Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Akilleus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
187
Akkuna—Akroma
188
käyttöä varten, ajoneuvojen liikevoimana j. n. e.
[Ifauck (4 pain. 1897), Hoppe (’2 pain. 1892),
Heim (2 pain. 1897), Grunwald (2 pain. 1897),
Schoop (1895, 3 nid.), Zacharias (1898).] —
2. Armstrongin keksimä laitos, millä kootaan
voimaa keskeytettyjä töitä varten, n. s.
hydraulisiin nostolaitoksiin, puristimiin j. n. e.,
vaikuttaa suurien painojen avulla. Höyry- ja
ilmanpaineakkumulaattorissa vaikuttaa höyryn
tai ilman paine syliuterissä liikkuvaan mäntään.
Akkuna ks. Ikkuna.
Akkusatiivi (lat. accüsäti’vus < accüsä’re =
syyttää: syyttösija, väärä käännös kreikan
sanasta uitiatikè’, oikeammin ehkä: aiheuttamisen
sija), kohdanto, eräs lukuisain kielten
nimisa-nain sijamuoto. Suomen akkusatiivi,
kokonaisobjektin (ks. t.) sija, on yksikössä joko
päätteel-linen, genitiivin kaltainen (ammun linnun), tai
päätteetön, nominatiivin kaltainen (ampukaa
lintu), monikossa nominatiivin kaltainen
(ammuin linnut), vrt. Sija. A. K.
Akkusatoorinen prosessi ks.
Rikosprosessi.
Aklamatsioni (lat. ad = luo, ja clämä’re =
huutaa), huutoäänestys; yleinen suosionilmaisu.
Akleija ks. A q u i 1 e g i a.
Akliini I. N o 1 1 a i s o k 1 i i n i, kartoilla se
viiva, jonka ajatellaan yhdistävän paikkoja,
joissa magneettiueula ei osoita inklinatsionia;
magneettinen ekvaattori.
Akme (kreik. akvi>:’), huippu; taudin huippu.
Akmolinsk. 1. Suurin venäläinen voittomaa
Keski-Aasiassa, pääkaupunki on Omsk.
Pohjois-ja eteläosassa on aroja ja erämaita, keskiosa on
vuoriseutua. 594,073 km’; 778,200 as. (1905),
enimmäkseen kirgiisejä. — 2. Kaupunki
yllämainitussa maakunnassa, n. 10,000 as-, Isim-joen
yläjuoksun varrella, Taskentista ja Bukharasta
tulevien karavaanien kokoontumispaikka.
Akne (kreik.), ihonäppylä.
Akoluutti (kreik. akoluthos = seuraaja),
roo-malais-katolisessa kirkossa vanhalla ja
keskiajalla papin apulainen jumalanpalveluksessa.
Akonitiini, alkaloidi, jota on
Acom’<iim-la-jien lehdissä ja juurissa; väritön, hajuton,
kar-VU8; liukenee veteen ja alkoholiin; sangen
myrkyllistä. Käytetään hermotaudeissa ja leinissä.
Akonlaksi, isonlainen venäjän-karjalainen
kylä Kiitellen järven pohjoisrannalla,
Lentii-rasta mennessä lähellä Suomen rajaa. 419 as.
(1903). Oli aikoinansa vanhojen runojen,
varsinkin loitsujen, pesäpaikkoja Vienan läänissä.
A. N.
Akordeerata (ransk. accorder < l.it ad- luo,
ja cor = sydän) olla sopusoinnussa, tehdä
sopimus.
Akordi (ransk. accord, lat. ad = luo, ja cor =
sydän), sopimus. 1. Lakit.
Konkurssimenettelyssä velallisen sopimus velkojainsa kanssa velan
maksamisesta sillä tavoin, että velallinen pääsee
uudelleen hallitsemaan omaisuuttaan ja välttää
konkurssin haitat sekä sen juridiset seuraukset.
Tällaisen sopimuksen aikaansaamiseksi
vaaditaan Suomen lain mukaan kaikkien niiden
vel-kojoin suostumus, jotka valvontapäivänä tai
muuten lain määräämän ajan kuluessa ovat
näyttäneet olevan itsellään saatavaa pesästä (S.
S. konkurssisääntö 9 p:itä marrask. 1868 § 71).
Muutamien maiden lainsäädännön mukaan voi
akordisopimus syntyä, jos määrätty enemmistö,
velkojista hyväksyy sen.
2. Mus. ks. Sointu.
Akoria (kreik.), kyllästymättömyys.
Akotyledonit ks. Acotyledoneæ.
Akragas [ra’gäs] (lat. Agrige’ntum, nyt
Girgenti), mniuais-kreik. kaupunki Sisilian
etelärannikolla, perust. n. 582 e. Kr. Oli 6:nnella
ja 5:nnellä vuosis. e. Kr. erinomaisen
mahtava ja kukoistava (vrt. Phalaris, T h e r o n.
Empedokles). V. 405 e. Kr. kartagolaiset
valloittivat ja hävittivät sen. 67 vuotta
myöhemmin Timoleon (ks. t.) asutti sinne uudet
asukkaat, mutta kaupunki ei enää saavuttanut
entistä mahtavuuttaan. — Useat suurenmoiset
temppelit, toiset tavattoman hyvin säilyneet,
toiset raunioina, todistavat vielä nytkin A:n
suu-ruudenajan kukoistuksesta. O. E. T.
Akrediteerata (lat. ad = luo, ja crëdere =
uskoa), uskoa jollekin; valtuuttaa.
Akrell [-e’-], Karl Fredrik (1779-1868),
ruots. sotilas, insinööri ja vaskenpiirtäjä. Kohosi
kenraaliluutnantiksi ja Ruotsin sähkölennätiu
laitoksen päälliköksi ja harjoitti joutoaikoinaan
vaskenpiirtoa, ollen jonkun aikaa Ruotsin ainoa
■ikvatinta-kaivertaja. Hän laati lukuisia kuvia
matkakertomuksiin ja tieteellisiin teoksiin.
E. R-r.
Akreyri [-öjri] 1. Akureyri kaupunki
ü-vuonon rannalla Islannin pohjoisella
rannikolla, Reykjavikin jälkeen saaren tärkein
kaupunki. 1,400 as. A. R. B.
Akria (lat.) kirpeät ja kiihottavat lääkkeet.
Akridiini (< lat. äcer = kirpeä), emäs
kivi-hiilitervassa, muodostaa värittömiä kiteitä,
liukenee alkoholiin, hiukan veteen, sulaa 107°,
syövyttää ihoa, sen suolat ovat keltaisia. F
e-nyliakridiinista johtuu keltainen
väriaine krysaniliini.
Akrig-entti ks. Akragas.
Akroamaattinen (kreik. akroa’stliai = kuulla),
kuulolla tajuttava; muinaisajan viisaustiede
tarkoitti akroamaattisella opilla
esoteeris-t a, syvällistä tietoa, vastakohtana eksote e
risell e, kansantajuiselle; a. o pe tu sm e ne
t-t e 1 y, esitelmän muodossa annettu opetus,
jolloin oppilas vain on kuulijana (vastakohtana on
erotemaattinen eli kyselevä
opetusmenet-tely).
Akrobaatti (kreik. akrobatei’n = kulkea
varpaiden päillä), nuoralla kävelijä, voimistelija,
joka maanpinnan yläpuolelle kohoten suorittaa
liikkeitä, jotka vaativat ruumiin tasapainon
säilyttämistä.
Akrokarpinen (kreik. akros = ylin, ja karpo’s
- hedelmä) ks. Latvapesäkkeiset sa
niin a 1 e t.
Akrokorinthos ks. K o r i n 11 i.
Akroleiini (lat. äcer = kirpeä, ja oietun =
öljy), Brandesin 1838 keksimä aine, joka syntyy
rusvaa tai glyseriiniä kovasti kuumennettaessa.
A. on väritön, helposti haihtuva neste, jonka
höyryt ankarasti kiihottavat silmiä ja
hengityselimiä. Huoneessa, johon vain muutamakin
pisara a:ia on päässyt haihtumaan, käy olo aivan
sietämättömäksi. Sitä on m. m. paistinkäryasä.
IV. B.
Akroma 1. Akroma.s ia (kreik. kielteinen
o, ja kliröma = väri), kasvojen kalpeus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
