- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
241-242

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksanteri Nevskij ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

luopumaan kruunusta ja vietiin pois maasta. Parin
päivän perästä A. tosin vastavallankumouksen
jälkeen kansansa riemuitessa palasi Bulgariaan,
mutta kun hänen ei edes lähettämällään nöyrällä
sähkösanomalla onnistunut keisari Aleksanteri
III:ta lepyttää, katsoi hän asemansa
kestämättömäksi ja luopui lopullisesti hallituksesta syysk.
7 p. 1886. A. otti sittemmin Hartenaun
kreivin nimen ja palveli vuodesta 1890
kuolemaansa saakka Itävallan sotaväessä. Hänet
haudattiin Sofiaan. K. B:dt.

Aleksanteri Nevskij (1218-63), ven.
ruhtinas, voitti 15 p. heinäk. 1240
ruotsalais-suomalaisen ristiretkeläisjoukon Nevajoen luona, josta
sai liikanimensä „Nevskij” (Nevalainen), ja
kahta vuotta myöhemmin kalparitarit taistelussa
Peipsenjärven jäällä. Isänsä Jaroslavin kuoltua
v. 1246 hän tuli Novgorodin ja veljensä Andrein
jälkeen v. 1252 Vladimirin herraksi. Tataareja
kohtaan, jotka siihen aikaan laskivat Venäjän
valtansa alle, hän noudatti alistuvaa politiikkaa,
koettaen siten heidän hyväntahtoisuuttaan
säilyttää. Paluumatkalla tataarien suurkaanin
luota Saraista A. kuoli 14 p. marrask. 1263. A.
on Venäjän kirkon suurimmassa arvossa
pidettyjä pyhimyksiä. K. G.

Aleksanteri Svirskij, ven. munkki,
antautui jo nuorena ankaraan munkkielämään ja
pakeni v. 1473 vanhempainsa luota Valamon
luostariin, jossa eli 14 vuotta. V. 1487 hän
muutti erämaahan Syväri-joen rannalle, jossa eli
erakkona seitsemän vuotta; perusti sitten pienen
luostarin, joka myöhemmin tuli varsin
mahtavaksi. V. 1506 hän sai luostarin päämiehen eli
apotin arvon; k. 1533. K. G.

Aleksanterin-sarkofagi ks.
Aleksanterintaistelu.

Aleksanterin-stipendi on nimenä v. 1842
Helsingin yliopistoon perustetulla, yleisistä varoista
suoritettavalla matkarahalla, joka annetaan
nuorille tiedemiehille tieteellistä, yhden vuoden
kestävää ulkomaanmatkaa varten. Ensin oli ehtona
stipendin saamista varten myöskin, että hakija
oli oleskellut kaksi vuotta Venäjällä
venäjänkielen oppimista varten. A. oli pitkät ajat
yliopiston suurin stipendi. Sillä suorittivat esim.
Castrén, Wallin, Ahlqvist tutkimuksiansa
vieraissa maissa.

Aleksanterin-taistelu, Pompejista löydetty
suuri mosaiikkikuva, joka ilmeisesti on tehty
etevän kreikkalaisen maalauksen mukaan; tätä
nykyä sitä säilytetään Napolin
kansallismuseossa. Vasemmalla puolella nähdään Aleksanteri
Suuri hyökkäämässä tulisen ratsun selässä
persialaisten kimppuun. Oikealla persialaisten
kuningas rientää vaunuissaan pakosalle. Keskellä
persialainen ylimys hypähtää kaatuneen
ratsunsa selästä; toinen näyttää tarjoavan hänelle
oman hevosensa, mutta Aleksanteri työntää jo
keihäänsä edellisen kylkeen. Kuva on täynnä
eloa ja jännitystä; sen sommittelu osoittaa
korkealle kehittynyttä taidetta. Kuvan aiheena
pidetään Issoksen taistelua (333 e. Kr.), vrt.
Kreikkalainen taide. — Vasemman
puolen ryhmä (Aleksanteri, joka surmaa kaatuneen
hevosensa selästä hypähtävän persialaisen)
esiintyy vähän eriävässä muodossa myöskin erään
v. 1887 Sidonista löydetyn komean
marmoriruumisarkun (sarkofagin) korkokuvissa.

O. E. T.

Aleksanterin-taistelu.
Aleksanterin-taistelu.


Aleksanterin-taru. Aleksanteri Suuren
mainetyöt herättivät ennen pitkää niin suurta
mielenkiintoa, että mielikuvitus niiden ympärille kutoi
tarukehän. Pari vuosisataa j. Kr. ilmestyi
Aleksandriassa Kallistheneen nimellä tällaisiin
taruihin perustuva Aleksanterin historia. Tämä
kreikankielinen teos muodosteltiin latinan kielelle,
josta se siirtyi keskiajan kaunokirjallisuuteen,
vieläpä pohjoismaihin asti. On olemassa m. m.
ruotsinkielinen riimillinen Aleksanterinkronikka
(14 vuosis.).

Aleksanterin-torttu, kaksi suorakaiteen
muotoista muroleivosta päällekkäin, hilloa välissä ja
pinta sokerilla lasitettu. V. K-k.

Aleksanterin-yliopisto ks. Yliopisto.

Aleksei. 1. A. Mihailovitš (1629-76),
Venäjän toinen tsaari Romanovin suvusta, tuli
jo v. 1645 hallitsijaksi, mutta oli ensin
kasvattajansa Morosovin johdon alaisena.
Kasakkakapinan sytyttyä Ukrainassa alkoi v. 1654 pitkällinen
sota Puolaa vastaan, joka päättyi vasta
Andrusovon rauhaan v. 1667 ja hankki Venäjälle maan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0147.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free