- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
265-266

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alkemisti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Alkemisti—Alkio

houkuttelemina ylläpitivät omia alkemistisia
laboratoreja. Vielä 18:nnen vuosis. lopulla oli
monessa maassa n. s. „hermeettisiä seuroja", jotka
koettivat pitää kullantekijäintoa vireillä.
Myöskin Suomessa työskenteli tähän aikaan alkemisti,
nimeltä August Nordenskiöld (1754-92),
jolla oli laboratorinsa Uudessakaupungissa
(1781-87), mutta joka myöhemmin muutti
Tukholmaan ja kuoli siirtolaisena Afrikassa. Hänen
päiväkirjamuistiinpanonsa on A. E. Arppe
julkaissut (sarjassa „Bidrag till kännedom om
Finlands natur och folk", Bd. 16). Edv. Hj.

Alkemisti, alkemian (ks. t.) harjoittaja.

Alkestis [-ē’-] (lat. Alce’stis, Alce’ste), kreik.
taruhenkilö, Iolkoksen kuninkaan Peliaan tytär,
Admetoksen uhrautuvainen puoliso, ks. Admetos.

Alkibiades [-a’-] (lat. Alcibi’ades),
ateenalainen valtiomies, Kleiniaan poika, Eupatridein
ylhäistä sukua;
hänen äitinsä
Deinomakhe oli
Alkmeonidien sukua.

Alkibiades.
Alkibiades.


Syntyneenä v.
450:n paikkeilla e.
Kr. A. aikaisin
kadotti isänsä,
jolloin joutui
Perikleen holhouksen
alaiseksi.
Nuorukaiseksi vartuttuaan hän
syntyperänsä, rikkautensa,
kauneutensa ja
viehättävän olemuksensa johdosta
pian pääsi
Ateenan kansan
suosikiksi, mutta
hänen eteviin
hengenlahjoihinsa yhtyi rajaton kevytmielisyys, itsekkyys ja
kunnianhimo. Valtiollisella alalla A.
varsinaisesti alkoi näytellä osaa Kleonin kuoltua (v.
422 e. Kr.) asettuen kansanpuolueen etunenään
Nikiaan johtamaa vanhoillista ylimyspuoluetta
vastaan. Semmoisena hän uurasti sotaretkeä
Sisiliaan ja saikin ateenalaiset ryhtymään
yritykseen. V. 415 e. Kr. varustettiin laivasto, jonka
etupäähäu asetettiin Nikias, Lamakhos ja A.,
mutta sen ollessa lähtövalmiina tavattiin eräänä
aamuna suuri joukko Hermeen patsaita
runneltuina, josta ilkityöstä epäiltiin muiden muassa
A:ta. A:ta tosin ei voitu todistaa tähän
syypääksi, mutta häntä syytettiin Eleusiin
salaismenojen häväisemisestä. Lähdettyään siitä
huolimatta Sisiliaan hän kohta sinne saavuttuaan
sai käskyn palata kotiin vastaamaan puolestaan.
Multa A. pakeni Spartaan ja auttoi neuvoillaan
tehokkaasti spartalaisia sodassa omaa
isänmaataan vastaan. Ennen pitkää hän kuitenkin
herätti näiden kateuden, jonka vuoksi hän pakeni
Vähään Aasiaan persialaisen satraapin
Tissapherneen luo. Hän alkoi nyt neuvotella
ateenalaisten kanssa, ja asetettiin jälleen näiden
laivaston johtoon. Tällöin A. saavutti useita voittoja
peloponnesolaisista (m. m. Kytsikoksen kaupungin
luona v. 410 e. Kr.) ja palasi v. 408 e. Kr.
kansalaistensa riemuksi Ateenaan. Mutta kun
eräs A:n alipäällikkö vasten hänen tahtoaan
alkamassaan meritaistelussa oli joutunut
tappiolle (v. 407 e. Kr), erotettiin hänet
päällikkyydestä. Sittemmin hän eli Thrakian
Khersonesoksessa, josta käsin turhaan tarjoili apuaan
maanmiehilleen ennen Aigospotamoin taistelua
v. 405 e. Kr. Ateenan kukistuttua A. pakeni
satraappi Pharnabatsoksen luo Phrygiaan, missä
hän Spartan hallituksen toimesta murhattiin v.
404 e. Kr. E. R-n.

Alkides [-ī’-] ks. Alkeides.

Alkino’os [-ī’-], kreik. taruhenkilö,
Skheria-saaressa asuvien phaiekien kuningas; esiintyy
Homeroksen Odysseiassa sekä Argonauttien
tarustossa.

Alkio. 1. Kasvit., hedelmöitetystä
munasolusta kehittynyt kasvin nuoruusaste. Alempien
kasvien alkio kehittyy tasaisesti, mutta
siemenkasveissa on sillä usein kasviaiheeksi
nimitetty lepoaste siemenessä. Kasviaiheessa, joka
jo on pieni kasvi, erotetaan alkiojuuri l.
juurukka (radicula), alkio- l.
sirkkavarsi, alkio- l. sirkkalehdet
(cotyledones) ja alkiosilmu (plumula).

2. Eläint. ks. Sikiö.

Alkio, Santeri (s. 1862), suom. kirjailija
ja nuorisonliikkeen johtaja, synt. Laihialla 17 p.
kesäk. 1862.
Hänen isänsä Juho
Filander oli
maakauppias.
Pienillä varoillaan hän
ei jaksanut
kustantaa pojalle
suurempaa sivistystä, kuin
mitä pitäjän
kansakoulussa oli
saatavissa. Santeri sai
omin neuvoin
ponnistaa taloudellisten vaikeuksien
läpi ja hankkia
itsellensä kirjallisen
ja tietopuolisen
sivistyksen. Täten
hänestä tuli yksi
maamme ei niinkään harvinaisia itseoppineita ja
uupumaton sekä ihanteellinen kehitysaatteiden
esitaistelija. Se näkyy hänen kirjoistaan sekä
julkisessa toiminnassaan. Niitä kannattaa
molempia edistysmieli ja optimistinen usko hyvän
lopulliseen voittoon. Hän alkoi kirjailijauransa
1885 Kyläkirjastossa kirjoituksella „Kuvaelmia
katovuodelta 1867" ja tendenssimäisillä
kertomuksilla „Teerelän perhe" (1887), „Eeva" (1888)
ja „Aikamme kuvia" (1889-91). Varsinaisen
maineen hän saavutti sentään kaksoisromaanillaan
„Puukkojunkkarit" (1894) ja „Murtavia
voimia" (1896), joissa kuvaillaan maalaisväestön
raakaa elämää Etelä-Pohjanmaalla viime
vuosisadan keskivaiheilla sekä sitä tapojen muutosta,
minkä katovuodet ja heränneisyys vähitellen
saivat aikaan. Sielunelämän kuvauksena paras
Alkion teoksista on „Mennyt" (1892). Muista
hänen tuotteistaan mainittakoon
novellikokoelmat „Kylistä, kodeista ja vainioilta" (1894) ja
„Tienhaarassa" (1900) sekä laajahko kertomus
„Palvelusväkeä" (1904).

Santeri Alkio.
Santeri Alkio.


Ollen ensimäisiä nuorisoseura-aatteen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0159.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free