- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
121-122

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ahlman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

121

Ahlman—Ahlqvist

122

Ien alkeiskirjaansa" luettiin kauan
suomalaisissa kouluissa.

Ahlman, Gabriel (1737-1799), suom.
lahjoittaja. Päätettyään opintonsa Turussa A.
antautui virkauralle, jolla yleni
Yli-Satakun-nan yläpuolisen kihlakunnan kruununvoudiksi
ja sai asessorin arvonimen. V. 1798
tekemässään testamentissa hän luovutti omaisuutensa,
joka nyt on arvoltaan noin
kolmesataa-tuhatta mk., Suomen talousseuralle määräten,
että toinen puoli korkoja oli käytettävä
pitäjän opettajain palkkaamiseen yhteisen ja
•etenkin köyhän kansan lasten opettamiseksi
Messukylän ja Tampereen kaupungin
lähipitäjissä (ks. Ahlmanin koulut). Toinen puoli
korkoja oli käytettävä hyödyllisiin taloudellisiin
yrityksiin, mieluimmin Porin läänissä ja
Yli-Satakunnan yläpuolisessa kihlakunnassa soiden
ja nevojen ojittamiseen ja kuivaamiseen, sekä
maanviljelijöille ja torppareille, varsinkin
Hatan-pään kartanon alustalaisille, annettaviksi
palkinnoiksi. Katovuosina on viimeksi mainittu
korkosumma käytettävä leipäravinnon ja
siemenen hankkimiseksi köyhille talollisille ja
torppareille, ensi sijassa Hatanpään alueella asuville.

(J. F.)

Ahlmanin koulut, asessori, kruununvouti
Gabriel Ahlmanin testamenttivaroilla Tampereen
ympäristöllä oleviin pitäjiin perustettuja
kouluja. V. 1798 Ahlman määräsi testamentissaan
melkoisen omaisuutensa, joka nousi yli 50,000
riksin, Suomen talousseuralle säätäen, että
toinen puoli korkoja oli käytettävä „pitäjän
opettajain palkkaamiseen yhteisen ja etenkin köyhän
kansan lasten opettamiseksi Messukylän ja
Tampereen kaupungin lähipitäjissä".
Opetettava oli „ei ainoastaan sisäluku ja kristinoppi
sekä kirjoitus ja laskento, milloin sitä
pyydetään, vaan myös järkevän maatalouden
tärkeimmät kohdat". „Ahlmanin koulut" saatiin
toimeen vasta v. 1811, jolloin perustettiin
kaksi koulua, toinen Pirkkalaan ja toinen
Messukylään. Myöhemmin (1817) perustettiin
kouluja Kangasalaan, Lempäälään, Pälkäneelle
ja Vesilahdelle, joista ainakin Messukylän,
Pirkkalan ja Kangasalan koulut olivat toimessa
1840-luvulle saakka. Koulut olivat yleensä
kiertäviä ja opetus supistui enimmäkseen sisä- ja
ulkolukuun; ainoastaan harvat lapset
harjoittelivat kirjoitus- ja laskentotaitoa. Talousseura,
jonka hoidossa koulut olivat, valitti
„mahdottomuutta saada toimeen taloudellista opetusta".
Uudet koulusäännöt tehtiin 1839 jättämällä pois
maatalouden opetus, ja erityisen „johtosäännön"
näitä kouluja varten laati 1855 lehtori G. E.
Eurén ja tarkastuksia pantiin toimeen joka
vuosi. Siitä huolimatta lausui niistä Uno
Cygnaeus opintomatkallansa v. 1858 näihin
kouluihin tutustuttuansa: „Ahlmanin koulut,
Lempäälän koulua lukuunottamatta, viettävät yleensä
kituvaa elämää.Sittemmin nämä koulut
lakkautettiin ja „Ahlmanin koulurahastosta"
maksettiin niiden sijalle syntyneille kansakouluille
avustusta. Nämäkin apurahat ovat nyt
lakkautetut ja Messukylään on 1904 perustettu
Ahlmanin „Maamies- ja emäntäkoulu", joka uudelleen
muodostettu na ’/„08 alkoi toimintansa omalla
tilallaan Messukylän Seppälässä. [Biografinen
Nimikirja: Gabriel Ahlmanin elämäkerta. G.

Lönnbeck, „Folkskoleidéns utveckling i Finland",
Helsinki, 1887.] M. S.

Ahlqvist, 1. Abraham A. (1794-1844) ruots.
luonnon- ja historiantutkija, kirkkoherra
(Mannin saarella, valtiopäivämies. On julkaissut:
„ülands historia oeh beskrifning" (1822-27) ;
„Bidrag tili svenska kyrkans och riksdagarnas
historia" y. m. — 2. Alf red Gustaf A.
(1838-81) ruots. historioitsija, edellisen poika, dosentti,
varsinkin uskonpuhdistuksen aikakauden
historian tutkija. Ulkomaanmatkoilla hän hankki
rikkaan kokoelman jäljennöksiä ja
muistiinpanoja tältä alalta. Hänen teoksistaan
mainittakoon: ,,Om aristokratiens förhällande tili
ko-nungamakten under Johan III:s
regering"(1864-66) ; „Karin Månsdotter, en monografi" (1874) ;
„Konung Erik XIV:s sista lefnadsår" (1878).

K. G.

Ahlqvist, August Engelbrekt
(1826-89), runoilija ja tiedemies (runoilijanimeltään
A. Oksanen),
synt. Kuopiossa
7 p. elok. 1826
aviottomasta
yhdistyksestä (isä
oli tunjettu
soturi ja
valtiomies, kenraali
J. M.
Nordenstara (ks. t.) [-Koulunkäyntinsä-]
{+Koulunkäyntin-
sä+} hän suoritti
Kuopiossa, jonka
jälkeen hän tuli

ylioppilaaksi
1844.

Aika, jolloin
A. lapsesta
varttui nuorukaiseksi, oli Suomen

kansallisen herätyksen aika, ja tämä herätys
tempasi mukaansa nuoren A:nkin. Hänen
ensimäinen harrastuksensa oli
kansanvalistustyö ; jo koulunpenkeillä istuessaan hän aloitti
kirjailijatoimensa kääntäen suomeksi erään
yleisen maantieteen oppikirjan (ilm. 1844), jota
seurasi eräs hänen suomentamansa yleisen
historian oppikirja. Myöskin hän halusi tutustuttaa
suomalaista kansaa ruotsinkielisen runouden
tuotteihin kääntämällä suomeksi Runebergin,
Franzéniu, Tegnérin ja Stagneliuksen runoja (m.
m. Runebergin „Idyll och epigram" nimellä
„Runoelmia") sekä Almqvistin novelleja. V. 1847
hän oli mukana perustamassa sanomalehteä
„Suometar", joka oli tienraivaajana suomen
kielen käyttämisessä valtiollisella ja
yhteiskunnallisella alalla.

Suomen kielen viljeleminen eri aloilla sekä
työskenteleminen kansanomaisemman, eri
murteita yhdistävän, sivistyksen tarpeihin
käyvän kirjakielen muodostamiseksi vaati sen ajan
olojen ja kielellisen käsityksen mukaan
varsinaista kielentutkimusta, ja tämä seikka
nähtävästi sekä lisäksi Lönnrotin ja Castrénin
esimerkki vaikutti sen, että A. kääntyi
kielentutkimuksen alalle. Jo nuorena ylioppilaana hän
keräili runoja ja tutki murteita Karjalassa,
Pohjanmaalla ja Vienan läänissä. Suoritettuaan
yliopistolliset tutkintonsa hän teki laajan matkan

August Ahlqvist.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0083.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free