- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
201-202

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alankomaat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kaura (0,33 m. t.). Hollanti ja Seelanti ovat
tunnetut hedelmä- ja kasvitarhoistaan, Haarlem
kukkashoidostaan; muita viljelyskasveja: peruna (v.
1900 2,10 m. tonnia), pellava, hamppu,
sokerijuurikas, humala, tupakka, sikuri;
karjarotu maailman kuulu, hevoset samaten; lehmiä oli
v. 1900 1,656,000, hevosia 295,000, sikoja 746,000,
lampaita 770,000; mehiläishoitoa harjoitetaan
Geldern’issä ja Drenthe’ssä. Merikalastus
(turskaa, silliä y. m.) on melkoinen.
Teollisuus on jälellä naapurimaiden teollisuudesta;
mainitsemista ansaitsevat laivanrakennus
(puisia laivoja) ; pellava-, pumpuli-, paloviina- ja
tupakkateollisuus sekä timanttien hionta; muita
teollisuudenhaaroja: sokeri-, olut-, saippua-,villa-,
nahka-, rauta- ja kone-, kulta ja hopea- ja
pos-liiniteollisuus. Kauppa- ja liikemaana on
Hollanti ensimäisiä; n. 17,2% väestöstä on
kaupan ja liikenteen palveluksessa;
kauppalaivastoon kuului v. 1906 283 höyrylaivaa (yht. 377,000
rek. ton.) ja 492 purjelaivaa; laivaliike v. 1906
25,4 milj. tonnia. Kanavia on 3,070 km
(tärkeimmät Pohjois-Hollannin kanava
Amsterdamin ja Helderin välillä sekä Pohjanmeren
kanava), rautateitä (v. 1906) 3,090 km.
Tärkeimmät kauppakaupungit: Rotterdam ja
Amsterdam. Kauppabalanssi tav. passiivi. Tuonti
v. 1906 5,298 milj. mk., vienti 4,370 milj. mk.
Tärkeimmät tuontitavarat vilja ja jauhot (1906

428.5 milj. guld.), rauta ja rautatavarat (1906

311.6 milj. guld.), kupari- ja kuparitav. (140,9
milj.), katu- ja rakennuskivet, puutavarat,
kivihiili, villa, raakasokeri, kahvi, tina, sinkki
y. m.; vientitavarat: vilja ja jauhot (1906 293,3
milj. guld.), rauta ja rautatavarat (207,3 milj.
guld.), kupari ja kuparitavarat (112,5 milj. guld.),
kutomatavarat, sokeri, liha, puutav., kahvi,
juusto, paloviina, karja (vuositt. yli 100,000 el.),
sinkki, tina, tupakka, kala y. m. Suurenmoinen
välikauppa ilmenee siinä, että tuonnin ja viennin
päätavarat ovat samoja. Tärkeimmät tuonti- ja
vientimaat ovat Saksa, Englanti, Belgia,
Yhdysvallat, Hollannin Intia ja Venäjä. Kaupan
edistäjänä on Hollannin kauppaseura (Maatschappij).
Raha: Guiden à 100 senttiä (cents) =2,09 mk.,
mitta ja paino = metriset. 11 maakuntaa:
Seelanti, Etelä- ja Pohjois-Holianti, Friislanti,
Groningen, Utrecht, Geldern, Oberijssel, Drenthe,
Pohjois-Brabant, Limburg. Pääkaupunki
Amsterdam (ks. t.) ; kuningas asuu Haagissa.
Suurkaupungit: Amsterdam, Rotterdam, Haag,
Utrecht. Valtiomuoto: perustuslaillinen
kuningaskunta (perustuslait 24 p. huhtik. 1815, 3 p.
marrask. 1848 ja 30 p. marrask. 1887) ;
eduskunta (S taten Generaa 1) 2 kamarinen
():ssä 50, 2:ssa 100 välittömillä vaaleilla
valittua; äänioikeus 25 v. täyttäneillä miehillä).
Korkein tuomioistuin: Hooge Raad Haagissa.
Raha-asiat: valtion tuloarvio (v. 1908)
183,077,171 guldenia, menoarvio 194,768,959
guldenia, valtiovelka (v. 1906) 1,144 milj. guldenia,
verot (v. 1906) 38,819,000 guldenia. 1. L.

Sotavoima. Maa-armeijan muodostavat
vakinainen väki, maanpuolustus- ja nostoväki.
Sotavoima täydennetään vapaaehtoisilla ja
arvan-nostolla. Asevelvollisuusikä on 20 v., palvelusaika
on 8 v., joista l-’/2 vakinaisessa väessä, loput
reservissä. JNostoväkeen kuuluminen kestää 50
v:n ikään. Laivastossa oli v. 1906 7 panssari-

laivaa, 8 risteilijää, 13 kanuunaveuettä sekä
joukko vanhanaikuisia aluksia. Vaakuna:
sinisellä, kultaisilla viilekkeillä sirotellulla kentällä
Nassaun suvun kruunupäinen kultajalopeura
miekka toisessa ja 7-nuolineu kimppu toisessa
etukäpälässä; vaakunaa kannattaa kaksi
kruunattua jalopeuraa; sinisessä nauhassa on
tunnuslause: „Je maintiendrai." Lippu:
puua-val-kea-sininen (vaakasuorassa). Kansallisväri on
oranssi. Huomattavimmat tähdistöt ovat
Vil-helmin ritarikunta (4 luokkaa), Alankomaiden
jalopeuran ritarikunta (3 luokkaa),
Orania-Nas-saun ritarikunta (5 luokkaa).

Historia. Nykyiset A. olivat Kristuksen
syntymän vaiheilla pääosaltaan bataavien
(ks. t.) asumina ja tulivat siihen aikaan
roomalaisten valtaan. Turha oli Claudius Civiliksen
kapinayritys v. 70 j. Kr. s. Frankkien kulkiessa
Reinin yli n. v:n 400 paikoilla ja levittäessään
valtaansa joutuivat A. heille ja luettiin
myöhemmin suurimmaksi osaksi Itäfrankkiin 1. Saksaan
(Lotringiin). ll:nnellä vuosis. A. jakautuivat
moneen pikku vasallikuntaan, mutta myöskin
saavuttivat kaupastaan kukoistavat kaupungit
täällä suurempia oikeuksia kuin yleensä muualla
siihen aikaan. Myöskin niillä oli edustajansa
mr.i-kuntain säädyissä (Staaten), jotka
yhteisistä asioista päättivät. 14:nnen vuosis. alussa
Flanderin käsityöläiset (Jakob Artevelde, ks. t.)
menestyksellä puolustivat vapauttansa Ranskan
kuninkaitten anastushankkeita vastaan. V:n
1384 jälkeen A. joutuivat vähitellen
naimisliitto-jen ynnä sopimusten kautta Burgundin herttuain
valtaan. Filip Hyvä kutsui v. 1437 ensimäisen
kerran yleissäätykokouksen (Staten Generaal).
Kaarle Rohkean tyttären Marian naimisliiton
kautta keisari Maksimilianin kanssa tulivat A.
Habsburgin suvulle. Kaarle V yhdisti v. 1548
Alankomaiden 17 maakuntaa (joista tärkeimmät
olivat Hollanti, Flanderi, Utrecht, Friislanti,
Luxemburg) Saksan valtakunnan n. s. Burgundin
piiriksi ja määräsi, että niiden aina piti olla
yhden hallitsijan hallittavina. Hän edisti näiden
maiden, synnyinmaansa, taloudellista ja henkistä
hyvinvointia, mutta ylläpiti ankaruudella
ruhtinaan ja katolisuuden valtaa asukkaiden
vapau-denhalua vastaan. Vielä huonommaksi kävi
kansan ja hallitsijan väli Filip II:n 1555
noustua valtaistuimelle. Varsinkin se verinen vaino,
joka kohtasi uskonpuhdistuksen kannattajia,
joita täällä oli paljon, kiihotti mieliä. 4 p.
marrask. 1565 joukko aatelismiehiä teki
keskenään sopimuksen, n. s. kompromissin, jossa
lupasivat uskollisesti palvella kuningasta sekä
puolustaa maan oikeuksia ja vapautta, ja jätti
huhtik. 1566 Filipin sijaishallitsijattarelle,
Mar-gareeta Parmalaiselle, pyynnön annettujen
uskontoa koskevien julistusten lieventämisestä ja
inkvisitsionin poistamisesta; tästä syntyi heille
nimi geusit, s. o. kerjäläiset. Margareeta koetti
peräytymällä tyynnyttää mieliä, mutta Filip
suuttuneena sattuneihin epäjärjestyksiin kutsui
Margareetan pois ja lähetti v. 1567 hänen sijaansa
käskynhaltijaksi Alban herttuan. Tämä ryhtyi
kapinanhenkeä verisellä tavalla tukahuttamaan.
Tuhansittain saivat A:n parhaimmat miehet
mestauslavalla sovittaa rakkautensa
uskonnolliseen ja valtiolliseen vapauteen, niiden joukossa
aateliston johtajat Egmont ja Hoorn (1568).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0127.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free