- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
243-244

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksanteri Nevskij ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Dnjepriin asti sekä Kijevin. Kirkollisella alalla
aikaansaivat patriarkka Nikonin (ks. t.)
parannuspuuhat hajaannuksen, n. s. raskolnikien eli
vanhanuskoisten lahkon kirkosta eroamisen
kautta. Myöskin A. julkaisi erään
lakikokoelman, n. s. uloženien. Toisessa avioliitossaan
Natalia Nariškinin kanssa hän oli Pietari Suuren
isä.

2. A. Petrovitš (1690-1718), ven. prinssi,
Pietari Suuien ja hänen ensimäisen puolisonsa
Eudokia Lapuhinin poika, liittyi
vanhavenäläiseen puolueeseen, joka vastusti isän
toimeenpanemia uudistuksia Venäjällä. Tästä syystä ja
irstaan elämänsä vuoksi hän herätti isänsä
tyytymättömyyden ja tämä vaati hänet muuttamaan
tapansa tai kruunusta luopumaan. 1717 A. pakeni
lemmikkinsä, erään sodassa vangiksi joutuneen
Eufrosyne nimisen suomalaisen tytön kanssa,
ulkomaille, Wieniin ja Napoliin. Pietarin
onnistui kuitenkin taivuttaa hänet palaamaan
Venäjälle, jossa hänet heitettiin vankeuteen ja
ankara tutkimus häntä vastaan pantiin toimeen.
Tässä ilmitulleiden seikkojen johdosta mestattiin
useampia A:n ystäviä ja puoluelaisia ja itse hän
26 p. kesäk. 1718 (v. l.) kuoli vankilassa,
nähtävästi kidutusten seurauksista [A. Brückner,
„Der Zarewitsch Alexej”.]

3. A. Nikolajevitš, Venäjän
perintöruhtinas, Nikolai II:n ja Aleksandra Fedorovnan
poika, synt. 12 p. elok. (30 p. heinäk. v. l.) 1904.

K. G.

Aleksejev [-se’-], Jevgenij Ivanovitš
(s. 1843), ven. amiraali, kohosi nopeasti, 1883-92
meriattaseana Pariisissa. Japanilais-kiinalaisen
sodan aikana 1894-95 A. oli Venäjän
Tyynenmeren laivastojen päällikkönä Port Arthuria
valloitettaessa. 1903 hänet nimitettiin
Mandšurian ylikäskynhaltijaksi ja ylipäälliköksi sekä
maalla että merellä. Kun A.
venäläis-japanilaisen sodan alussa (1904) osoittautui aivan
kelvottomaksi, sai hän eron ja Kuropatkin tuli
hänen sijalleen.

Aleksia (kreik. kielteinen a, ja lat. legere =
lukea), sanasokeus; kadonnut kyky lukea ja
tajuta kirjoitusta; ilmenee joskus aivosairauden
seurauksena yhdessä afasian (ks. t.) kanssa.

Aleksios, useain bysanttilaisten keisarien
nimi, joista huomattavimmat ovat: 1. A. I
Komnenos (1048-1118), kukisti 1081 sotajoukkojen
avulla keisari Nikeforoksen ja taisteli
sitkeydellä ja menestyksellä valtakuntaa uhkaavia
vihollisia, Etelä-Italian normanneja, seldšukkeja
ja petšenegejä, vastaan. Ristiretkeläisten 1096
Konstantinopoliin saavuttua A. peljästyi heidän
paljouttansa ja pakoitti heidät tekemään hänelle
läänitysvalan uskottomilta valloitettavien
alueiden puolesta. Hänen elämäkertansa kirjoitti
hänen tyttärensä Anna (ks. t.). — 2. A. III
Angelos, anasti 1195 hallituksen sokaisemalla
veljensä Iisak Angeloksen, mutta menetti sen
1203 tämän pojalle Aleksiokselle (ks. seur.). —
3. A. IV Angelos pakeni isänsä kukistumisen
jälkeen Venetsiaan, josta ristiretkeläisten kanssa
palasi Konstantinopoliin ja isänsä kanssa 1203
korotettiin valtaistuimelle; mutta kun hän ei
voinut täyttää ristiretkeläisille tekemiänsä
suuria lupauksia, syttyi taistelu uudestaan,
jolloin hovimestari Aleksios Murtsuflos 1204
murhasi hänet.

Alemannit (alamannit) on 3:nnen
vuosisadan alusta ilmestyvä kansannimi. A:t asuivat
keskisen Reinin varsilla Lounais-Germaaniassa.
Sittemmin keisari Julianus torjui 357
Strassburgin luona heidän hyökkäyksensä; Klodvig
laski heidät 496 suurimmaksi osaksi frankkien
vallan alle. Heidän alueensa Alemannia
vastasi osaksi myöhempää Schwabenin
ruhtinaskuntaa.

Alembert [-lãbǟ’r], Jean le Rond d’
(1717-83), matemaatikko ja lilosoli, etevimpiä
„ensyklopedistejä”, synt.
Pariisissa. Hän oli rouva
de Tenein’in ja
insinööriupseeri Destouches’in
äpäräpoika. Lapsi tavattiin
Jean le Rond nimisen
kirkon portailta, josta
sai nimensä. Isä piti
kuitenkin sitten
rahallisesti huolta hänen
kasvatuksestaan ja
toimeentulostaan ; häntä kasvatti
eräs lasimestarin vaimo
Rousseau, jota sittemmin
katsoi äidikseen. V:sta
1743 alkaen d’A. julkaisi
sarjan matemaattisia ja fysikaalisia
tutkimuksia, joilla nopeasti voitti suurta mainetta
harvinaisen etevänä tiedemiehenä. Jo „Traité de
dynamique” teoksessaan (1743) hän m. m. esitti
varsin huomattavan mekaanisen oppiväitelmän,
joka on tunnettu „d’A:n prinsiipin” nimellä.
Aikaa myöten hänen harrastuksensa kiintyi yhä
enemmän muihinkin kirjallisuuden haaroihin,
hän julkaisi „Mélanges de littérature, d’histoire
et de philosophie” (v:sta 1753 alkaen, useita
osia) sekä „Eléments de philosophie” (1759).
Diderot’n kehotuksesta d’A. rupesi suuren
Encyclopédie-teoksen toiseksi päätoimittajaksi, jona
kuitenkin toimi ainoastaan työn alkupuolella
(1751-58). d’A. kirjoitti siihen etenkin
matemaattisia tieteitä koskevia kirjoituksia sekä sen
ohessa teoksen johdannon, joka sisältää
yleissilmäyksen tieteiden kokonaisjärjestelmään ja
jota on suuresti ihailtu siinä ilmenevän
laaja-näköisen tieteellisen katsantotavan ja loistavan
esityksen takia. Erottuaan ensyklopedian
toimituksesta d’A. antautui yhä enemmän Ranskan
akatemian harrastuksiin, jonka jäseneksi hän oli
valittu 1754 ja jonka vakinaiseksi sihteeriksi
valittiin 1772. Useissa esitelmissä ja
pienemmissä julkaisuissa hän käsitteli kirjallisia ja
kirjallis-historiallisia aineita sekä kirjoitti hyvin
suuren joukon „kunniamuistoja” akatemian
entisistä jäsenistä. Mielipiteiltään d’A. oli jyrkkä
vapaa-ajattelija, filosofina epäilijä. Tietomme
johtuu hänen mielestään kokonaan aistillisesta
havainnosta ja havainto antaa meille aivan
subjektiivisen käsityksen olevaisesta.
Luonteeltaan d’A. oli vaatimaton, miellyttävä ja
hyväätekeväinen. Katariina II tarjosi hänelle 1762
loistavia ehtoja, jos hän muuttaisi Pietariin
perintöruhtinaan kasvattajaksi, mutta ei voinut
taivuttaa häntä siihen, yhtä vähän kuin
Fredrik II muuttamaan Berliiniin. D’A:n läheisenä
ystävättärenä oli rikaslahjainen ja ihastuttava
Julie Lespinasse (synt. 1732), jenka
tuntehikkaita ja etevästi kirjoitettuja kirjeitä on

d’Alembert.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0148.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free