Tietosanakirja / 1. A-Confort / 275-276 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alkuaineitten periodinen järjestelmä ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

matkallaan jäi Frankkien maahan (782) ja ryhtyi
siellä erittäin hedelmälliseen työhön sivistyksen
kohottamiseksi. Aluksi hän oleskeli hovissa
antaen opetusta Kaarlelle ja hänen pojillensa,
järjestäen uudestaan hovissa olevan koulun (schola
palatina) sekä perustaen kaikkiin suurempiin
kaupunkeihin ylempiä ja alempia kouluja.
Oleskeltuaan jonkun aikaa Englannissa hän palasi
jälleen jatkamaan sivistystyötänsä frankkien
keskuuteen. N. s. karolingilainen
renessanssi on luettava suurimmaksi osaksi hänen
vaikutuksestansa lähteneeksi. A. otti myös
innokkaasti ja menestyksellä osaa aikansa
jumaluusopillisten riitakysymysten, kuten kuvariidan
ja adoptianismin, ratkaisuun. Hän kirjoitti
suuren joukon teoksia jumaluusopin, filosofian,
matematiikan, retoriikan ja kieliopin alalta sekä
pyhimysten elämäkertoja, runoja ja kirjeitä.
Kootut teokset julaistuina Migne’n
„Patrolo-gia"ssa (osissa 100 ja 101; 1851). [Werner,
„Alkuin und sein Jahrhundert" (2:nen pain.
1881) ; West, „Alcuin and the christian schools"
(1892).] O. M-e.

Alkukieli, se historiallisesti edellytetty
kielimuoto, josta joku tai jotkut myöhemmät
kielimuodot (kielet, murteet) ovat kehittyneet (esim.
suomalais-ugrilainen alkukieli). Myös:
alkuteoksen kieli siitä tehdyn käännöksen
kielen vastakohtana
(esim. raamatun
alkukielet), vrt.
Kieli.

A. K.

Alkukirjain,
käsi- tai
painokirjoituksen pitempien
ajatusjaksojen
muita kirjaimia
isompi, usein koristeltu
ensimäinen kirjain,
vrt. Initsiaali.

Alkukirjain eräästä 1300-luvun suom. missalesta.

Alkukoriste, kirjan yksityisosien (lukujen
y. m.) ensi sivulla tekstin edellä oleva koriste,
piirros, kuva t. m. s. vrt. Vinjetti.

Alkukoti, jonkun kansan tai kansansuvun
vanhin asuinpaikka.

Alkulima, protoplasma, on se enemmän
tahi vähemmän nestemäinen ja läpikuultava aine,
joka muodostaa elävien solujen pääaineksen ja
tavallisesti sisältää erilaistuneen kiinteämmän
osan, tuman. Monessa solussa saattaa erottaa
läpikuultavan ohuen ulomman a.-kerroksen,
ulkokelmun, ektoplasman, ja
sisemmän jyväsiä sisältävän sisäliman,
endoplasman.

Mielipiteet alkuliman hienommasta
rakenteesta ovat hyvin erilaisia. Sen on ajateltu
muodostuneen erillisistä läpikuultavassa nesteessä
uivista rihmoista (Flemmingin fibrillääri- l.
filaari-teoria) tahi verkkomaisesta, rihmaisesta
rangasta, jonka silmukat neste täyttää, kunnes
Bütschli osoitti, että näennäinen verkkorakenne
riippuu vaahtomaisesta rakko-rakenteesta.
Rakkojen seinät olisivat muodostuneet
sakeammasta, niiden sisällys ohuemmasta aineesta
(Bütschlin alveolaariteoria). Altmannin
käsityksen mukaan olisi alkulima kokoonpantu
pienistä jyväsistä (Altmannin granulaariteoria).

Paitsi tumaa tavataan alkulimassa
muitakin määrämuotoisia osia, esim.
lehtivihreähiukkaset ja tärkkelysjyväset kasvisoluissa,
pigmenttihiukkaset eläinten pigmenttisoluissa,
rasvapisarat maksan soluissa, lukuisia
vararavintojyväsiä eläinten munasoluissa ja kasvien
siemensoluissa j. n. e. Osa nesteestä, joka täyttää
soluliman, kokoontuu erityisiin solurakkoihin,
jotka sitkeämpi limakerros erottaa ympäröivästä
alkulimasta. Useissa vapaasti elävissä
yksisoluisissa elollisissa olioissa tavataan myös
loisina eläviä leväsoluja (Zooxanthella,
Zoochlorella).

Kemialliselta kokoumukseltaan
ei a. ole mikään yhtenäinen aine, vaan sekoitus
erilaisista yhdistyksistä. Nämä ovat
suurimmaksi osaksi valkuaisaineita, vettä ja pieni
määrä liuenneita kivennäissuoloja (enimmäkseen
natriumin, kaliumin, magnesiumin, kalsiumin
fosfaatteja, karbonaatteja tahi sulfaatteja).
Vastavaikutukseltaan a. on heikosti emäksinen
tahi neutraalinen, ei koskaan hapan.

Alkulima on elävä aine. Sillä on kyky
ottaa ravintoaineita, niistä rakentaa elävän solun
osia (assimilatsioni, yhteyttäminen) ja
uudestaan itsestään hajota. Yhteyttämisen kautta
kasvaa alkulima ja lisääntyy, jakaantuu.

A:ssa huomataan liikkeitä, jotka
riippuvat sen ärtyväisyydestä ulkoapäin vaikuttavien
fysikaalisten ja kemiallisten kiihottimien
suhteen. Ketoilla peitetyissä soluissa, jotka eivät
voi muotoaan muuttaa, virtaa alkulima eri
suuntiin kuljettaen muassaan siihen
laskeutuneet hiukkaset. Paljaissa soluissa saavat
määräsuuntaiset alkuliman virtaukset aikaan muodon
muutoksen, siten että limakko venyy tylpiksi
liuskoiksi, valejaloiksi, jotka taasen
vetäytyvät sisään. Sen kautta liikkuu solu
amæbamaisesti eteenpäin. Toisilla soluilla on
värekarvaliike s. o. ne uivat solulimasta
erilaistuneiden limasäikeiden, siima- tahi värekarvojen
avulla.

Ensimäisen selityksen a:sta laati Dujardin
(1835) nimittäen sitä sarkodiksi, mutta
tarkoitti tällä nimityksellään ainoastaan alempien
eläinten alkulimaa. Yleisessä merkityksessä
käytti v. Mohl (1840) protoplasma
nimitystä. Uudempi käsitys alkulimasta on Max
Schultzen (1861) mukainen. Nykyaikaan
koetetaan selittää elolliset ilmaukset puhtaasti
fyysillis-kemiallisiksi ilmiöiksi. [Verworn,
„Allgemeine Physiologie", O. Hertwig,
„Allgemeine Biologie".]

Alkulimaeläimet (Monera), alhaisimmat
elimistöt, joiden pelkästä alkulimasta (ks. t.)
muodostuneessa ruumiissa ei vielä tumakaan ole
erilaistunut. Niitä voi pitää tumattomina soluina.
Mikäli aineenvaihdos on kasvillinen tai
eläimellinen, voi erottaa kasvi-moneereja ja
eläin-moneereja. K. M. L.

Alkuluku l. priimiluku, luku, mihin
tasan sisältyy ainoastaan yksikkö ja luku itse 2, 3,
5, 7, 11, 13, 17, j. n. e. Suhteelliset (relatiiviset)
alkuluvut, kaksi tai useampia kokonaisia lukuja,
joilla 1 on ainoa yhteinen tekijä, esim. 24 ja 35.

(V. V. K.)

Alkunopeus, luodin lentonopeus piipun suussa
lausuttuna metreissä, mitkä se lentäisi 1
sekunnissa, jos nopeus ei muuttuisi.

Alku-olio ks. Substanssi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>