Tietosanakirja / 1. A-Confort / 153-154 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aino ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Takasen Aino.

Ainulainen.

Aino- 1. A i n u-kansa, etel. Kurileilla,
Etelä-Sahalinilla sekä Jesson pohj.- ja itä-osissa asuva

kalastaja- ja
metsästäjältänsä, jonka sukusuhteet
vielä ovat
tuntemattomat. Huomattavimmat
rotutuntomerkit
ovat
runsaskar-vainen iho sekä
vahva
tukan-ja parrankasvu.
Muistuttavat
ve-näl. talonpoikia
ja eroavat
selvästi „mongoleista" vaakasuorien,
suurten silmiensä
kautta.
Luonteeltaan ovat ainot
rauhallisia,
hy-vänsävyisiä, velttoja, tavoiltaan
tavattoman
epäsiistejä. Tatuoiminen yleistä. Asunnot paalumajoja, jotka
peitetään niinellä tahi järviruovoilla.
Metsästysaseita ovat jousi ja nuolet. Naisen asema
kunnioitettu ja yksiavioisuus vallalla.
Uskonnollisen palveluksen esineenä korkein
kaik-kiallinen olento K a m o i. Korkea
kunnioitus annetaan myös karhulle. A:n lukumäärä
arvioidaan 18,500:ksi, eivätkä he ainakaan
Jes-solla ole vähenemään päin. [Batchelor, „The
Ainu of Japan" (Lond. 1892) ja „The Ainu and

their Folklore" (Lond. 1902) ; Koganei, „Beiträge
zur physischen Anthropologie der Aino" (Tokio
1893-94, 2 osaa) ; Macritchie, „The Ainos" (Leid.
1893).]

Aino-runo, Kalevalan 4:s, on saanut alkunsa
virolaisista runoista, joissa lapsi jonkun
vastoinkäymisen (esim. väkisin suutelemisen tai
korujen varastamisen) johdosta tulee kotiin ja
saa vanhemmiltaan lohdutusta (esim. neuvotaan
aittaan). Näihin on Suomen Karjalassa
yhdistynyt Länsi-Suomesta kulkeutunut
skandinaavi-laisesta balladista mukaeltu runo aittaan
hirttäytyneestä neidosta; Kalevalassa on kuitenkin
tämän kuolintavan sijalla hukuttautuminen
toisen runon mukaan. Venäjän Karjalassa on
lisätty äidin kyynelten vierintä ja kolmen käen
kukunta, jotka molemmat ovat virolaisperäisiä
runoja, jälkimäinen luultavasti liettualaisilta
lainattu. [Kaarle Krohn, „Kalevalan runojen
historia", siv. 379-396.] K. K.

Ainsworth [enzuap], William Harrison
(1805-85), engl. kirjailija, kirjoittanut pitkän
sarjan romaaneja, joista useat käsittelevät
Englannin historiaa.

Aiolilaiset (kreik. Aiolei’s), kreikkalaisen,
muka Aioloksesta (ks. A i o 1 o s) polveutuvan
heimon nimi. Aiolilais-nimi näkyy oikeastaan
kohdistuneen yksinomaan siihen kreikkalaiseen
heimokuntaan, joka asui Vähän-Aasian
länsirannikolla, joonialaisista siirtokunnista pohjoiseen
päin, ja varsinkin Lesbos-saarella, ja joka puhui
omaa, „aiolilaista" murretta (ks. Kreikan
kieli, Alkaios, Sappho). Sukutarinoiden
mukaan aiolilaiset olivat Aasian puolelle
siirtyneet Thessaliasta ja Boiootiasta, joiden murteissa
ilmeneekin selvää sukulaisuutta. Sentähden
ulotettiin joskus nimi Aiolis (aiolilaisten maa)
mainittuihinkin maakuntiin; vieläpä luettiin
myöhempinä aikoina aiolilaisiin useat muut
heimot, jotka muka polveutuivat Aioloksesta, mutta
joiden kielimurre joko ei osoita mitään taikka
vain hyvin kaukaista ja epävarmaa sukulaisuutta
aiolilais-murteen kanssa. Lopulta luettiin
aiolilaisiin kaikki ne heimot, joita ei katsottu
voitavan lukea doorilaisiin eikä joonilaisiin (ynnä
attikalaisiin). Siten syntynyt Kreikan kansan
kolmijako (aiolilaisiin, doorilaisiin ja
joonilaisiin) on historiallista perää vailla. O. E. T.

Aiolinen sävellaji, muinaiskreikkalaisessa
musiikissa; yhtä kuin a-mol ilman 7:nnen asteen
korotusta; sama nimitys esiintyy myöhemmän
keskiajan kirkkosävellajien teoriassa ja siitä
periytyen usein nykyisissäkin koraalikirjoissa,
tarkoittaen yhä samanlaista sävellajimuotoa.

I. K.

Heronin aiolopiili.                Aiolopiilinen puhalluslamppu.

Aiolopiili (kreik. aio’los = liikkuva, ja lat. pila
= pallo). Heronin keksimä laitos, missä ulosvir-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>