- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
251-252

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alfonson taulut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

samoin kuin edustaessaan aatelista (sittemmin
vapaaherrallista) sukuaan valtiopäivillä,
harvinaisen tietorikkaaksi, kykeneväksi ja
yhteishyvää harrastavaksi. Varsinkin oli maamme
kulkuneuvojen parantaminen hänen
harrastustensa esineenä. K. B:dt.

Alfuurit (Arafura, Harafora),
yhteisnimi niille indo-aasialaisille kansoille, joita ei
pidetä puhdasrotuisina malaijeina ja jotka asuvat
Jaavan itäpuolella, vars. Molukeilla,
Celebes-saarella, Halmaheralla, Ceramilla j. n. e. He
puhuvat monta keskenään erilaista kieltä ja
kielimurretta, mutta lähentelevät toisiaan
ruumiillisessa (antropologisessa) suhteessa ja
sivistyskannassaan, mikä jälk. on hyvin alhainen
(m. m. kutomataito ja saviastiain valmistus
heillä tuntematon). A:t lienevät joko
papualais-malaijilaista sekakansaa (v. Baer), tahi, vars.
Halmaheralla, kenties vanhimman alkuväestön
sekoittumatonta jäännöstä (Kükenthalin muk.).

Alfvesta (Alfvestad), rautatieasema
Smoolannissa Ruotsissa eteläisen pääradan varrella,
muutamien yksityisten rautateitten risteys-, ja
liittymiskohta valtion rautateihin.

Alföld (s. o. „Alamaa”) 1. Unkarin
tasanko, molemmin puolin Tisza-jokea l.
Theissiä, semminkin itäpuolella. Alkuaan
todennäköisesti suuri sisämeri, jonka jokien tuoma täyte
on kuivannut. Tulvat ovat joskus saaneet aikaan
suuria tuhoja, kuten esim. Szegedin hävitys
maalisk. v. 1879. Tasanko on jo suurimmaksi
osaksi hyvin viljeltyä ja harvinaisen
hedelmällistä (viljaa, viiniä, hedelmiä). Missä vielä
luonnonaroja eli heinäviä „pustoja” on jäljellä,
siellä paimennetaan suunnattomia lammas-,
lehmä- ja hevoslaumoja.

Algæ ks. Levät.

Algarrobo ks. Prosopis.

Algarotpulveri ks. Antimonikloridit.

Algarve [-ā’-], Portugalin eteläisin ja
pienin maakunta, pinta-alaltaan 4,850 km2 ja n.
250,000 as., on suurimmaksi osaksi vuorimaata.
Ainoa huomattava joki on Guadiana, joka on
rajana Espanjaa vastaan. Ilmanala on
terveellinen. Keinokastelun avulla on maa hyvin
viljeltyä. Viljellään vehnää ja muita viljalajeja,
viikunoita, manteleja, oransseja, oliiveja, viiniä ja
puutarhakasveja. Pääkaupunki on Faro,
tärkeitä satamia Lagos ja Tavira. — A. oli
ensimäisiä arabialaisten Pyreneitten niemimaalla
valloittamia maita. V. 1253 se yhdistettiin
Portugaliin. A. R. B.

Al Gassali ks. Gassali.

Algau 1. Algäu, yhteinen nimi Baierin
lounaiselle osalle, jonka lävitse Iller virtaa, ja
Würtenbergin ja Tyrolin läheisille osille. Algaun
alpit kulkevat alueen läpi.

Algaun rotu on sveitsiläiseen
Braunvieh-ryhmään kuuluva karjarotu. Se on kotimaassaan
Lounais-Baierissa tunnettu hyväksi
lypsykarjaroduksi. Algaun eläimet ovat keskikokoisia,
ryhdikkäitä, hyvärakenteisia ja tyypillisesti
vuoristoeläinten muotoisia, karvalleen hiirakon
harmaita tai ruskeankellertäviä. Rotu on levinnyt
laajalti kotimaansa rajojen ulkopuolelle, m. m.
Ruotsiin. Suomeen tuotiin Mustialan
maanviljelyskoulutilalle 1869 muutamia Algaun
elukoita, mutta mitään merkitystä ei rotu
Suomessa ole saanut. H. N.

Algebra (arab. al-gebr w’almokâbala =
vastakkain asettelu ja yhteen sovittelu), se osa
matematiikkaa, joka käsittelee sellaisia suhteita, jotka
syntyvät, kun äärellinen luku laskutoimituksia
suoritetaan äärellisellä määrällä lukuja. Usein,
vaikkakaan ei sattuvasti, määritellään a:aa
kirjainlaskuksi. Ensimäiseksi a:n harjoittajaksi
mainitaan aleksandrialainen Diophantos (4
vuosis. j. Kr.). Eurooppaan toivat sen arabialaiset.
Mainittavimpia a:n edustajia uudella ajalla ovat
Descartes, Fermat, Euler, Gauss ja Abel.

Algeciras [alheþī’ras], linnoitettu kaupunki
Espanjassa, Cadizin maakunnassa. Gibraltarin
lahden rannalla, 13,131 as. (1900). Paikan
valtasivat arabialaiset v. 711 ja se pysyi heidän
hallussaan vuoteen 1344. V. 1801 meritaisteluja
englantilaisten ja ranskalaisten välillä.

Algecirasin sopimus, Euroopan suurvaltain
ja Espanjan välillä huhtik. 1906 tehty sopimus
Marokon olojen järjestämisestä.

Algenib, tähti α Perseuksen tähtiryhmässä;
myöskin tähti Pegasuksessa.

Alger [-žē’] (arab. Al-Džesair, s. o.
„saaret”), Ranskan pohjois-afrikkalaiseu alusmaan
Algerian sekä samannimisen departementin
pääkaupunki Välimeren rannalla. Merenpuolelta
lujasti linnoitettu, laivanvaruslaitoksia,
erinomainen telakka, hyvä satama. Yliopisto ja
arkkipiispanistuin; tärkeä kauppakaupunki ja
ilmaparantola. 154,049 as. (1906).
Departementti A. 54,205 km2, 1,619,842 as. (1906).

Algeria, ransk. Algérie [alžerī’], Ranskan
siirtomaa Pohj.-Afrikassa. Sitä rajoittaa
pohjoisessa Välimeri, etelässä Saharan erämaa,
lännessä Marokko ja idässä Ranskan
suojelusvaltio Tunis. A. kuuluu Atlasmaihin ja
voidaan jakaa 3:een pääosaan: lähinnä rannikkoa
Tell-Atlas (Pieni Atlas) alue, muodostunut
rannikon kanssa yhdensuuntaisesti kulkevista
vuorijonoista ja niitten välisistä
hedelmällisistä laaksoista. Syvissä rotkoissa virtaavat joet,
kuten Šelif (Oued Chélif) y. m. mereen.
Vuoret kohoavat aina 2,300 m yli merenp.
Eteläpuolella Tell-aluetta on 800-1300 m korkeita
arontapaisia ylätasankoja, joilla kasvaa
halfa-heinää; näillä on runsaasti matalia suolajärviä
ja rämeitä (Šot, Sebša). Se on n. s. Šot-alue.
Tämän eteläpuolella on Saharan-Atlas (Suuri
A.), jonka huiput eivät kuitenkaan nouse Pienen
A:n huippuja korkeammalle. Täältä vievät
kapeat rotkot (arab. bab = portti) n. 500 m yl.
merenp. olevaan Saharaan. Täälläkin on Šot-alue,

Palatsirakennus. (Algeria).
Palatsirakennus. (Algeria).


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0152.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free