- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
257-258

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alheden ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ne ovat vain korkeammalla olevien
stukkiornamenteillä koristettujen pintojen päättymänä
alaspäin. Nämäkin pinnat ovat lävistettyjen
kankaiden kaltaisia. Siten on tänne syntynyt
verrattoman ilmava ja samalla harvinaisen
loistokas dekoratiivinen tyyli, joka lajissaan on
yksinäinen. [Irving, „The Alhambra”, Lond.
1832.] K. K. M.

Alheden [ālhē-], suuri nummi
Pohjois-Jyllan-nissa, n. 650 km2, Karup-joen molemmin puolin.
Maanlaatu on viljelykselle sangen vähän
soveltuvaa, mutta siitä huolimatta on viime aikoina
suuri osa sitä muutettu niityksi ja pelloksi tahi
istutettu metsäksi. Ensimäiset viljelysyritykset
tapahtuivat v. 1759, jolloin tuhat uutisviljelijää
Pfalzista kutsuttiin maahan nummea
viljelemään. Näistä kuitenkin suurin osa jo v. 1768
oli siirtynyt pois, joten tämän ylityksen tulokset
jäivät vähäisiksi. A. R. B.

Alhidad [-dā’d] (Alidad), tähtit., kulman
mittauskoneissa asteikkoympyrän keskipisteen
ympäri kääntyvä säde.

Alho, 4:nnen luokan rautatieasema Karjalan
radalla Kurkijoen pitäjässä.

Alholmen [āl-], satama ja rautatieasema
4 km Pietarsaaren kaupungista.

Ali (arab.), „ylhäinen”, „valtijas”, sana, jota
käytetään sekä henkilön nimenä että
arvonimenä.

Ali ibn Abî Tâlib (n. 600-661), 4:äs
kalifi, Muhammedin vävy, naimisissa Fâtiman
kanssa, valittiin Othmanin jälkeen 656 kalifiksi,
joksi häntä ei kumminkaan tunnustettu koko
valtakunnassa. Voitettuaan Aišan (ks. t.)
johtaman vastapuolueen ja käydessään tuimaa sotaa
Muawijaa vastaan hän joutui erään rajun
lahkolaisen salamurhan uhriksi. A:n kannattajat
pitivät häntä profeetan ainoana laillisena
jälkeläisenä. Vieläkin häntä varsinkin Persiassa
melkein jumaloidaan ja hänen hautansa Kufassa
on suosittu pyhiinvaelluspaikka. Alin nimellä
tunnetut sananlaskut (Fleischerin julkaisemat,
1837) ja runot eivät ole hänen sepittämiään.

K. T-t.

Ali, Mehemed Emin A. paša (1815-71),
turk. valtiomies, toimi m. m. lähettiläänä
Lontoossa, oli neljästi suurvisiirinä ja ajoi
taitavasti Turkin asiaa sopimuksenhieronnassa
Euroopan suurvaltojen kanssa. K. T-t.

Ali paša (n. 1741-1822), Janinan hallitsija.
Ollen urhea soturi hän teki Turkille suurta
hyötyä sodassa Venäjää ja Itävaltaa vastaan, jonka
tähden sulttaani Abdulhamid I nimitti hänet
Thessalian Trikkalan pašaksi 1787.
Sittemmin hän vuodesta 1807 Turkista
riippumattomana hallitsi Albaniaa, Epeirosta, Thessaliaa ja
Makedonian eteläosaa, mutta joutui v. 1820
sotaan sulttaani Mahmudin kanssa, oli vihdoin
pakoitettu antautumaan Turkille ja murhattiin.
[Davenport ja Hunt, „Historical portraiture of
leading events in the life of A.” (1823).]

K. T-t.

Alias (lat.), toisin, toisella nimellä.

Alibi (lat.), muualla, muualla-olo.

Alicante [-a’n-]. 1. Rannikkomaakunta
itäisessä Espanjassa, 5,660 km2, n. 492,824 as. (1906).
Maa on osittain kalkkivuoria ja erämaita,
osittain hedelmällisiä laaksoja, joissa viljellään
viiniä, öljyä, maissia, vehnää, riisiä, sokeriruokoa,
etelänhedelmiä y. m. Pääelinkeinoja ovat maan-,
viinin- ja silkinviljelys sekä suolan valmistus.
— 2. Maakunnan pääkaupunki, Madridin
satamakaupunki Välimeren rannalla, 50,142 as.
(1900). Vilkas kauppa ja teollisuus, etenkin
kutoma- ja tupakkateollisuus. Tärkeimmät
vientitavarat ovat viini, teollisuustavarat,
etelänhedelmät, esparto-heinä, suola, lyijy y. m. A. R. B.

Alice Springs [äləs], sähkölennätin- ja
ilmatieteellinen asema Keski-Austraaliassa
pohj.-eteläisen telegrafijohdon varrella.

Alieni juris [-ē’- -ū’-] (lat.), toisen vallan
alainen.

Alifaattinen sarja (kreik. aleiphar = rasva),
aineryhmä orgaanisessa kemiassa. Siihen
kuuluvat ne aineet, joilla on avonainen hiiliketju,
m. m. kaikki rasva-aineet. Edv. Hj.

Alighieri [-ē’-] ks. Dante.

Alihuone, Englannin parlamentin toinen,
valittujen edustajain kamari (House of Commons) ;
joskus myöskin vastaava kamari muissa
eduskunnissa.

Alikainuu (Neder-Kalix), pitäjä Ruotsin
Norrbottenissa, Kainuunjoen suun itäpuolella.

Alikapteeni, ensimäinen yliupseerinarvo, joka
seuraa luutnantinarvosta ylöspäin.

Alikartano ks. Frugård.

Alikasvu ks. Alimetsä.

Alikloorihapoke, kem. vety-, kloori- ja
happiyhdistys (HClO) ; vapaa a. tunnetaan
ainoastaan vesiliuoksena; sellainen saadaan
johtamalla kloorikaasua veteen, joka sisältää
liettynyttä elohopeaoksidia. Väkevöidyn
a.-liuoksen omituinen, väkevä haju muistuttaa klooria.
Happo ja sen suolat hajoavat helposti, jolloin ne
vaikuttavat hapettavasti. Jälkimäiset ovat siksi
yleisesti käytettyjä valkaisimia. Suoloista,
hypokloriiteista, ovat tärkeimmät
kalsium- ja kaliumhypokloriitti.
Jälkimäinen esiintyy kaupassa vesiliuoksena nimellä
„Eau de Javelle” eli valkaisuvesi, edellisen
yleisin nimitys on kloorikalkki (ks. Eau de
Javelle ja Kloorikalkki). J. A. W.

Alikvotsävelet (lat. aliquot = muutama,
harva) l. „yläsävelet”, soivat joko kuuluvammin tai
heikommin sen sävelen mukana, jota soitetaan
tai lauletaan; niiden laadusta riippuu sävelten
sointiväri. — Alikvot-äännistys uruissa,
sellainen, että lähimmät yläsävelet (oktaavi ja
sen kvintti) selvästi kuuluvat, vastakohtana
perusäännistykselle, jossa ne saatetaan
mahdollisimman heikoiksi. I. K.

Aliluutnantti, alin yliupseerinarvo Venäjän
sotajoukoissa.

Alimenta [-me’nta] (lat.), ravintoaineet,
elämän ylläpitämiseksi tarvittava ravinto.
Alimentatsioni, ravitseminen, ravinnon
antaminen. M. O-B.

Alimetsä, päämetsän varjossa kasvava, mutta
toista puulajia oleva matalampi metsä, esim.
vanhemman männikön tai koivikon varjossa
kasvava nuori kuusikko; alimetsällä tarkoitetaan
toisinaan myös välimetsissä olevaa vesakasvua.

A. C.

Alin [-ī’-], Oskar Josef (1846-1900), ruots.
historian ja valtiotieteen tutkija, tuli Upsalan
yliopistoon valtio-opin dosentiksi 1872 ja
professoriksi 1882. V. 1899 A. valittiin mainitun
yliopiston rehtoriksi. Hänen kirjallisista

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:19:39 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0155.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free