- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
133-134

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ahriman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

133

Ahriman—Ahvenanmaa

134

painoksissa ilmestynyt „Naturrecht oder
Philosophie des Hechts und des Staates" (6:s saks. pain.,
2 os., 1870-1; ensim. painos oli „Cours de droit
naturel" 1838), jota kauan pidettiin hyvin
suuressa arvossa ja paljon käytettiin etevänä
oikeusfilosofian esityksenä. Brysselissä vaikuttaessaan
A. julkaisi ranskaksi teoksia (Cours de
Psychologie, 2 os., 1836-8, Cours de philosophie de
1’his-toire 1S40), joilla hän teki saksalaisen filosofian
ja erittäinkin Krausen aatteita tutuiksi
Ranskassa ja muissakin romaanisissa maissa.

Gr.

Ahriman /ä-] (pers.), „paha henki", esiintyy
Zoroasterin uskonopissa .Ahuramazdan
vastustajana, pahan vallan edustajana, ks.
Zoro-aster.

Ahtaa, täyttää riihi eli oikeammin riihen
kui-vausorsista muodostuva lava kuivattavan viljan
lyhteillä 1. sitomilla, jolloin nämä ladotaan
pystyyn siten, että tyvi tulee vasten orsia ja latvat
ylöspäin. U. B.

Aiteri (holl. achter = takana), laivan perä.

Ahti esiintyy suomalaisissa kansanrunoissa
sekä miehen nimenä (Ahti Saarelainen) että
haltijan nimenä. Paitsi veden ja meren Ahtia,
mainitaan toisinaan tuulen, metsän ja maan
Ahti, josta voisi päättää „Ahti" sanan
merkinneen yleensä haltijaa. Sitä ei vastusta
Agricolankaan tiedonanto hämäläisten jumalista:
„Achti wedhest Caloia toi". K. K.

Ahti (lat. acius = toiminta), Jeesuksen
kärsimyshistoriaa esittävät evankeliumikirjassa
olevat 3 kertomusta, joiden johdolla paaston aikana
pidetään n. s. ahtisaarnat.

Ahtinen, maatila Askaisten pitäjässä, 2 km
etelään kirkolta, kuulunut ennen Lode-suvulle.

Ahtojää, suuriin joukkoihin kasaantunut
ajo-jää.

Ahuramazda (pers. Ahura Jlazdä), „viisas
vallitsija", sama kuin O r m u z d, Zoroasterin
uskonopissa: olennoitu hyvä. ks. Zoroaster.

Ahven (Perca fluviatilisj on Euroopassa ja
Siperiassa suolattomassa ja heikosti suolaisessa
vedessä elävä piikkieväisten alalahkoon
kuuluva kala. Se on harmaan tahi vihreän
kellertävä, kupeilla 5-6 mustahkoa poikkijuovaa;
vatsaevät ja peräevät punaisia. Väri vaihtelee
veden kirkkauden ja pohjan värin mukaan. l:nen
selkäevä hyvin pistävä- ja kankearuotoinen,
suomut lujasti ihossa, takareunaltaan
hammaslaitaisia. Oleskelee mieluimmin kirkkaassa vedessä
hiekka- tahi kivikkopohjalla usein jyrkänteiden
tahi ruohikkojen laidassa. Liikkuu
kutuaika-nansa (toukok. alku—juhannus) parvittain,
muuten yksinäisyyttä rakastava, sitkeähenkinen,
ahnas petokala. Laskee 80,000-300,000
mätimunaansa pitkänä nauhana. On paraimpia
ruokakalojamme. Suurimmat ahvenet lienevät n. 11ju
kg painoisia.

Ahvenainen (A f a n a s i), kylä Kivennavan
pitäjässä lähellä Kuokkalaa; paljon venäläisten
huviloita.

Ahvenanmaa (ruots. Åland, johtuu sanoista
aa = vesi, ja land = maa, siis „vesimaa" ;
suomalaisen nimen perustana taas on mskand. ahva =
äskenmain. aa). 1. Saaristo Pohjanlahden ja
Itämeren välillä, koko pinta-ala 1,352 km’. —
Pääsaari (myös Ahvenanmanner) on yli
viisi peninkulmaa pitkä (Getasta Lemlandin

eteläisimpään kärkeen) ja neljä peninkulmaa
leveä (Bomarsundista Frebbenbyhyn), mutta
pohjoisesta ja etelästä syvälle saaren sisään
pistävät lahdet jakavat sen useampaan osaan,
joita vain kapeat kannakset yhdistävät.
Kaakkoiseen pistävän saarentapaisen Lemlandin
niemen erottaa kaivettu Lemströmin kanava
pääsaaresta, johon sen kuitenkin voi lukea
kuuluvaksi samoin kuin läheisen Lumparland’in
saaren sekä länsipuolella olevan Eckerön, jonka
kapea Marsundin salmi erottaa pääsaaresta.
— Saaristo käsittää toista sataa asuttua
saarta sekä tuhansia pikku saaria ja luotoja.
Saariston pituus pohjoisesta etelään lasketaan
70 kilometriksi ja leveys lännestä itään 110
kilometriksi. Pitkä, pohjoisesta etelään
ulottuva merenselkä Skiftet (Kihti) erottaa
saariston Varsinais-Suomen saaristosta. Jos Eckerö
ja Lumparland luetaan Ahvenanmantereeseen
kuuluviksi, ovat saariston pääryhmät Vårdön
saaret heti Ahvenanmaan itäpuolella,
Kumlin-gin, Sottungan ja Föglön saaristot, joita Delet
(Teili) ja Föglönselkä erottavat Vårdön saarista
ja Ahvenanmaasta, Brändön saaristo, jonka
Lapp-vesi erottaa Kumlingin saaristosta, sekä uloinna
kaakossa Kökarin saaristo. Pienemmistä
saarista ovat huomattavat Signildsskärin
kallioluo-dot Eckerön länsipuolella. Saariston uloinna
meressä olevat luodot ovat kauttaaltaan autioita
ja alastomia, jääkauden ja meren silittämiä
matalia kallioita, joista toiset ovat melkein
kasvit-tomia ja toisilla kasvaa katajapensaikkoa ja
niukalti heinä- ja ruohokasveja.

Ahvenanmaan vuoriperän muodostaa
pääasiallisesti graniitti, pääsaarella ja sen läheisillä
sfiarilla rapakivigraniitti (n. s.
Alivenanrapa-kivi), jonka punertava väri antaa kallioisille
maisemille omituisen leiman. Vuoret ovat usein
jyrkkäsivuisia ja halkeilleita. Vuorisin seutu
on pääsaaren pohjoisosa, jossa Getan pitäjässä
oleva Vester-Geta-kasberget on 96,5 m ja
Saltvi-kin pitäjässä oleva saaren korkein vuori
Orrdals-klint 131,9 m korkea. Saaren eteläosassa on
korkein vuori Jomalan pitäjässä oleva Kasberget.
101 m korkea. Tasaisemmat kohdat, joita on
esim. Eckerön saarella ja Jomalan pitäjässä,
ovat yleensä vähäisiä. Irtonaiset maanlaadut
ovat jääkautista murtokivisoraa, savea ja
hietaa sekä vierinkivisoraa, jotapaitsi vuorilla on
runsaasti vuorista lohenneiden kappaleiden
muodostamia kiviröykkiöitä. Irtonaiset maanlaadut
eroavat muun Suomen maanlaaduista sen kautta,
että murtokivisorassa on seassa kalkkikiviä ja
savikot samaten ovat kalkinpitoisia, mistä
johtuu näiden maanlaatujen verrattain suuri
hedelmällisyys. Ilmasto Ahvenanmaalla on
lauhkeampi kuin muualla Suomessa: vuoden
keskilämpö on + 5°, kylmimmän kuukauden
(helmikuun) — 4°. K a s v i s t o on lajirikas.
Ahvenanmaalta tunnetaan yli 750 putkilokasvia:
paitsi tavallisia metsäpuita kasvaa pääsaarella
useita harvinaisempia lehtipuita kuten tammi,
pähkinäpuu, vuorijalava, vaahtera ja saarni,
jotka muodostavat kauniita lehtoja. Lisäksi
mainittakoon omenapuu, orapihlaja, oratuomi,
Suonien ja Ruotsin pihlajat, marjakuusi.
Metsät sitävastoin ovat vähäisiä; etenkin
jyke-vämpiä metsäpuita puuttuu. Isommilla ja
suojatussa asemassa olevilla saarilla kasvaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:18 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0089.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free