Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alla zingara ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Alla zingara [-gā’-] (it.), mustalaismusiikin
tapaan.
Allbo, kihlakunta Kronobergin läänissä
Ruotsissa, 28,781 as. (1902). Samanniminen
kontrahtikunta.
Alldeutsch, saksalaisen kansallistunnon ja
kaikkien saksan kieltä puhuvien
yhteenkuuluvaisuuden harrastaja; nimenomaan käytetään
nimitystä niistä, jotka toivovat Itävallan
saksalaisten osien yhdistämistä Saksan valtakuntaan.
(K. G.)
Alleea (ransk. allée < aller = kulkea),
puistokuja.
Alleghany [äləgä’ni], toinen Ohion alkujoista,
alkaa A.-vuorilta Pennsylvaniassa ja yhtyy
Pittsburgin luona Ohion toiseen alkujokeen
Monongahelaan.
Alleghany-City [äləgä’ni-siti],
tehdaskaupunki Yhdysvalloissa Pennsylvaniassa A.-joen
varrella, vastapäätä Pittsburgia, jonka kanssa se
muodostaa yhtäjaksoisen asutuksen. 145,240 as.
(1906), joista n. 30,000 saksalaisia. Tähtitorni,
yliopisto ja lukuisia tehtaita. W. S-m.
Alleghany-vuoret [äləgä’ni-], n. s.
Appalakisten vuorten (ks. t.) luoteisin osa. Ne ovat
muodostuneet useista rinnakkain kulkevista
jonoista, kuten Sinisistä-, Catskill- ja
Adirondakvuorista ja ovat hyvin mineraalirikkaita.
Kuuluvat Atlantin ja Mississippijoen ynnä suurten
järvien väliseen vedenjakajaan. W. S-m.
Allegoria (kreik.), runoudessa ja
kuvaamataiteissa käytetty jatkuva kuvaannollinen
esitystapa, joka esitettävän aatesisällyksen
havainnollisuuden vuoksi sijoittaa kuvattavan
käsitteen tilalle jonkin toisen; erittäin tavallista on
abstraktisten käsitteiden, luonnonvoimain ja
-esineiden personoiminen esittämällä ne
ajatteleviksi, puhuviksi, toimiviksi ja tunteviksi ihmis-,
joskus eläinolennoiksi. Paavo Cajanderin
„Vapautettu kuningatar”, E. Wikströmin Säätytalon
otsikkoryhmä ja E. Iston „Hyökkäys” ovat
allegoriaa. Allegorinen selitys on
kirjoituksen, tarun, lausunnon kuvaannollinen
selitys, joka selitettävän käsittää allegoriaksi ja
sanojen yleisen merkityksen takaa koettaa etsiä
salaista, syvempää; m. m. sellaista selitystapaa
on, vaikka epäoikeutetusti, sovitettu Kalevalan
runoihin. Varsinkin on sitä käytetty raamatun
tulkinnassa. Myöhemmät kreikkalaiset
filosofit selittävät tähän tapaan Homerosta ja
Hesiodosta sovittaen näiden kertomiin vanhoihin
myytteihin omia oppejansa. Aleksandrian
juutalaiset, etupäässä Philo, hellenismin vaikutuksesta
omistivat itselleen allegorian Vanhan
Testamentin selittämisessä. Tätä tietä omisti ensin
synagoga, sitten kristillinen kirkko allegorisen
selitystavan. Varsinkin Origineksen kautta tuli
se kirkossa hallitsevaksi, kunnes humanismi ja
uskonpuhdistus sen syrjäyttivät
sanallis-historiallisen selityksen tieltä. — Puhdasoppisuus
tarvitsi sitä kuitenkin sanainspiratsionioppinsa
tueksi. A. K. & Ar. H.
Allegretto [-e’t-] (it.), „hiukan iloisesti”,
hilpeästi, keveästi.
Allegri [-ē’-], Gregorio (n. 1586-1652),
etevä it. säveltäjä, Naninin oppilas; hänen
sävellyksistään on kuuluisin „Miserere” (51
Psalmi) 4- ja 5-äänisen kuoron vuorottelulle,
esitetään vuosittain pitkänäperjantaina ja sen
edellisenä keskiviikkona Roomassa, Sixtiinisessä
kappelissa. I. K.
Allegro [-ē’-] (it.), mus., nopeasti. A.
assai, A. molto, hyvin nopeasti; A. non
troppo, ei kovin nopeasti; A. vivace, erittäin
vilkkaasti. I. K.
Allekirjoitus, asiakirjan saattaminen
valmiiseen kuntoon siten, että asiakirjan kirjoittaja
tahi se tahi ne henkilöt, jotka muuten ovat sen
sisällyksestä vastuunalaiset, varustavat
asiakirjan nimikirjoituksillaan. Ellei asianomainen
osaa itse kirjoittaa, merkitsee joku toinen hänen
pyynnöstään nimikirjoituksen ja tavallisesti
piirtää asianomainen alle puumerkkinsä. Koska
sen, joka asiakirjaan vetoaa, tulee tarpeen
vaatiessa todistaa allekirjoitus oikeaksi,
varustetaan asiakirja usein myös allekirjoittajan
sinetillä tahi annetaan kahden jäävittömän
todistajan vahvistaa nimikirjoitus oikeaksi.
Muutamissa tapauksissa on laki asettanut suorastaan
allekirjoituksen pätevyyden ehdoksi, että
asiakirja on varustettu allekirjoittajan sinetillä
(esim. valtakirja, tuomiokirja, kiinnekirja) tahi
että allekirjoitus on asianmukaisella tavalla
oikeaksi todistettu (esim. kiinteistön
kauppakirja, testamentti, avioehto j. n. e.). O. K:nen.
Alleluja ks. Halleluja.
Allemande (ransk. almā’d), „saksalainen”
(tanssi). 1. Alkuaan saksalainen valssitahtinen
tanssi, joka oli Ranskassa hyvin suosittu Ludvig
XIV:n ja Napoleon I:n aikana. — 2.
Tasatahtinen (4/4) tanssi, joka tavataan 18:nnen
vuosisadan sarjasävellyksissä (sviiteissä) tavallisimmin
ensimäisenä tai alkusoiton jälkeisenä
kappaleena. I. K.
Allen, Carl Ferdinand (1811-71), tansk.
historioitsija, tuli 1851 ylim., 1862 vakinaiseksi
professoriksi Kööpenhaminan yliopistoon. On
julkaissut paljon (m. m. meilläkin) käytettyjä
ja monissa painoksissa ilmestyneitä Tanskan
historian oppikirjoja. Hänen pääteoksensa on
etevä „De tre nordiske rigers historie 1497-1536”
(5 osaa 1864-72), joka kuitenkin jäi päättämättä
tekijänsä kuoleman takia. Toinen arvokas teos
on „Det danske sprogs historie i Hertugdømmet
Slesvig (1857-58).
Allen [älən], Charles Grant
Blairfindie (1848-99), engl. kirjailija, synt. Kanadassa.
Oli innokas kehitysopin kannattaja varsinkin
siinä muodossa, jossa sitä esitti Herbert
Spencer. Teki nykyaikaisten luonnontieteiden tuloksista
kansantajuisesti selkoa teoksissaan:
„Physiological æsthetics”, „The evolutionist at large”, „Force
and energy: a theory of dynamics”. Näiden
lisäksi kirjoitti joukon romaaneja
ajanvietelukemiseksi. Eräs niistä on suomennettu, nimeltä
„Valkoisen miehen jalka”. V. T.
Allenport [älənpōt], Pa, kaupunki
Monongahela-joen laaksossa Pennsylvaniassa,
Yhdysvalloissa. Ensimäinen joukko suomalaisia tuli
näille tienoin v. 1890. Keväällä v. 1897
perustettiin raittiusseura, johon kuului silloin 40-50
jäsentä. Tämä sama seura, joka sittemmin sai
nimekseen „Rauhan Vesa”, elää ja toimii
vieläkin. A. samoin kuin lukuisat lähistöllä olevat
pikkukaupungit, ovat kaivoskaupunkeja. Niissä’
asuu suomalaisia noin 1,000 henkeä kaikkiaan.
A:n kohdalla toisella puolen Monongahela-jokea
on Tremont. V. P.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
