- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
261-262

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aljaska ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Aljaska—Alkeides

kadettikoulussa olivat suorittaneet tätä arvoa varten
erittäin säädetyn tutkinnon. M. v. E.

Aljaska [-ja’s-] ks. Alaska.

Alkahest (arab.), aine, jonka alkemistit
luulivat voivan liuottaa kaikkia aineita.

Alkaios [-a’i-] (lat. Alcæus), kreik. runoilija,
monodisen (yhden henkilön laulettavan) lyriikan
pääedustajia. Hän oli Lesbos-saaren Mitylenen
kansalainen ja eli 7:nnen vuosisadan loppu- ja
6:nnen alkupuolella e. Kr. Otti innokkaasti osaa
levottoman aikansa taisteluihin, niinhyvin
ulkonaisiin sotiin kuin sisäisiin puolueotteluihin.
Ollen ylimyspuolueen johtomiehiä hän varsinkin
oli alituisessa taistelussa rahvaanpuoluetta ja
tämän avulla valtaan päässeitä yksinvaltiaita
(tyranneja) vastaan, ahdistaen heitä niin miekoin
kuin lauluin. Kun jalo isänmaanystävä
Pittakos oli valittu yhteiskunnan olojen järjestäjäksi,
A:n täytyi puoluelaistensa kanssa mennä
maanpakoon, josta kuitenkin myöhemmin sai palata
kotimaahansa. — Runoudessaan hän, samoin
kuin suuri aikalaisensa ja kansalaisensa Sappho,
käytti kotisaarensa aiolilaista murretta. Sapphon
rinnalla hän nosti varsinaisen laulurunouden
(ahtaammassa merkityksessä = nykyajan n. s.
Lied-laulu) korkealle kehityskannalle. A. oli
hyvin taitava eri runomittojen käyttäjä;
varsinkin hän, samoin kuin Sappho, kehitti niitä
notkeita runomittoja, joita on ollut tapa
nimittää logaoideiksi (oikeastaan ne lienevät
rohkeitten synkopeerausten kautta syntyneitä jambisen
runomitan toisintomuotoja). A:n runoja
tunnettiin myöhemmin 10 kirjaa. Niitä on meidän
aikoihimme säilynyt vain katkelmia, joista
saapi jonkun, joskin epätäydellisen käsityksen
hänen tulisesta, kauttaaltaan miehekkäästä,
subjektiivisiin tositunteisiin perustuvasta
runoilustaan ; hänen laatimansa sävelmät ovat tykkänään
hävinneet. — Aineeltaan hänen tärkeimmät
laulunsa joko olivat sotaisen innon ja
puoluekiihkon purkauksia tai juoma- ja lemmenlauluja.
Roomalainen runoilija Horatius on useita
jäljitellyt. O. E. T.

Alkalesenssi (vrt. Alkali), alkalisuus.

Alkali (< arab. kaljun = tuhka),
alkalimetallien (kaliumin, natriumin, lithiumin, cæsiumin
ja rubidiumin) oksidit ja hydroksidit; ovat
värittömiä, veteen liukenevia, syövyttäviä; liuoksilla
on alkalinen reaktsioni, s. o. ne
värjäävät punaisen lakmuspaperin siniseksi;
muodostavat happojen kanssa alkalisuoloja, joista
hiilihappoisetkin suolat ovat veteen liukenevia.
— Haihtuvaa on ammoniumkarbonaatti.

Alkalilipeä, kalium- tai
natriumhydroksidiliuos.

Alkalimetallit, ryhmänimitys metalleille
lithium, natrium, kalium, rubidium ja cæsium.

Alkalimetria, potaska-, sooda-,
kaliumhydraatti- ja natriumhydraattipitoisuuksien
määrääminen neutraliseeraamalla niitä hapoilla,
(ks. Titreeraus).

Alkalinen reaktsioni ks. Alkali.

Alkaliset maalajit, maa-alkalimetallien,
bariumin, strontiumin, kalsiumin, magnesiumin,
oksidit ja hydroksidit; ovat värittömiä, vaikeasti
liukenevia, reageeraavat alkalisesti,
hiilihappoiset suolat veteen liukenemattomia.

Alkalisini ks. Aniliinisini ja
Difenyliamiinisini.

Alkalisuolat ks. Alkali.

Alkaloidit (< alkali ja kreik. eidos =
kaltaisuus), suuri ja hyvin tärkeä ryhmä orgaanisia,
kasveissa tavattavia aineita, jotka sisältävät
typpeä, ovat amiiniluontoisia ja reageeraavat
emäksisesti; niillä on ominaiset fysiologiset
vaikutukset, mikä ne tekee tärkeiksi
lääkeaineiksi ja osaksi vahvoiksi myrkyiksi. Ne
yhdistetään samaan ryhmään enemmän ulkonaisen
sukulaisuutensa ja fysiologisten vaikutustensa
kuin sisäisten kemiallisten ominaisuuksiensa
vuoksi. A. voivat olla hapettomia, ja ne
muodostaa silloin vain hiili, vety, ja typpi (koniini
ja nikotiini, jotka kumpikin ovat nestemäisiä) ;
mutta useimmat a. sisältävät samalla happea ja
ovat jähmeitä, väriltään valkeita. Tärkeimmät
näistä ovat morfiini, kodeiini ja narkotiini
(opiumissa), kiniini ja cinkoniini (kiinankuoressa),
strykniini l. revonmyrkky (Strychnos nux
vomica), atropiini ja hyoskyamiini (Atropa
belladonna, Hyoscyamus niger ja Datura stramonium),
eseriini, pilokarpiini, sinapiini (sinapissa),
piperiini (pippurissa) sekä kofeiini (kahvissa
ja teessä) ja teobromiini (kaakaossa). Kun
viimemainitut kaksi ovat kemiallisesti sukua
virtsahapolle, ovat muut pyridiinin, kinoliinin
y. m. sellaisten yhdistysten derivaatteja.
Kaikkien rakenne ei vielä ole tunnettu, mutta
muutamia on jo voitu keinotekoisesti valmistaa,
joskaan ei vielä taloudellisesti edullisesti. Kasveissa
on alkaloideja yhtyneinä kasvihappoihin. Ne
ovat vaikeasti liukenevia tai kokonaan
liukenemattomia kylmään veteen, mutta liukenevat
yleensä alkoholiin. Useiden happojen (esim.
parkkihapon ja pikriinihapon) kanssa
muodostavat ne vaikeasti liukenevia suoloja.
Useimmat niistä ovat hajuttomia, mutta
kitkeränmakuisia. [Schmidt, „Alkaloid-Chemie"
(1900-04; 1904-07) ; Hjelt-Aschan, „Organisk kemi"
(1900-01).]

Alkamenes [-me’nes], kreik. kuvanveistäjä,
Ateenasta (toisten mukaan Lemnoksesta)
kotoisin, eli 5:nnen vuosis:n jälkipuoliskolla; oli
Pheidiaan nuorempi aikalainen tai oppilas. Tunnettu
varsinkin jumalain kuvapatsaiden tekijänä.
Pausaniaan (2 vuosis. j. Kr.) tiedonanto, että A.
oli Olympian Zeuksen-templin länsipäädyssä
olleen kuvaryhmän tekijä, lienee perusteeton.
Sitävastoin on arveltu, että eräs Pariisin Louvressa
oleva Aphroditen kuvapatsas (väärin n. s. „Ve
nus Genetrix") on Alkameneen erään teoksen
jäljennös. vrt. Kreikkalainen taide.

O. E. T.

Alkan [-kā’], Charles Henri Valentin
(1813-88), etevä ransk. pianisti ja
pianokappaleiden säveltäjä.

Alkanna (Alcanna tinctoria), Unkarissa ja
varsinkin itäisissä Välimeren maissa yleinen
Boraginaceæ-heimoon kuuluva, meikäläisen
Anchusa officinaliksen näköinen yrtti. Sen juuren
tumman sinipunainen kuori sisältää punaista
väriainetta, alkanna-punaista, jota ennen
käytettiin lääkkeiden värjäämiseen.
Rohdoskaupassa on sillä nimenä „väärä alkanna"
erotukseksi „oikeasta alkannasta" l. hennasta, ks.
Henna.

Alkazar ks. Alcazar.

Alkeides [-e’idēs] (lat. Alcī’des), Herakleen
liikanimi = Alkeuksen jälkeläinen;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0157.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free