Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Albert ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
215
Albertotypia—Albrekt Mecklenburgilainen
216
laskee Albert Edvard Njansasta Semliki-joki,
pohjoispäähän Viktoria Njansan laskujoki Kivira 1.
Viktoria-Niili. Rannat ovat korkeita ja
jyrkkiä. Järven löysi Baker 1864. — ,,Albert"-nimi
prinssi A:n, kuningatar Viktorian miehen,
mukaan, „njansa" alkuasukasten kielessä = järvi.
Albertotypia, valopainon vanha nimitys, ks.
Valopaino.
Albertus Magnus [-e’-] ks. Albert
„S u u r i".
Albertustaaleri, hopearaha, jota v:sta 1598
lyötiin Alankomailla ja sittemmin käytettiin
Saksassa, Liivinmaalla v. m.; hopea-arvoltaan
noin 5 mk. 50 p. K. O.
Albi {-bi’-J (lat. Albiga). kaupunki Ranskassa,
Tarnin departementin pääkaupunki,
Langue-docissa, albigensien vanha pääkaupunki, käy
kauppaa viljalla, viineillä ja lääkekasveilla;
22,600 as. (1901). Kaunis goottilainen
tuomiokirkko.
Albigensic, keskiaikainen lahko Albin
kaupungissa ja Albigeois-maakunnassa
Etelä-Ranskassa, jonka väestö 12:nnella vuosis. omisti
,,ka-tarien" (ks. t.) uskonnolliset mielipiteet; siitä
tuli albigensien nimi Etelä-Ranskan lahkojen
yhteisnimeksi. Kun katolinen kirkko turhaan
oli opetuksilla koettanut saattaa lukuisiksi
karttuneita lahkolaisia takaisin kirkkoon, saarnautti
paavi Innocentius III heitä vastaan ristiretkeä,
jota johti Simon Montfortin kreivi. Niin
alkoivat hirvittävän julmat albigensisodat
(1209-29), joissa nämät rikkaat seudut
perinjuurin hävitettiin. Inkvisitsioni jatkoi
harhaoppisten vainoamista roviolla, teloituksilla ja
omaisuuden anastuksilla, sillä seurauksella että
14:nnellä vuosis. albigensien viimeisetkin
jäännökset kukistettiin. J. G.
Albiitti, natronmaasälpä, kemiallinen
kokoomus NaAlSijOg. Esiintyy tavallisimmin
sekoit-tuneena anortiittiin 1. kalkkimaasälpään. Näitä
sanotaan yhteisellä nimellä p 1 a g i o k 1 a
a-siksi. (ks. t.)
Albinismi ks. Albinos.
Albinos, eläinten ja ihmistenkin seassa silloin
tällöin tavattavat yksilöt, joiden iho ja silmät
ovat vailla tummaa väriainetta (pigmenttiä) ja
joilla sen vuoksi on maitovalkea iho, valkoiset
karvat, punertava silmäterän kehä ja
tummanpunaiselta näyttävä silmäterä. Pigmentin puute
eli albinismi on useimmiten synnynnäinen
ja varsinkin yleinen kotieläimissä. K. M. Jj.
Albion, Englannin ja Skotlannin vanha
nimitys, joka jo tavataan Aristoteleella.
Nimitystä käytetään nykyään vain runollisessa
kielessä.
Albionmetalli, tinalla päällystetty 1. silattu
lyijy.
Albion-painin, englantilaisen R. W. Copen
rakentama käsikirjapainokone.
AI bisogno [-o’njo] (it.), „hätätilassa",
vekseleissä esiintyvä merkintä.
Alboidi, nikkelöity britanniametalli.
Alboin (k. 572), Langobardien kuningas, tuli
561 kuninkaaksi, voitti 566 Gepidien kuninkaan
Kunimundin, jonka jälkeen 568 tunkeutui
Italiaan, jonka pohjois-ja keskiosan valloitti ja teki
Langobardien valtakunnaksi. A. murhattiin 572
Rosamundan, Kunimundin tyttären toimesta,
jonka A. oli ottanut vaimokseen ja eräissä juo-
Albrekt Mecklenburgilainen.
mingeissa pakoittanut juoniaan hänen isänsä
pääkallosta tehdystä juoma-astiasta.
Albokarbonilamppu ks. Valokaasu.
Albrecht ks. Albrekt.
Albrechtsberger, Johann Georg
(1736-1809), wieniläinen musiikkiteoreetikko,
Beethovenin opettaja. I. K.
Albrekt Mecklenburgilainen (1340-1412),
Ruotsin ja Suomen kuningas, oli Mecklenburgin
herttuan Albrekt II:n ja Eufemian, Ruotsin
kuninkaan Maunu Eerikinpojan sisaren nuorempi
poika. Hän tuli
muutamain
Ruotsin ylimysten
kehotuksesta isänsä
seuraamana 1363
tähän maahan ja
valittiin
seuraavana vuonna
puo-luelaistensa toimesta Maunu
Eerikinpojan ja
tämän pojan
Hako-nin sijaan
kuninkaaksi. Samana
vuonna lähti
Albrekt syksyllä
Suomeen, jossa 10
kuukautta piiritti
Turun linnaa.
Ennin hänen paluutaan Ruotsiin oli hänen
sotapäällikkönsä 1365 Enköpingin luona
voittanut Maunun ja Ilakonin, joista edellinen
vangittiin. Ruotsin rahvas oli Albrektille
niitten saksalaisten herrain sorron tähden, joille
hän oli läänejä antanut, vihamielinen. 1371
alkoi Uplannissa vaarallinen kapina, jonka
kautta Maunu pääsi vankeudesta. Albrekt
säilyi kuninkaana luopumalla saksalaisesta
aatelistosta, jota hän etupäässä sai kiittää
kruunustaan, ja antautumalla Ruotsin aateliston
käsiin. Se sai nyt enimmät läänit ja sen
keskuudesta valittu neuvoskunta melkein koko
hallituksen. Näytti siltä, kuin Keski-Euroopan
lää-nityslaitos pääsisi Ruotsiin juurtumaan.
Neuvoskunnan mahtavin mies oli drotseti eli ylituomari
Bo Joninpoika Grip, jolla oli Suomi
läänityk-senä. Hänen suuri valtansa ilmenee siitä, että
hän riidassa Upsalan ja Turun hiippakunnan
rajasta tuomitsi Kaakamajoen rajaksi, kumoten
kuninkaan tuomion, jossa raja oli määrätty
Oulunjoen tienoille. Bo Joninpojan kuoltua 1386
kuningas päätti ruveta hänen leskensä ja
lastensa holhoojaksi. Samalla hän koetti panna
toimeen läänitysten peruutuksen ;a ottaa
hallituksen jälleen omiin käsiinsä. Mutta silloin
Bo Joninpojan ystävät kutsuivat 1389 Ruotsin
hallitsijattareksi Tanskan ja Norjan
kuningattaren Margareetan, jonka sotajoukko
Falköpin-gin läheisyydessä voitti ja vangitsi Albrektin.
Tämän puoluelaiset pitivät kuitenkin erään
merirosvojoukon, „vitaliveljesten" avustamina
hallussaan Tukholmaa vuoteen 1398, jolloin se
luovutettiin Margareetalle. Samana vuonna
Margareeta sai valtaansa Suomenkin, jossa
niinikään Albrektin kannattajat olivat „vitaliveljes
ten" auttamina vastarintaa tehneet. Albrekt
kuoli (1412) Mecklenburgissa, jonka kruunun hän
oli veljeltään perinyt. Hän oli kahdesti naimi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
