- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
203-204

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alankomaat - Alankomaiden kieli ja kirjallisuus - Alankomaiden taide - Alanus ab Insulis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Vilhelm Oranian prinssi pelastui pakenemalla
Saksaan. Taistelua yhä jatkui. Huhtik. 1572
onnistui pakolaisten, merigeusien, valloittaa
Briel-len kaupunki (Maasin suussa) ja nyt
kapinan-liekki uudestaan leimahti. Heinäk. 18 p. 1572
Hollannin, Seelannin ja Utrechtin maakunnat
tekivät liiton vapautensa puolustukseksi ja
valitsivat Vilhelm Oranialaisen käskynhaltijaksi.
1573 Alba kutsuttiin pois, mutta olot pysyivät
entisellään. Marrask. 1576 yhtyivät eteläisetkin
maakunnat pohjoisiin, n. s. Gentin
pasifikatsio-niin, oikeuksiensa ja vapauksiensa puolesta.
Uusi käskynhaltia don Juan d’Austria koetti
sovitella vastakohtia ja vahvisti pasifikatsionin,
mutta kuoli jo v. 1578, ja hänen seuraajansa
Aleksanteri Farnesen onnistui erottaa katoliset
etelä-maakunnat pohjoisten reformeerattujen liitosta.
Näin ollen yhtyivät tammik. 23 p. 1579
jälkimäiset, Hollanti, Seelanti, Utrecht, Gelderland,
Groningen, Overijssel ja Friislanti, Utrechtin
unioniin yhteiseksi puolustukseksi ja peruuttivat
kaksi vuotta myöhemmin (heinäk. 1581) Haagin
julistuksella lopulta uskollisuutensa Filip II:lle.
Vilhelm Oranialaisen tultua 10 p. heinäk. 1584
espanjalaisten toimesta murhatuksi ryhtyi hänen
nuori poikansa Moritz vastarinnan johtajaksi ja
sillä menestyksellä, että A:n vapaus yhä
enemmän turvattiin ja Filip III 1609 teki 12-vuotisen
välirauhan niiden kanssa. Lopullisesti A:n
itsenäisyys tunnustettiin vasta Westfalin
rauhanteossa 1648.

Vapaussota kirvoitti A:n kaikki voimat
kehitykseen. Espanjalta valloitettiin sen
siirtokuntia ja A. kohosivat muutamaksi aikaa
Euroopan tärkeimmäksi kauppa- ja siirtomaavallaksi.
Varsinkin kokosi itä-intialainen komppania
rikkauksia. Kaupan rinnalla teollisuus kukoisti.
Mutta yhtä huomattava oli A:n kukoistus
sivistyksen alalla, tieteissä ja taiteissa, varsinkin
maalaustaiteessa. Valtiomuoto oli tasavaltainen,
mutta valtion etunenässä oli käskynhaltia, mikä
arvo oli perinnöllisenä Oranian suvussa. Asioita
hoitivat eri maakunnissa niiden säädyt, mutta
korkein valta oli Haagissa kokoontuvilla
yleis-säädyillä (Staten Generaal). Tämä valtiomuoto
synnytti tosin taistelua eri puolueiden välillä:
ylimysvaltaiset, patriootit, pyrkivät
käskynhal-tian asemaa heikontamaan, oranialainen puolue
taas tahtoi sitä vahvistaa. 1619 tuomittiin
patrioottien johtaja Oldenbarneveld maanpetoksesta
kuolemaan ja mestattiin. Moritz Oranialaista
seurasi käskynhaltiana hänen veljensä Fredrik
Henrik (1625-47), sitten tämän poika Vilhelm
11(1647-50), mutta jälkimäisen kuollessa
ylimys-puolue käytti tilaisuutta, kun poika Vilhelm III
syntyi vasta isän kuoleman jälkeen, ja otti
hallituksen omiin käsiinsä. Sen johtaja Jan de Witt
koetti kyllä sodissa Englantia vastaan ylläpitää
A:n merivaltaa, mutta kuitenkin joutui
sotalaitos tähän aikaan rappiolle. Kun sitten A.
1668 trippelallianssin kautta olivat estäneet
Lud-vik XIV:n tuumat Belgiassa, hyökkäsi tämä
1672 huonosti varustettua tasavaltaa vastaan,
joka suureksi osaksi valloitettiin. Raivostunut
kansa murhasi silloin de Wittin ja hänen
veljensä ja käskynhaltiaksi julistettiin Vilhelm IIT.
Merta vastaan suojelevia sulkuja avaamalla
pelastettiin Hollanti joutumasta vihollisen valtaan ;
Vilhelm Oranialainen muodosti liiton Ludvikia

vastaan ja Nijmegenin rauha 1678 tehtiin
Alankomaiden tappioita kärsimättä. 16S9 Vilhelm
nousi Englannin valtaistuimelle ja yhdisti siten
ajaksi entiset viholliset, Englannin ja A.
Espanjan perimyssodassa (1701-13) A. taistelivat
Heinsiuksen johdolla liittolaisten kanssa
Ranskaa vastaan.

Vilhelm III:n kuoltua ilman jälkeläisiä 1702
poistettiin toistamiseen käskynhaltianvirka.
Mutta kun maan ulkonainen mahtavuus ja
taloudellinen kukoistus aleni, palautettiin se taas v.
1747 ja määrättiin nuoremmalle Oranian
sukuhaaralle, josta Vilhelm IV (1747-51) ja Vilhelm
V (1751-95) peräkkäin hallitusta ohjasivat.
Jälkimäisen aikana syntyi jälleen sisäisiä rettelöitä
ja sodan syttyessä v. 1793 Ranskan uutta
tasavaltaa vastaan meni tasavaltainen puolue
vihollisen puolelle ja julisti tammik. 1795 A.
Ranskaan liittoutuneeksi Batavian tasavallaksi.
Napoleon teki siitä 1806 Hollannin
kuningaskunnan, jonka hallitsijaksi hän asetti veljensä
Ludvik Napoleonin. Kun tämä v. 1810 kruunusta
luopui niiden vaikeuksien vuoksi, joita
mannermaan sulkemissäännön ankara toimeenpano
tuotti, yhdistettiin maa suorastaan Ranskaan
„Ranskan jokien tuottamana maatumisena".
Napoleonin vallan kukistuessa, julistettiin
jou-luk. 1813 Vilhelm V.n poika hallitsevaksi
ruhtinaaksi nimellä Vilhelm I. Wienin kongressis-sa
määrättiin v. 1815, että Belgia ja Hollanti
yhdistettäisiin Alankomaitten kuningaskunnaksi.
Mutta sopua ei saatu aikaan reformeerattujen
pohjois- ja katolisten etelämaakuntain välillä.
1830, heinäkuun vallankumouksen johdosta, erosi
Belgia A:sta eri kuningaskunnaksi. Vilhelm I:n
kruunusta luopuessa v. 1840 tuli hallitsijaksi
hänen poikansa Vilhelm II v:een 1849, jonka
aikana uusi valtiomuoto 1848 säädettiin
(Thorbec-ken johdolla), ja sitten Vilhelm III (1849-90).
Hänen hallitusaikansa lopulla antoi kysymys
valtiosäännön tarkastuksesta aihetta pitkällisiin
riitoihin vapaamielisten ja vanhoillisten välillä,
kunnes vihdoinkin 1887, ministeri Heemskerkiu
aikana, valtiollisen äänioikeuden laajennus tuli
hyväksytyksi. Vilhelm III:n kuoltua, seurasi
1890 hänen tyttärensä Vilhelmina, jonka puolesta
äiti, kuningatar Emma, johti hallitusta (v:een
1898). 1896 tapahtui jälleen äänioikeuden
laajennus, joten se pääasiassa tuli yleiseksi,
kuitenkin muutamilla rajoituksilla. Tämä muutos
ei kuitenkaan antanut vapaamielisille sitä
enemmistöä, minkä olivat toivoneet, ja 1901 astui
asioita johtamaan „antirevolutsionääreihin" ja
katolilaisiin nojautuva Kuyperin ministeristö.
1905 sekin kuitenkin kukistui ja sijaan
asetettiin toinen maltillis-vapaamielisistä
muodostettu. [Schiller, „Geschichte Abfalls der
Niederlande" (1788). — Motley, „Rise of the Dutch
re-public" (1856, myöskin saksaksi ja ruotsiksi). —
Sama, „History of the United Netherlands"
(1860-64).]                        K. G.

Alankomaiden kieli ja kirjallisuus ks.
Hollannin kieli ja kirjallisuus.

Alankomaiden taide ks. Hollantilainen
taide
.

Alankomaiden Intia (Insulinde) käsittää
Alankomaitten siirtomaat Intian valtameressä
ja muodostaa kenraalikuvernöörin hallitseman,
kahteen osaan jaetun hallitusalueen. Toiseen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0128.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free