Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Akatemiallinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
183
Akhilleus—Akillesjänne
184
Äidin ennustuksesta hän tietää, että hänen on
sallittu joko elää rauhassa pitkä mutta
mainee-ton elämä, taikka sankaritöillä saavuttaa
kunnian kukkulat ja kaatua nuorena. Hän on
valinnut jälkimäisen. Troian sodan kuluessa hän
on myrmidoniensa päällikkönä tehnyt useita
val-loitusretkiä. Hänen urhouttaan peljäten
troia-laiset ovat 9 vuotta välttäneet avonaista
kenttä-taistelua. 10:ntenä vuonna A. joutuu sodan
johtajan Agamemnonin kanssa riitaan, kun tämä
ryöstää hänen rakkaan Briseis-neitonsa. A.
pysyy siitä lähtien erillään sodasta, lohdutellen
sairasta mieltään laululla ja soitolla. Sota saa
kreikkalaisille epäedullisen käänteen. Turhaan
koetetaan hädän tultua A:ta lepyttää. Vasta
kun troialaiset voittoisina ovat tunkeneet
kreik-kalaisleiriin ja alkaneet sytyttää laivoja tuleen,
A. sallii ystävänsä Patrokloksen viedä
taiste-lunhimoiset myrmidonit otteluun, antaapa P:lle
oman loistavan asevarustuksensa. Troialaiset
ajetaan pakoon, mutta P. saa surmansa
Hekto-rin kädestä. Viholliset anastavat A:n aseet, ja
vaivoin saadaan P:n ruumis korjatuksi hänen
ystävänsä luo. Surun ja kostonhimon
valtaamana A. vihdoin tekee sovinnon Agamemnonin
kanssa ja ryhtyy taisteluun, saatuansa äitinsä
toimesta uudet, Hephaistos-jumalan takomat
aseet. Ei kukaan voi vimmastunutta urhoa
vastustaa. Hektor tosin astuu häntä vastaan, mutta
kääntyy pakoon. Nopeajalkainen A.
saavuttaa hänet ja kaataa hänet kaksintaistelussa;
kuollessaan Hektor ennustaa A: n kuoleman:
Paris ja Apollon ovat hänet tuhoavat Troian
edustalla. — Näin kertoo lliadi.
Odysseiassa kerrotaan lisäksi, että A. on
kaatunut Troian edustalla, jättäen jälkeensä pojan,
Neoptolemoksen, ja että A:lle, Patroklokselle
ja Antilokhokselle on luotu suunnaton
hautakumpu Hellespontoksen rannalle; myöskin
mainitaan Aiaan ja Odysseuksen kilpailu hänen
aseistaan (vrt. Ai a s). — Tarupiirteitä, joita
tunnetaan muista (osaksi sangen myöhäisistä)
lähteistä, mainittakoon: A:n ruumiissa or,
ainoastaan yksi paikka, johon aseet pystyvät,
nim. nilkka tai kantapää. — Tietäen että A:n
kohtalo on kaatua nuorena, jos hän menee sotaan,
Thetis lähettää hänet salaa Skyroksen kuninkaan
Lykomedeen luo, kasvatettavaksi tytön puvusta
L:n tyttöjen joukossa. Mutta kun tytöille
kaupaksi tarjottujen koristeiden sekaan pantiin
sota-aseita, niin A. tarttui näihin ja joutui
siten ilmi. — Hektorin kaaduttua A. taistelee
Troian avuksi tulleita amazoneja (ks. t.)
vastaan ja tappaa heidän kuningattarensa
Penthesi-leian. — Kuolemansa jälkeen A:n haamu
vaatii Troian kuninkaantyttären Polyxenan
hautakummulleen uhrattavaksi. — Akhilleus
puolijumalana tai jumalana: Homeroksen
mukaan A. kuoltuaan menee, samoin kuin
muutkin vainajat, haamuna Manalaan. Toisten
kertomusten mukaan hän sitävastoin eli
heroksena (puolijumalana) joko Elysionin
kentällä tai Autuaitten saarilla tai
Leu-ke-nimi8ellä saarella („valkoisella saarella");
tänä tavallisesti pidettiin erästä Tonavan
suista-mossa olevaa saarta, jossa oli A:n templi. Eräällä
hietasärkällä lähellä Olbiaa (Mustan meren
pohjoisrannikolla) A:n luultiin harjoittelevan
juoksua (..A:n juoksurata"). Olbiassa häntä palvel-
tiin jumalan nimellä A. Pontarkhes
(„meren hallitsija"). Olipa hänellä pyhäkköjä
useassa muussa paikassa, niin Mustan
meren, Hellespontoksen ja Aigaian meren
rannikoilla kuin Kreikan sisämaassakin. Hänen
palveluksellaan oli useimmissa paikoin
vainajan-paheluksen luonne. — Useat tutkijat ovat
arvelleet A:n olleen alkuaan jumalaolento
(jo-kijumala, auringonjumala t. m. s.) ;
todennäköisempänä pidetään tätä nykyä että A. on alusta
pitäen ollut inhimilliseksi sankariksi ajateltu.
Akhilleuksen kantapää (ks.
ylempänä), heikko kohta, heikko puoli. O. E. T.
Akhilleus Tatios [-u’s], kreik. kirjailija
Alexandriasta; eli luultavasti 5:nnellä vuosis.
j. Kr., kirjoitti „Leukippe ja Kleitophon"
nimisen romaanin.
Akhmim (kreik. Khcmnis ja Panopolis), vanha
muinaisuudesta asti kutomoistaan kuuluisa
kaupunki Ylä-Egyptissä Niilin oikeanpuolisella
rannalla, n. 30,000 as. K. T-t.
Akiander, Matti as (1802-71), suom.
tiedemies, talollisen Martti A k k a s e n poika
Jääs-kestä, tuli
ylioppilaaksi Turkuun v.
1822, venäjänkielen
opettajaksi Helsingin
triviaalikouluun v.
1830, venäjänkielen
lehtoriksi yliopistoon
v. 1836, ylim.
professoriksi v. 1853 ja
vakinaiseksi professoriksi
v. 1862.
Pääharrastuk-sensa A. omisti
kuitenkin kotimaan
historian tutkimiselle,
nimenomaan kirkon ja
koulun oloille. Ilänen
tärkeimmät teoksensa
ovat „Herdaminne för
fordna Viborgs och
nuvarande Borgd stift" (2 osaa, 1868-69),
„Skol-verket inom fordna Viborgs och nuvarande Borg!
stift" (1866), „Bidrag tili kännedom om
Evan-gelisk-Lutherska försainlingarne i Ingermanlands
stift" (1865) sekä lahjoitusmaakysymystä
valaiseva ,,0m donationerna i Viborgs Iän" (1864).
Mainittava on myöskin A:n Suomi-kirjassa
julkaisema kokoelma Suomea koskevia tietoja
Venäjän kronikoista (1848). A. ei koskaan tullut
fil. maisteriksi, mutta 1860 hänet vihittiin
kunniatohtoriksi. Oli Suom. Kirj. Seuran perustajia
1831 ja sen esimiehenä 1860-70.
Säästäväisyydellä kokoomansa omaisuuden A., joka ei ollut
naimisissa, testamentissaan määräsi osittain
kansakoulurahastoksi Jääsken ja Kirvun
pitäjille, osittain stipendirahastoksi yliopistoon
opettajiksi ja papeiksi aikoville. K. O.
Akiba [-kV-], Ben Joseph, etevä rabbiini
2:lta vuosis. j. Kr., Elieserin oppilas, joka
järjesteli juutalaisten perintätietoja. Hän piti Bar
Kokhbnn puolta kapinassa roomalaisia vastaan
(v. 132-135) ja kärsi sentähden
marttyyrikuoleman. K. T-t.
Akilles ks. Akhilleus.
Akillesjänne, kinnerjänne, pohjelihaksen
jänteentapainen alapää, joka kiinnittyy
kanta-luuhun ; tämän jänteen tautiperäinen lyhenemi-
Mattias Akiander.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
