- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
181-182

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Akatemiallinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

181

Akatemiallinen—Akhilleus

182

skaja akademija nauk"), joka 011 m. m.
huomattavasti edistänyt myöskin suomensukuisten
kansain kielien ja kansatieteen tutkimista. —
Mainittakoon myöskin Royal Society of
London, perust. 1663 pääasiallisesti
luonnontieteiden ja matematiikan tutkimuksen edistämiseksi.

Suomessa vastaa tieteellistä akatemiaa
ensi sijassa Suomen tiedeseura (ks. t.),
kirjallista akatemiaa lähimmin
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (ks. t.).

„Suomalaisen Tiedeakatemian"
perustamiseen ryhdyttiin Helsingissä
kevättalvella 1908 ja saatiin siihen senaatista lupa
seuraavassa elokuussa. Perustava kokous oli ’"/lo08.

Aivan erityisessä merkityksessä käytetään
sanaa akatemia Ranskassa opetustoimen
alalla, se kun siinä merkitsee opetuspiiriä,
johon kuuluu niinhyvin yliopistotiedekuntia ja
oppikouluja kuin myöskin oppilaitoksia
kansanopetusta varten; tämmöisiä -piirejä on
Ranskassa 16. A. Gr. & M. S.

Akatemiallinen ks. Akateeminen.

Akatemiatilus, akatemialle (yliopistolle) sen
tarpeihin, opettajan palkkaamiseksi y. m.
lahjoitettu maatila. Tunnettu on Kustaa II Aadolfin
1624 Upsalan yliopistolle tekemä 300 maatilaa
käsittävä lahjoitus.

Åkbar, oik. Dsalal-eddin Muhammed, Intian
keisari (suurmogulij, Timurjn jälkeläinen, syut.
14 p. lokakuuta 1542 ja hallitsi v. 1556-1005.
[v. Noer, „Kaiser A." (1880-85).] K. T-t.

Åkerman [ a n] ks. A k k e r m a n.

Akerskus, linnoitus lähellä Kristianiaa,
perustettu 13:nnen vuosis. lopulla. — Linnan mukaan
i ii ympäristöllä ennen nimenä A:n lääni, joka
1660 muutettiin A k e r s h u s i n a m t i k s i, se
(■n 5,224 km1, 116,228 as. (ilnian Kristianiaa ja
muita kaupunkeja).

Akh . . . ks. myös Ach ...

Akhaia, kahden muinaiskreikkalaisen
maakunnan nimi. — 1. Thessalian kaakkois osa =
Phthiotis (ks. Thessalia). — 2.
Tavallisesti A:11a tarkoitetaan Peloponnesoksen
pohjoisrannikolla pitkin Koriutlioksen lahtea olevaa
maakuntaa, joka rajoittui lounaassa
Elis-maa-kuntaan, etelässä Arkadiaan, idässä Sikyonin
alueeseen. A:n täyttävät suurimmaksi osaksi
korkeat vuoret: Panakhaikos-vuoristo sekä
Arkadian vuorten jyrkät rinteet; ainoastaan
länsi-kulmassa pieni tasanko. — Ks. myös A k h a i
a-laiset. — 3. Kun Kreikka v. 146 e. Kr. oli
menettänyt itsenäisyytensä, (uli siitä
Akhaia-uiminen roomalainen provinssi. O. E. T.

Akhaialaiset (kreikk. Akhaioi’, lat. Acliæ’i,
Achi’vi) esiintyy Kreikan sankarieepoksessa
(Homeroksessa) kreikkalaisten yleisnimityksenä,
joskus erityisesti Thessalian Phthiotiin
asukasten nimenä (ks. Akhaia 1). Myöhemmin
akhaialaisnimellä tarkoitettiin sekä Phthiotiin
että (tavallisesti) Peloponnesoksen Akhaiaa (ks.
A k h a i a 2). Muistotarinan mukaan oli muinoin
suurin osa Pelopounesoksesta ollut
Akhaialais-ten hallussa, mutta doorilaiset olivat
Pelopon-nesokseen tunkeutuessaan sysänneet heidät
heidän asuinsijoiltaan; osa akhaialaisia oli silloin
siirtynyt Peloponnesoksen pohjoiseen
„rantamaahan" (A i g i a 1 e i a) ja sieltä karkoittaneet
’■ntiset joonialaiset asukkaat ; toisen osan
kerrotaan siirtyneen Vähään-Aasiaan. Tätä nykyä

useat tutkijat käyttävät akhaialaisnimeä niistä
heimoista, joiden luullaan kasvattaneen sitä
verrattain korkeata kulttuuria, joka vallitsi
suurissa osissa Kreikkaa ennen kuin
thessalialais-doorilainen vaellus teki siitä lopun. —
Historiallisena aikana Peloponnesoksen
akhaialaiset puhuivat Kreikan luoteiseen
murreryh-mään kuuluvaa murretta, joka oli lähempää
sukua doorilaisten kuin Peloponnesoksen
alkuasukasten jätteiden (arkadialaisten) murteen
kanssa. Vanhastaan he olivat yhtyneinä 12
kaupungin valtioliitoksi (keskuksena
Helike-kaupunki) ; tämä liitto hajosi diadokhi-ajan
melskeissä. Mutta v. 280 e. Kr. perustettiin
uusi a k h a i a 1 a i s 1 i i 11 o, joka etevien
valtiomiesten (varsinkin sikyonilaisen A r
a-t o k s e n) kehitlämänä ja johtamana
vaikutti erittäin tehokkaasti Kreikan kohtaloihin
3:nnella ja 2:11a vuosis. e. Kr., pyrkien yleensä
yhdistämään Kreikan valtioita yhteiseen
taisteluun kansallisen itsenäisyyden puolesta, ensin
makedonialaisia vastaan ja myöhemmin liitossa
näiden kanssa Rooman herruutta vastaan; sillä
välin käytiin myös kovia taisteluja (päällikkönä
arkadialainen P h i 1 o p o i m e n) uudestaan
johtavaan aseinaan pyrkivän Spartan kanssa.
Liiton ollessa mahtavimmillaan kuuluivat siihen
miltei kaikki Peloponnesoksen valtiot ja sen
vaikutusvalta ulottui vielä sitä kauemmas. —
Sisäisten taistelujen raatelema Kreikan kansa ei ajan
pitkään kyennyt pitämään puoliaan roomalaisia
vastaan; akhaialaisliiton voima murtui, kun
roomalaiset Pydnan taistelun jälkeen (168) veivät
1.000 liiton etevintä miestä vankeuteen Italiaan.
V. 146 liitto kyllä vielä nousi vimmattuun
taisteluun roomalaisia vastaan, mutta kukistettiin
Isthmoksen tappelussa. Sen jälkeen Kreikasta
ynnä Makedoniasta tehtiin roomalainen
provinssi Akhaia. O. E. T.

Akhelo’os [-lö’-] (nyk. Aspropotamos),
Kreikan suurin joki, n. 185 km pitkä, saapi alkunsa
Pindokseen kuuluvasta Lakmon (nyk. Zygos)
nimiseltä vuoriryhmältä ja juoksee vuolaana
jyrkkien vuorten välitse pääasiallisesti eteläiseen
suuntaan Epeiroksesta Aitoliaan; on etelämpänä
Aitolian ja. Akarnanian rajana; on lietteillään
muodostanut laajan rantatasangon; laskeutuu
mereen lähellä Koriutlioksen lahden ulkosuuta.
— Tarustossa A. on jokijumalista vanhin ja
mahtavin : häntä palveltiin useissa paikoissa
Kreikkaa ja kuvaeltiin ihmispäiseksi häräksi (vrt.
Herakles). O. E. T.

Akhemenidit, muinais-persialainen hallitsija
suku, joka pääsi valtaan Kyyrokseu noustessa
valtaistuimelle v. 559 e. Kr. ja hallitsi
vuoteen 330. K. T-t.

Akheron [-he’rön], 1. Joki Epeiroksessa,
juoksee ensin syvässä vuoriuurteessa ja leviää sitten
rämeeksi; laskee Joonian mereen. — 2. Kreik.
tarustossa yksi Manalan jokia. O. E. T.

Akhilleus [-leu’s] (lat. Achi’tles) kreik.
tarusankari, troialaissodan taruston päähenkilöitä.
Hänen isänsä on Zeuksen pojan Aiakoksen poika
Peleus, Thessalian Phthia ja Hellas nimisessä
maakunnassa asuvien myrmidonien, hellenien ja
akhaialaisten hallitsija; hänen äitinsä on
meren-jumalatar Thetis. 11 i a d i s s a A. on
kreikkalaisten urhoollisin sankari, kiihkeäluontoiuen
kunniastaan arka. sankarinuorukaisen perikuva.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0115.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free