- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
235-236

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksanteri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kuoli odottamatta Taganrogissa 1 p. jouluk. (19
p. marrask.) 1825. K. G.

2. Aleksanteri II (1818-81), keisari
Nikolai I:n ja tämän puolison Aleksandra
Fedorovnan poika,
syntyi Moskovassa
huhtikuun 29 (17)
p. 1818. Venäläisen
runoilijan
Šukovskin ynnä muiden
eteväin opettajain
opastamana hän
nuoruudessaan
saavutti perinpohjaisen ja monipuolisen
sivistyksen. Isänsä
kuoltua hän astui
valtaistuimelle
maalisk. 3 (helmik. 19)
p. 1855, sodan
raivotessa länsivaltain
auttamaa
Turkinmaata vastaan, mikä sota päättyi vasta
seuraavan vuoden keväänä Pariisin rauhantekoon.
Venäjän sodassa kärsimät vastoinkäymiset
olivat tuoneet ilmi kaikenlaisia väärinkäytöksiä
hallinnossa, ja keisari A. ryhtyi heti rauhan
palattua suurella innolla parantamaan sisällistä
tilaa useilla perinpohjaisilla uudistuksilla.
Tärkein niistä oli maaorjuuden poistaminen, jota
koskeva julistus pitkien valmistelujen jälkeen
ilmestyi maalisk. 3 p. 1861. Vieläkin
muutettiin sotalaitos sotapalvelusta helpottamalla ja
entisiä barbaarisia ruumiinrangaistuksia
poistamalla; oikeudenkäyntiä parannettiin ja
jurylaitos otettiin laajassa määrässä siinä
käytäntöön ; paikallinen itsehallinto pantiin toimeen
eri säätyjen valitsemien
kuvernementtineuvostojen (semstvojen) muodossa. Rasittava sensuuri
lievennettiin, kansakouluja perustettiin ja
kulkuneuvoja parannettiin rakentamalla lukuisia
rautateitä. Puolassakin A. oli aikonut panna
toimeen entistä vapaamielisemmän
hallitussuunnan, mutta tämän toivomuksen teki tyhjäksi
Puolan kapina, joka syttyi 1863 ja suurella
ankaruudella kukistettiin, jolloin Puola menetti
viimeisetkin jäännökset entistä itsenäisyyttään
ja muutettiin venäläiseksi maakunnaksi.
Venäjällekin Puolan kapina tuli vahingolliseksi,
koska se siinä herätti natsionalistisen
aatevirtauksen, mikä ei ainoastaan synnyttänyt
vihollisuutta kaikkia keisarikunnan ei-venäläisiä
kansallisuuksia kohtaan, vaan vastustusta
vapaamielisiä rientoja vastaan ylipäänsä. Toiselta
puolen levisi Venäjän nuorisoon n. s.
„nihilistinen” liike, joka, ylenkatsoen järkeviä
parannuksia, tavoitteli pilventakaisia ihanteita eikä niitä
saavuttaakseen kammonut rikoksiakaan, jotka
välistä suunnattiin keisarin persoonaa vastaan.
Eräs Karakosov teki Pietarissa huhtik. 1866
semmoisen murhayrityksen, ja samoin
puolalainen Beresovski kesäk. 1867 Pariisissa, keisari
A:n siellä vieraillessa. Nämä tapahtumat
aiheuttivat ankaria poliisitoimia ynnä
kovennetun sensuurin, jota paitsi vapaamielinen
sisäasiainministeri Valujev, joka oli tehokkaasti
auttanut keisaria maaorjuuden poistamisessa ja
muiden tärkeiden reformien toimeenpanossa,
pantiin viralta 1868.

Aleksanteri II.
Aleksanteri II.


Suomessa A:n hallitusaika oli monipuolisen
edistyksen aikakausi, jolle tuskin saattaa löytää
vastinetta koko edellisestä historiastamme, ja
jossa satunnaiset onnettomuudetkin kuten 1867
v:n kova kato aikaansaivat ainoastaan pian
ohimenevän seisahduksen. Jo ennen hallitsijaksi
pääsöään A. oli eri kertoja käynyt Suomessa ja
oli yliopiston kanslerina 1826-55 saanut tietoja
oloistamme. Kun hän valtaistuimelle noustuaan
ensi kerran tuli Helsinkiin maaliskuussa 1856
esitti hän senaatin istunnossa ohjelman Suomen
hallituksen toiminnalle, joka tarkoitti kaupan
ja merenkulun, teollisuuden, kansanvalistuksen,
kulkulaitosten ja alhaisempien virkamiesten
palkkojen parantamista. Tästä saivat sittemmin
useat maallemme tärkeät reformit alkunsa,
kuten kansakoululaitoksen perustaminen ja
rautateiden rakentaminen. Niin kauan kuin kreivi
Berg hoiti kenraalikuvernöörinvirkaa, 1855-61,
ei vapaamielinen suunta kuitenkaan päässyt
voittoon, mutta B:n poistuttua ja
ministerivaltiosihteerin kreivi A. Armfeltin saavutettua
suuremmassa määrässä keisarin luottamuksen,
tämän politiikka sai Suomen edistymiselle yhä
edullisemman suunnan. Tosin näytti maassa
vallitseva toivo eduskuntalaitoksen eloon
herättämisestä pettyvän, kun huhtik. 10 p. 1861
manifesti julistettiin säädyttäin valitun valiokunnan
kokoontumisesta, mikä saisi tarkastaa
hallituksen esityksiä, mutta ilman lainsäätämisoikeutta,
koska keisari sanoi aikovansa vain toistaiseksi
noudatettaviksi vahvistaa ne valiokunnan
lausunnot, jotka hän katsoisi maan menestystä
edistäviksi. Mutta saatuansa tiedon manifestin
Suomessa herättämästä tyytymättömyydestä,
koska sen arveltiin loukkaavan säätyjen
lainsäädäntöoikeutta, hän suostui semmoisen selityksen
julkaisemiseen, että valiokunnan ainoastaan
tulisi valmistella lakiehdotuksia valtiopäiviä
varten. Valtiopäivät kutsuttiin kokoon ja
keisari avasi ne syysk. 18 p. 1863
valtaistuinpuheella, jossa nimenomaan tunnusti Suomessa
vallitsevan perustuslaillis-monarkillisen
valtiomuodon. Uuden valtiopäiväjärjestyksen kautta v:lta
1869 Suomi sai määräaikaiset valtiopäivät.
Vieläkin on keisari A:ia kiittäminen elok. 1 p. 1863
julkaistusta asetuksesta, joka pani alulle
suomenkielen saattamisen yhdenvertaiseksi
ruotsinkielen kanssa ; samoin korkeampien suomenkielisten
koulujen perustamisesta, uudesta kirkkolaista,
kouluhallituksen asettamisesta, Suomen ja
Venäjän välisten tulliolojen sekä valtion metsänhoidon
parantamisesta, kunnallishallituksen
uudistamisesta, rahareformista, joka antoi Suomelle
itsenäisen rahalaitoksen y. m. Kesällä 1876 A.,
puolisonsa ynnä muiden keisarillisen perheen
jäsenien seuraamana matkusti Helsinkiin
katsellaksensa sinne järjestettyä teollisuusnäyttelyä, joka
oli laatuansa ensimäinen Suomessa.

Venäjän ulkonainen valta-asema, joka Krimin
sodan ja Pariisin rauhanteon kautta oli johonkin
määrään heikontunut, kohosi taas A:n viisaan
ja varovaisen johdon aikana, jossa hänellä oli
apumiehenä taitava ulkoasiain ministeri
ruhtinas A. Gortšakov. Keisarikunta laajensi
suuresti aluettansa Keski-Aasiassa, jossa m. m.
Khivan ruhtinaskunta tunnusti sen
yliherruuden 1873. Hanskalais-saksalaista sotaa v.
1870-71 Venäjän hallitus käytti hyväkseen saadakseen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0144.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free