- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
139-140

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ahvenanmaan kongressi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

139

Ahvenan rapakivi—Aigeian meri

140

Ahvenan-rapakivi, punainen graniitti,
geologisesti kuuluva rapakivilajeihin, ks.
Rapakivi.

Ahveninen, salmi, lauttauspaikka ja
höyry-laivalaituri Pielisjärven ja Kukaveden välillä.

Ahvenkoski (Abborfors), kylä
Etelä-Suo-messa Kymijoen läntisimmän suuhaaran var
rella, 1C km Loviisan kaupungista itään. A.
oli vuoteen 1809 rajakylä Ruotsin ja Venäjän
välillä, jossa rajapostikonttori ja -tulliasema
sijaitsivat. Siihen aikaan se oli myös
ruotsalaisen ja venäläisen rajavartioston asemapaikka.

W. S-m.

Ahvenruoho on kansanomainen nimitys
muutamille Potamogeton, Sparganium ja
Batra-ohium lajeille (ks. n.).

A. i., lyh. sanoista ad interim (lat.),
toistaiseksi.

Ai-Ai (Chiromys madagascariensis), noin
kissan kokoinen, ainostaan Madagaskarilta
tavattu puoliapina,
jonka hampaat ovat
nakertajien hampaitten
tapaisia. On yöeläin,
joka pyydystää puissa
eläviä toukkia. Ne se
saa kiinni siten, että
ensin nakertaa reijän,
josta sitten pitkällä,
muita sormia kapeani
maila etusormellaan
vetää esille saaliinsa.

Aiakos (lat. Æacus), kreik. taruhenkilö,
Zeuksen poika, Aiginan kantauros,
myrmido-nien ruhtinas. Hänestä tarun mukaan
polveutuivat Akhilleus ja Aias. A:n kerrottiin
hallinneen sellaisella viisaudella ja
oikeudenmukaisuudella, että jumalat asettivat hänet hänen
kuolemansa jälkeen yhdessä Minoksen ja
Rhada-inanthyksen kanssa säätämään oikeutta
manalassa. O. E. T.

Aias (lat. Ajax), kahden kreikkalaisen
tarusankarin nimi; molemmat esiintyvät etupäässä
Troian sodan tarustossa. — 1. Aias T e 1
a-in o n i n poika, Salaminin ruhtinas.
Homeroksen runoelmissa A. kuvataan kreikkalaisten
urhoollisimmaksi mieheksi Akhilleuksen jälkeen.
Akhilleuksen kaaduttua hänen aseensa joutuivat
etevimpien kreikkalais-sankarien kilpailun
esineeksi. A:n ja Odysseuksen niistä kiistellessä
ne tuomitaan Odysseukselle. Mielenkatkeruus
vie A:n kuolemaan. — Myöhemmät runoilijat,
varsinkin tragediain kirjoittajat, ovat
kuvanneet, mitenkä A. raivostuneena hyökkäsi
kreikkalaisten karjalaumojen kimppuun, luullen
mielenhäiriössään näitä kreikkalaisten päälliköiksi,
ja mitenkä hän sitten tajuihinsa päästyään
surmasi itsensä heittäytymällä omaan miekkaansa.
Hän jätti jälkeensä Eurysakes nimisen pojan,
ionka hänelle oli synnyttänyt ryöstämänsä
kuninkaantytär Tekmessa (vrt. varsinkin
Sophok-leen Aias-tragediaa). Kun Salamis 7:nnen ja
(i:nnen vuosia, vaiheilla joutui Ateenan
valtaan, liitettiin A:n taru Ateenankin tarustoon;
hänestä muka polveutui Philaidien suku, jonka
jäseniä m. m. Miltiades oli. Kun Ateenan kansa
l’ei8istratidien karkoituksen jälkeen (ks. K 1 e i-

s t h e n e s) jaettiin 10 fyyleen
(„heimokuntaan") määrättiin A. yhdeksännen fyylen
sukuja nimikkourhoksi (Aiantis-fyyle). — 2. Aias
Oileuksen poika, lokrilaisten ruhtinas,
kuvataan Homeroksen runoelmissa pieneksi ja
vikkeläksi mieheksi, suuren kaimansa
uskolliseksi taistelutoveriksi. Tarustossa hän muuten
esiintyy rajunluontoisena ja röyhkeänä. Troiaa
valloittaessa hän väkivaltaisesti ryöstää
Pria-moksen tyttären Kassandran, joka on
turvautunut Athena-jumalattaren pyhäkköön, hänen
kuvapatsaansa turviin, ja tekee itsensä siten
py-hjyden häväistykseen syypääksi. Kosto
yllättää hänet kotimatkalla: Athena-jumalatar
saattaa hänet haaksirikkoon. Meren jumala
Poseidon hänet tosin ensin pelastaa merestä, mutta
kun A. kerskaa pelastuvansa vasten jumalien
tahtoakin, niin P. suuttuu ja murskaa kallion,
jolle A. on kiivennyt. A:n tarusto on yhteydessä
omituisen uskonnollisen menon kanssa:
historiallisina aikoina lokrilaisten oli tapana
lähettää vuosittain kaksi jalosukuista impeä
Ilio-niiu (ent. Troiaan), muka A:n tekemän
pyhyyden häväistyksen sovitukseksi. Heidän
astuttuaan maihin heitä vainottiin ankarasti; jos
heidän onnistui pelastua Ilionin
Athena-jumalattaren pyhäkköön, niin he jäivät sinne ja elivät
sitten siellä temppelin palvelijoina. O. E. T.

Aibmo, jälkiosa lappalaisten tarullisissa
paikannimissä; on skandinaavilainen lainasana
(heim, hem) ja merkitsee = „koti".

Aicard /ekä’r], Jean (s. 1848). ransk.
kirjailija. Hänen teoksistaan mainittakoon:
runokokoelmat „Poömes de Provence" ja „La
chanson de 1’enfant", jotka molemmat ovat saaneet
Ranskan akatemian palkinnon, kaunis
provence-lainen idylli „Miette et Noré", kirjoitettu
murteella, romaani „Le roi de Camargue", näytelmä
„Le père Lebonnard" ja tutkielma „La Vénus de
Milo".

Aich-metalli, messinginvärinen lejeerinki,

jossa on 60 os. kuparia, 38,2 os. sinkkiä ja 1,5-1,8
os. rautaa; sangen kova aine, jota käytetään

laakereihin.

Aidas, pystyseipäitten välillä pituussuunnassa
tai viistossa olevat, vihdaksilla nivotun aidan
varsinaiset runko-osat, tavallisesti särjetyt 1.
lohkotut kirveellä kuusesta tai halvempiarvoisesta
männystä (kuten latvuksista), joskus haavasta,
jota käytetään keveytensä vuoksi. (Myöskin
aidakset = aitatarpeet). U. B.

Aie 1. aikomus merkitsee sielutieteessä
laajemmassa merkityksessä jokaista tahtomista,
johon liittyy selvä käsitys tahdotun teon seurauk
sista; ahtaammassa merkityksessä
edelläkäynee-seen harkintaan ja vaaliin perustuvaa ja siten
itsetietoiseksi ajatukseksi selvinnyttä tahdon
päätöstä (vrt. Tahto). A. Gr.

Aietes
1’t-J ks. Argona uttien retki.

Aigeian meri (kreik. Aigai’on pelagos, lat.
Mare wgce’um) 1. Kreikan arkipelaagi
on nimeltään se iso Välimeren lahti, joka pistää
pohjoiseen Balkanin niemimaan ja Vähän-Aasian
väliin (Vanhalla ajalla oli vain pohjoisosalla
tämä nimi). Pohjoisessa se on Hellespontin,
Marmara-meren ja Bosporoksen kautta [-yhteydessä Mustanmeren kanssa, etelässä se ulottuu
Kreetaan saakka. Koko pituus on 670 km,
leveys n. 300 km ja pinta-ala 197,400 km’. Se on

Ai-ai.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0092.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free