- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
167-168

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aivokalvontulehdus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

167

Aivot

168

v i u k s e n uurre, jakaa puoliskot
etumaiseen ja takimaiseen osastoon. Tämän uurteen
edessä on otsaliuska (A ja B, 1), sen yläpuolella
keskiuurteen luona päälaenliuska (A. ja B, 2),
takana takaraivoliuska (A ja B, 3) ja alla
ohausliuska (A ja B, 4). Molempia puoliskoja

Aivot A. Pituusleikkaus, li. Alta. (selitykset
tekstissä).

yhdistää toisiinsa keskiviivassa kulkevan
juovan pohjassa oleva aivo-osa, jolla on nimenä
aivokurkiainen (corpus callosum) ja
jonka poikittain kulkevat säikeet muodostavat
(A, 8). Aivokurkiaisen alla on pohjukka
(fornix) (A, 10). Pitkittäisiä säikeitä
sisältävät aivoreidet (crura cerebrij yhdistävät
suuret aivot pidentyneeseen
selkäytimeen. Isojen aivojen puoliskojen
keskellä on nesteellä täytetty ontto tila,
sivuontelot, jotka Monronreiän (A, 23) kautta
ovat yhteydessä kolmannen aivo-ontelon kanssa.
Kumpaisellakin sivuontelolla on kolme haaraa
(sarvea), jotka ulottuvat kauas isoihin aivoihin
ja joiden seinämillä osaksi on omat nimensä
(A m monin sarvi, aivojuovikkaat
V. m.). Sivuontelojen etusarvien välissä on n. s.
läpikuultava väliseinä (A, 24).

V ä 1 i a i v o t ovat hyvin pienet; niiden
ontelona on n. s. kolmas aivo-ontelo; tämä jatkuu
alaspäin umpinaiseen suppiloon
(infundibu-lum), jonka päässä on aivolisäke (B,ll)
(hypophysis cerebrij eli n. s. 1 i m a r a u h a n e n
(glandula pituitaria) (A, 14; B, 12). Sen
merkitys ihmiselle on tuntematon samoin kuin n. s.
käpyrauhase nfepiphysis, glandula pinealis)
(A, 16), joka on noin herneenkokoinen,
kalkki-kappaleita (aivohiekkaa) sisältävä
muodostus ja jossa ennen luultiin sielulla olevan sijansa.
Suppilon tyvi on tunnettu harmaan
kukku-1 a n nimellä, sen takana on kaksi nystyrää eli
y d i n k u k k u 1 a t (B, 10) ja näiden takana
pie’ni, lukuisten verisuonien lävistämä alue
(B, 13). Väliaivojen pääosan muodostavat
näkökukkulat (tlialami optici), joista osa
näköhermojen säikeitä saa alkunsa.

Keskiaivojen ontelo on kapea putki,
Sylviuksen vesijohto (A, 21), joka
edestä on yhteydessä kolmannen aivo-ontelon
kanssa (A, 22), takana taka-aivojen ontelon
(neljännen) kanssa (A, 18). Huomattavin osa
keskiaivoissa ovat nelikukkulat (corpora
quadrigemina), neljä pientä kohoumaa (A, 17).

Pienetaivoteli tak a-a i v o t (Aja B, 5)
sijaitsevat pääkopan takaosassa isojen aivojen
takaliuskojen alla, joista ne erottaa kovan
aivo-kahon muodostama poikkipuolinen poimu eli
aivotelttaf tentorium cerebellij. Pienet aivot

ovat samoin kuin isot aivot jakaantuneet
kahteen sivulliseen puoliskoon, jotka pinnaltaan
ovat sillä tavoin uurteiset, että muodostavat
lukuisia levymäisiä liuskoja. Liuskojen harmaa
kuorikerros tekee lukuisia sivupoimuja. Tästä
poimuutumisesta on seurauksena, että pienten
aivojen kohtisuorassa läpileikkauksessa esiintyy
puunmuotoinen kuvio, joka on saanut nimekseen
elämänpuu (arbor vitce) (A, 5). Molempien
puoliskojen välissä esiintyy m a t
o-(vermis-Jni-minen keskinen osa (B, 16). Pienten aivojen ja
pidentyneen selkäytimen ontelo yhdessä
muodostavat neljännen aivo-ontelon (A, 18).

Peräaivot eli pidentynyt
selkäydin (medulla oblongata) (A ja B, 7) jatkuu
niskareiän kautta suoranaisesti selkäytimeen ja
osoittaa saman järjestyksen valkean ja harmaan
hermoaineen sijoituksessa kuin tämä. Sen
huomattavimpia osia on aivosilta (pons), noin
tuuman levyinen hermojoukko, joka välittää
yhteyden sen ja muitten aivo-osastojen kanssa
(A ja B, 6), p y r a m i d i t (B, 8) ja o 1 i i v i t
(B, 9).

Aivoja verhoo kolme kalvoa, likinnä erittäin
ohut, verisuonista rikas pehmeä aivokalvo
(pia matcr), tämän päällä on
lukinverkko-k a 1 v o (arachnoidea) ja päällimäisenä vahvasta
sidekudoksesta muodostunut kova
aivo-kalvo (dura materj. Pehmeän aivokalvon osia
on suonikalvo (A, 9), joka peittää kolmannen
aivo-ontelon.

Aivojen tyvestä lähtee 12 hermoparia,
aivohermot: 1. hajuhermot (nervi olfactoriij
(B, 1), 2. näköhermot C»». optici) (A, 13; B, II),
jotka lähtevät näköhermojen ristikosta (B, 14),
3. ja 4. silmälihasliermot (n. or.ulomotorii ja
n. trochleares) (B, III ja IV), 5. kolmihaaraiset
hermot (n. trigemini) (B, V), 6. ulkopuoliset
silmälihashermot (n. abducentes) (B, VI),

7. kasvohermot (n. faciales) (B, VII ja VII’),

8. kuulohermot (n. acustici) (B,VIII), 9.
kieli-kitahermot (n. glossopharyngei) (B, IX), 10.
kiertävät (sisälmysten) hermot (n. vagi) (B, X),
11. lisähermot (n. accessorii (B, XI), 12. kielen
liikuntohermot (n. hypoglossi) (B, XII).

A:jen toiminta on mitä monipuolisin; ne
hallitsevat ruumiin liikkeitä, vastaanottavat tunto- ja
aistinhermojen tuomat viestit valmistellen näistä
tietoisia havaintoja, ovat sielun elin.
Kaikilla sielueläinään kuuluvilla elonilmauksilla on
aineellinen pohjansa aivoissa. Kuta henkisesti
kehittyneempi ihminen on, sitä suuiemmat ja
painavammat ovat hänen aivonsa. — Erittäin
tärkeä seikka on useimpain aivo-osien
parillisuus, joka tekee mahdolliseksi, että rajoitetun
osan loukkautuessa vastaava osa terveellä
puolella voi, määrätyissä oloissa, toimittaa
loukkau-tuneen osan tehtävän. Myös on huomattava,
että hermosäikeet pidentyneen selkäytimen
pyramideissa risteilevät, joten on ymmärrettävissä,
minkä vuoksi toiseen aivopuoliskoon kohdistetut
loukkaukset aikaansaavat häiriöitä
(halvaantumista) vastakkaisella ruumiinpuolella.

Isot aivot, lähemmin sanoen niiden harmaa,
miljoonia hermosoluja sisältävä kuorikerros, on
sieluntoimintain, älyn, tahdon, muistin,
tietoisuuden keskus. Kuorikerroksella ei
kumminkaan ole joka osassaan sama tehtävä, siinä voi
erottaa rajoitettuja keskuksia määrättyjä tehtäviä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0106.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free