Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ajonuotta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
179
Akardia—Akatemia
180
isoja ja syväuurteisia lehtiä tyylitellyiksi
koristeiksi, joita varsinkin käytettiin korinttilaisessa
pylvään päässä ja kompositakapitelissa sekä
roomalaisen ja renessanssin taiteen olkakivissä 1.
konsoleissa. — Keskiaikaisten koristeiden
malleina käytettiin samaan kasvisukuun kuuluvan
-1. spinosus nimisen lajin lehtiä, jotka olivat
pienempiä ja rumempia kuin edellisen. E. R-r.
Akardia (lat. acardi’acus < kreik. kielteinen
«, ja kardi’ä = sydän), sydämen puuttuminen
sikiöltä.
Akarnania
näni’-J (lat. Acarnä’nia), [-maakunta Luoteis-Hellaassa, rajoittui lännessä
Joonian mereen, etelässä Korinthoksen lahden
•suuhun, pohjoisessa Amprakian lahteen, idässä
Aitoliaan. Maakunta oli suureksi osaksi
vuoristoa ; idässä oli Akhelo’os-joen lietteestä
muodos-tunut tasanko, etelässä laguuneja ja lietemaita.
A :aau luettiin myös L e u k a s, alkuaan
niemimaa, jonka kannas ajoittain oli kaivannolla
puhkaistuna. Asukkaina esiintyvät Odysseiassa
tapholaiset, myöhemmin mainitaan muita
myy-tiilisiä nimiä. Historiallisena aikana akarnaanit
puhuivat kreikan luoteiseen murreryhmään
kuuluvaa kielimurretta. He olivat sotaista väkeä,
joka ei ottanut paljoa osaa kreikkalaiseen
kulttuurielämään. Keskenään he muodostivat liiton,
jonka pääkaupunkina oli Stratos (muurien y. m.
jäännöksiä säilynyt), myöhemmin Leukas. Muita
kaupunkeja mainittakoon: Oiniadai (hyvin
säilyneet muurit torneineen, portteineen) ja
korin-tholaisten siirtokaupunki Anaktorion. O. E. T.
Akateemikko ks. Akadeemikko.
Akateeminen 1. akatemialliuen,
akatemiaa koskeva, akatemialle ominainen. —
Akateeminen kansalainen, ylioppilas tai
yii-opistonopettaja. — Akateeminen
neljännes 1. kvartti, luennot yliopistossa alkavat
vanhan tavan mukaan 15 minuuttia jälkeen
määrätyn kellonlyömän. — Akateeminen
vapaus, yliopistollinen opintovapaus sekä
myöskin ylioppilaiden muut erikoisoikeudet.
Akateeminen laulukuuta, ylioppilaskuoro,
jonka Fredrik Pacius v. 1840 perusti Helsingissä.
Alkuaan ruotsinkielinen, sittemmin
kaksikielinen, muuttui jälleen ruotsinkieliseksi, kun v.
1883 suomenmieliset laulajat siitä erosivat,
perustaen oman kuoronsa „Ylioppilaskunnan
laulajat". Akateemisen laulukunnan johtajina
mainitaan sen 60-vuotisjuhlaksi julaistussa
selonteossa seuraavat : F. Pacius, n. Borenius, L. N.
Achté, M. Wegelius, G. Sohlström, O. Mechelin,
F. Leander. U. öller, C. v. Knorring, G.
Mattson, B. Hallman, A. Uggla. A’. F.
Akateeminen orkesteri, ylioppilus-orkesteri,
jota yliopistomme musiikinharjoitusmestari on
velvollinen opettamaan ja johtamaan; on aika
ajoin ollut siksi etevällä kannalla, että on
voinut julkisestikin esiintyä. I. K.
Akatemia (kreik. akadv’meia), käytetään
nykyänsä kahdessa merkityksessä: 1. Korkeampi
oppilaitos niitä varten, jotka ovat muissa
oppilaitoksissa saaneet alkeistietonsa; tässä
merkityksessä sana vastaa jotenkin nimityksiä
korkeakoulu ja yliopisto (Turun akatemia).
2. Oppineiden, kirjailijain tai taiteilijain
yhdistys, joka tarkoittaa tieteen, kirjallisuuden tai
taiteen edistämistä ja sitävarten julkaisee
kirjallisia teoksia, jakaa palkintoja sekä muuten kan-
nattaa tieteellisiä, kirjallisia ja taiteellisia
yrityksiä.
Alkuaan akatemia merkitsi ateenalaiselle
tarusankarille Akademokselle pyhitettyä puistoa
vanhassa Ateenassa. Filosofi Platon esitti
suullisesti oppiansa aluksi itse Akademos-puistossa,
sittemmin eräässä läheisessä puutarhassa, jonka
hänen oppilaansa ostivat ja hänelle lahjoittivat.
Sen johdosta hänen perustamansa filosofinen
koulu eli oppisuunta nimitettiin
akateemiseksi oppikunnaksi. Tämä filosofikoulu
oli sitten olemassa Ateenassa monta sataa vuotta.
Sen kehityksessä erotetaan kolme, jopa viisikin
eri ajanjaksoa. „Vanha akatemia" pysyi
pääasiassa Platonin kannalla. Koulun kuudes
päämies Arkesilaos (k. 241) (ks. t.) kääntyi
epäi-leväisyysfilosofiaan ja perusti siten „toisen" eli
„keskimäisen" akatemian. Karneades (k. 129),
kolmannen, myöskin „uudemmaksi" nimitetyn
akatemian alkaja, pysyi perusvakaumuksissaan
epäilysfilosofian kannalla. Näiden oppisuuntien
johdosta tarkoitettiin aikoinaan filosofisessa
kirjallisuudessa „akateemisella filosofialla" juuri
epäileväisyyskantaa (vrt. Skeptisismi).
Phi-lon Larissalainen ja hänen oppilaansa Antiokhos
Askalonista, „neljännen" ja „viidennen"
akatemian alkajat, jotka vaikuttivat noin vv. 100-70
e. Kr., kääntyivät taas dogmaattiseen ja
idealistiseen mietintään, samalla yhdistäen PlatoniD
aatteihin valikoituja muiden filosofein oppeja.
Oppineiden yhdistystä yleensä ruvettiin
sanomaan akatemiaksi 15:nnellä vuosisadalla
ensiksi Italiassa, jolloin siellä klassillisen
kirjallisuuden harrastus virisi ja m. m. Platonin
teokset tulivat tunnetuiksi (Accademia 1’latonica
perustettiin Firenzeen v. 1460). Maailman
kuuluisin on Ranskan akatemia, jonka
Richelieu 1635 perusti nimellä ,,L’académie
fran-(uise" ja jonka päätehtävänä on kielen
puhtauden valvominen ja kansalliskirjallisuuden
edistäminen. Yhdessä neljän myöhemmin
perustetun akatemian („A. des inscriptions et belles
lettres" kielitiedettä ja historiallisia tieteitä
varten; ..A. des sciences" matematiikkaa ja
luonnontieteitä varten: „A. des beaux-arts"
taidetta ja musiikkia varten; „A. des sciences
morales et politiques" filosofiaa, lakitiedettä ja
kansantaloustiedettä varten) kanssa se
muodostaa kuuluisan L’institut de France’n. —
Pohjoismaissa on huomattavin Ruotsin akatemia
(„Svenska Akademien"), jonka Kustaa III
perusti Ranskan akatemian mallin mukaan 1786
(18 jäsentä). — Tieteellisiä ja taiteellisia
akate-mioja on useimmissa sivistysmaissa, vaikkeivät
kaikki kannakk an akatemian nimeä.
Ruotsissa on tiedeakatemia
(„Vetenskapsakade-mien"), Linuén perustama 1739; vapaiden
taiteiden akntemia („Akademien för de fria
kou-sterna"), perust. 1735; soitannollinen akatemia
(„Musikaliska Akademien"), perust. 1771:
maanviljelysakatemia („Landtbruksakademien"),
perust. 1811, y. m. Tanskassa
perustettiin v. 1742 Kööpenhaminaan „Det k o n g
e-lige danske videnskabernes
seiska b", ja Norjassa perustettiin samanlaisia
seuroja Trondhjemissa 1760 sekä Kristianiassa
1857 (V i d e n s k a b s-S e 1 s k a b e t).
Venäjällä perustettiin v. 1728 Pietariin
Keisarillinen tiedeakatemia („Imperator-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
