- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
177-178

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ajonuotta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

177

Ajonuotta—Akantti

178

san lähiseuduissa 1700- ja 1800-luvun käänteessä
käytetyt rokokotyyliset kukkamaalauksilla
koristetut parkkuniikeessit, maamme
länsiosissa käytetyt turunkärryt ja vasta viime
vuosikymmeninä Itä-Suomessa vallalle päässeet
valkjärvenkiessit. Ensinmainitut olivat
jo puisilla vivuilla 1. linjaaleilla
varustetut. Jo paljoa aikaisemmin lepäsivät korit
herrasluokan kärryissä nahkaisilla linjaaleilla.

U. T. S. (Fr. A.)

Ajonuotta ks. Ajoverkko.

Ajorata, ravikilpailuihin käytettävä ajorata.
A :t ovat soikion muotoiset ja tavallisesti yhden
kilometrin pituiset. Lähtö tapahtuu suoralta
sivulta. Palkintotuomarilava sijaitsee keskellä
soikion sisäalaa. Kesäisin käytetään
hiekka-rataa, talvisin jäärataa. -Iskm-.

Ajos, ihonalaisen kudoksen äkillinen
tulehtuminen, joka kehittyen huippuunsa synnyttää
pienemmän tai suuremman mätäpesäkkeen.

M. O-B.

Ajosilta, silta, jota myöten heinä- ja
olki-kuormat vedätetään navetan (o m e t a n,
läävän) parvelle, vinnille 1. ylisille.

A jour [a zü’r] (ransk.), tapahtumain tasalla.

Ajo-uuni, lieskauuni, jossa hopean- tai
kullan-pitoisesta lyijystä erotetaan nämä metallit. Jos
nim. sellaista lyijyä kuumentaa voimakkaassa
vedossa, niin muuttuvat lyijy y. m. epäjalot
metallit verrattain kepeiksi oksideiksi, jotka
juoksutetaan pois. Hopea, kulta tai lejeerinki niistä
jää muuttumatta jälelle. R. D.

Ajoverkko, tasaliinava poveton nuotta, jolla
alavirtaan uittamalla pyydetään lohta ja siikaa.
Apajapaikan ja rakenteenkin mukaan: koste-,
suvanto-, karsina- tai isokulle (heitto) ; saaruan,
kulkuuksen 1. kolkan selänpuolisessa siulassa on
kuvas, rannanpuolista kuljettaa vene. U. T. S.

Ajuga, akankaali, Z/O&iafcE-heimoon
kuuluvia matalia yrttejä, joista A. pyratnidalis on
lehdoissa ja rehevissä metsissä joks. yleinen
eteläosassa maatamme; sitävastoin A. reptans
kuuluu harvinaisimpiin lajeihimme.

Ajuruoho ks. Thymus.

Ajusteerata (ransk. ajuster), oikaista, panna
järjestykseen, tarkistaa, tarkalleen sovittaa.

Ajutantti (lat. adjütä’re = auttaa), upseeri,
joka on pataljoonanpäällikön tai muiden
korkeampien upseerien avuksi määrätty.

Akaa, (ruots. Akkas). 1. Kunta,
Hämeeni., Tammelan khlak., Urjalan ja Akaan
ni-mismiesp.; kunnassa Toijalan ja Viialan
rautatieasemat. — 131,3 km’, joista viljeltyä maata
3,407 ha (1901); 42 */,, manttaalia; 732
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoitti 251, teollisuutta 251 (1901) ; 4,104 as.
("/„ 1906), n. 2,6 % ruotsink.; 386 hevosta,
1,505 nautaa (1906). — Teoll. lait. (1908):
Viialan höyrysaha, Viialan lasitehdas, Toijalan
osuusmeijeri, T:n oluttehdas, T:n tapettitehdas, T:n
höyrysaha, T:n tiilitehdas ja puusepäntehdas
Riisikkalassa. — Säästöpankki; kunnanlääkäri;
apteekki.

2. Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon
hiippak., Hattulan rovastik., erotettu
Sääksmäestä 1483 itsenäiseksi. Kirkko puinen (1817,
korj. 1895) ; keskiaikainen kivisakasti. K. S.

Akaasia ks. A c a e i a.

Akaasiakumi ks. Kumi.

Akaatti, kalsedonilaji, muodostunut
tavallisesti erivärisistä kerroksista
eruptiivivuorila-jeissa oleviin kaasurakkuloihin. Siitä
valmistetaan koruesineitä ja astioita
(akaattimortte-leita). Saadaan Brasiliasta ja Uruguaysta,
ennen löydettiin sitä myös Böömistä, Saksista ja
Unkarista.

Akaba-lahti, Punaisen meren pohjoisosassa;
huuhtoo Sinain niemen itäistä rantaa.
Rauni-kot kohoavat kohtisuorasti merestä, väliin 600
m korkeuteen. Ristituulet tekevät purjehtimisen
lahdella hyvin vaaralliseksi. — Akaba niminen
turkkilainen satama on lahden pohjoisessa
perukassa. A. U. B.

Akadeemikko (lat. acadc’micus),
korkeakoulun (akatemian) opettaja; akatemian 1.
tiedeseuran jäsen.

Akademia (kreik. akad&meia), ks. A k a t
e-m i a.

Akaia ks. A k h a i a.

Akanakukkaiset, Olumifloræ, on parvi
yksi-sirkkaisten kasvien luokassa. Siihen kuuluvat
heimot Graminaceæ ja Cyperaceæ. Kehättömiä
tai aivan vaillinaisella kehällä varustettuja
kukkia suojaavat akanoiksi nimitetyt ylälehdet,
vrt. Graminaceæ ja Cyperaceæ.

Akanat. 1. Niiden kaivomaisten suomujen
kansanomainen nimitys, jotka puitaessa
irtautuvat jyvistä. — 2. Kasvit, ks.
Akanakukkaiset.

Akankaali ks. Ajuga.

1. Acanthus moUikseu lehti. 2. Ac. spinosus.

3. ja 4. Akanttikoristeita.

Akantti (kreik. akantlia = oka), okainen
kasvisuku Acanthus (ks t.) sekä sen lehtien
mukaan tehty rakennustaiteellinen koristus.
Acanthus mollis (Karhunkynsi) nimistä isonpuoleista
ruohokasvia viljelivät jo kreikkalaiset ja
roomalaiset koristekasvina, ja aikaisin ruvettiin
ornamentiikassa muodostelemaan sen kauniita,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0113.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free