamentteerasi yleisiin
tarkoituksiin.
Tampereen kauppa-apulaisten yhdistyksen
eläkekassa sai 60,000
markkaa, vapaaehtoinen
palokunta 20,000,
naisyhdistys 20,000,
Suomen muinaismuistoyhdistys 20,000,
Suomen merimieslähetys
10,000 markkaa.
Loput 548,000 oli jaettava siten, että ll, oli
käytettävä köyhäintalon rakentamiseksi
Tampereelle, ’/• annettava Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuralle ja viimeinen kolmannes oli tasan
jaettava Pirkkalan, Ylöjärven, Messukylän,
Teiskon, Kurun, Hämeenkyrön, Viljakkalan,
Ikaalisen, Ruoveden, Virtain, Lempäälän ja
Vesilahden kuntain kesken käytettäväksi
köyhien kansakoululasten ja kansankirjastojen
hyväksi. A. kuoli 14 p. huhtik. Hänen muistokseen
on Tampereen kaupunki pystyttänyt
testamenttivaroilla rakennetun köyhäintalon pihalle
Emil Wikströmin muovaileman lahjoittajan
rintakuvan.

Ahlman [äl-J, Frans Ferdinand
(1836-95), suomal. kielimies, synt. Hauholla, oli ensin
koulunopettajana Helsingissä, sitten senaatissa
suomalaisena kielenkääntäjänä. Suomen kielen,
nimenomaan sen oikeinkirjoituksen harrastajana,
kääntäjänä ja sanakirjantekijänä
(„Ruotsalais-suomalainen sanakirja", ilmestynyt useampina
painoksina, ensim. 1865) on A. suorittanut
muistettavan elämäntyön. Hänen „Ruotsin kie-

G. F. Ahlgren
(veistokuvan mukaan).

Ahjo.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0082.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free