- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
199-200

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alaanit ... - Ala-Itävalta - Alai-vuoret - Alajärvi 1. 2. - Alakiiminki - Alakitka - Alakittilä - Alakloorihappoinen natriumi - Alaknuuttila - Alakuloisuus - Alakurkunpää - Alakuu - Alaköngäs - Ala-Lemu - Alalia - Alamaat - Alamaisuudenvala - Alamanjärvi - Alameda 1. 2. - Alamittainen - À la mode - Alandia - Alankomaat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

johtajaksi, kunnallislautakunnan esimieheksi eikä
kihlakunnan lautamieheksi.
Vaivaishoitoasetuksessa ymmärretään alaikäisellä sitä, joka ei ole
täyttänyt 15 vuotta (Vaivaishoitoasetus 17 p:ltä
maalisk. 1879, §:1, m. 2). — Vrt.
Vajavaltainen, Lapsi, Nuori henkilö.                        0. K:nen.

Ala-Itävalta ks. Itävalta.

Alai-vuoret, Venäjän Keski-Aasiassa
Ferghanan maakunnan eteläpuolella; korkeimmat
huiput kohoavat n. 7,000 m yl. merenp. Surhab-joen
yläjuoksu jakaa ne Alai ja Transalai
vuoriryhmiin.                        W. S-m.

Alajärvi. 1. Kunta Vaasan l., Kuortaneen
khlak., Alajärvi-Soini-Lehtimäen nimismiesp.,
Kauhavan asemalta 55 km; 769,7 km2, joista
viljeltyä maata 6,202 ha (1901) ; 20 17/24 manttaalia;
1,163 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 791, teollisuutta 148 (1901);
7,093 as. (12/12 1906), n. 0,2 % ruotsink.; 778
hevosta, 4,153 nautaa (1906). — Teoll. lait.:
Kurejoen osuusmeijeri. — Säästöpankki,
apteekki, kunnanlääkäri (päätetty).

2. Seurakunta, keisarillinen, Turun
arkkih.k., Lapuan rovastik., alkujaan Lappajärven
kappeli (per. 1751), itsen, khrakunnaksi 1/5 1877
(Keis. k. 10/10 1859). Kirkko puinen (Engel. 1836,
korj. 1898).                        K. S.

Alakiiminki ks. Kiiminki.

Alakitka, 45 km2 suuruinen järvi
Kuusamossa; siitä Kitkajoki laskee Oulankajokeen.

Alakittilä l. Kittilän alakylä, iso kylä
Kittilän kirkonkylästä etelään (pari km); laajat
tulvaniityt.

Alakloorihappoinen natriumi ks.
Natriumhypokloriitti.

Alaknuuttila, kartano Kauhajoen varrella
Kauhajoen pitäjässä; karjanhoitokoulu.

Alakuloisuus l. melankolia (ks. t.),
toiminnallinen mielenhäiriö, jonka pääasiallisena
tunnusmerkkinä on taudillisesti korottunut
murheellinen mielentila ynnä taudillisesti hidastunut
ajatuksen toiminta.                        M.O-B.

Alakurkunpää (Syrinx). Paitsi tavallista
kurkunpäätä on linnuilla vielä henkitorven ja
bronkioitteu haarauksessa a., jossa niiden ääni
syntyy. Vesilintujen a.-ssä on rakkomaisesti
laajentunut osa resonanssilaitteena. vrt.
Kurkunpää.

Alakuu, kuun kaksi viimeistä neljännestä.

Alaköngäs, Tenojoen viimeinen koski, norj.
Storfossen, noin 7 m korkea, yli 1 km pitkä,
vesimäärän vaihtelu 6-7 m; maantie Jalvesta
veneitten kuljettamiseksi kosken niskaan.                        J. E. R.

Ala-Lemu, maatila lähellä Turkua; omistaja:
kreivi Armfelt.

Alalia (kreik. kielteinen a, ja lalein = puhua),
puhekyvyttömyys, aiheutunut ulkonaisten
puheneuvojen suun, kielen tai nielun vaillinaisesta
kehittymisestä, tahi puhumiseen tarvittavien
lihasten halvaantumisesta.                        M. 0-B.

Alamaat ks. Alankomaat.

Alamaisuudenvala ks.
Uskollisuudenvala.

Alamanjärvi ks. Aluenjärvi.

Alameda [-ē′-]. 1. Kaupunki Kaliforniassa,
San Franciscon lahden rannalla, 16,500 as. —
2. Oik. poppelikuja, puistokuja Espanjassa,
kävelypaikka ja puisto.

Alamittainen on puu, joka ei täytä jotakin
määrättyä mittaa; tavallisesti tarkoitetaan
paksuus- (läpileikkaus-) mittaa rinnan korkeudella
(cm 30 cm), 7 metrin tai 18 jalan korkeudella.
                                        A. C.

À la mode [alamo′d] (ransk.), muodin
mukainen.

Alandia [-a′n-], Ahvenanmaan latinainen
nimi. — Alandus, ahvenanmaalainen.

Alankomaat l. Hollanti, kuningaskunta
(Koninkrijk der Nederlanden tai
vain Nederland), käsittää 33,079 km2
suuruisen alan Keski-Euroopan alankoa Pohjanmeren
rannalla, Scheide-, Maas- ja Rein-virtojen suussa
ja Zuiderzeen ympärillä; idässä ovat rajoina
Preussin maakunnat Hannover, Westfalen ja
Reinin maakunta, etelässä Belgia.

Maanlaatu 750 km pituisen rannikon
läheisyydessä on pääasiallisesti marskimaata,
hedelmällistä, laitumeksi ja peltomaaksi sopivaa
Hetemaata, osittain myös lentohietavalleja.
Pääosa marskimaita, n. 25 % koko maasta, on
merenpintaa alempana. Hollannin rannikko ulettui
ennen nykyisten Friisein saarien paikkeille
Texe-lin ja Dollartin välille, mutta jatkuvan hiljaisen
maaperän alenemisen vuoksi meren tyrsky
12:nnella ja 13:nnella vuosisadalla särki
rannikkoa suojaavan lentohietavallin, jolloin osa
marskimaita kaupunkeineen ja kylineen muuttui
merenlahdiksi (Zuiderzee, Dollartin lahti), osa
taasen n. s. watteiksi (Wattenmeer), jotka
nousuveden aikaan ovat veden vallassa, pakoveden
aikana kuivina. Mahtavain vallien avulla on
jäännös hedelmällisestä marskimaasta saatu
suojelluksi ja vähitellen on vallattu takaisin maata
mereltä (3:n viime vuosisadan kuluessa n. 3,630
km=) ; paraikaa ollaan aikeissa saada
Zuider-zeekin kuivaksi. Kaikkialla, missä lentohietavalli
ei suojaa marskimaata, on korkeita suojavalleja
meren ja jokien rannoilla, ja lukuisat
pumppulaitokset— Hollannin maisemille ominaiset
tuulimyllyt — pitävät marskimaat kuivina. Ylempänä
rannikosta ovat n. s. Geest-maisemat (eteläp.
Zuiderzeetä n. 110 m yli merenpinnan), joita
muodostavat jääkautiset moreenit ja hietikot ja
jotka yleensä ovat hedelmättömiä mäntymetsiä
ja suuria rämeitä. Maasta on n. 27 % peltomaita,
38 % niittyjä ja laitumia, 7 % metsiä ja n. 27 %
tuottamatonta maata. Soissa suuria
turvekerroksia. Kivihiiltä on vähän; muita
metalleja paitsi rautaa puuttuu. Ilmasto
on meri-ilmasto, sademäärä 600-700 mm,
keskilämpö n. 10° C. Asukasluku (v. 1906)
5,672,237. Kansa on germaanilaista alkuperää
(71 % hollantilaisia, 14 % friisiläisiä, 13 %
flaameja, 2% saksalaisia), kirjakielenä hollannin
kieli (ks. t.), uskonnoltaan n. 60%
protestantteja, 2,2 % juutalaisia, loput katoiisia.
Hollantilaiset ovat tunnetut eteviksi maanviljelijöiksi,
merimiehiksi ja siirtomaanasuttajiksi;
huomattavina piirteinä kansanluonteessa on tyyneys,
harkitseminen, kestävyys ja säästäväisyys.
Kansansivistys korkea; korkeampia oppilaitoksia:
4 yliopistoa (Leiden, Utrecht, Groningen,
Amsterdam), polyteknikumi (Delft), sotakoulu
(Brada), meriakatemia (Willemsoord), 3
taideakatemiaa y. m. Elinkeinoista on maatalous
hyvällä kannalla: pääviljalajit: vehnä (sato
v. 1900 0,13 milj. tonnia), ruis (0,35 m. t.). ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0124.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free