Tietosanakirja / 1. A-Confort / 283-284 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alla zingara ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Aller, Weserin suurin lisäjoki, laskee siihen
oikealta, se saa alkunsa Seehausenin luona länt.
Magdeburgista ja yhtyy Verdenin alapuolella
Weseriin. 162 km pitkä; purjehduskelpoinen
Cellen kaupungista alkaen. Syrjäjokia: Oker
ja Leine. W. S-m.

Allhelgona, pitäjiä Ruotsissa: 1.
Itä-Göötanmaan läänissä 950 as. (1902). — 2.
Södermanlannin läänissä 1,080 as. (1900). Pitäjän nyk.
nimi on Helgona. — Kirkko Lundin kaupungissa
kaupunki- ja maaseurakuntaa varten.

Alli (Harelda hiemalis), vesilintu, väriltään
valkea ja harmaa; rinta, selkä, siivet ja pyrstö
ruskeat tahi mustahkot. Koiraan kaksi
keskimäistä pyrstösulkaa ovat sangen pitkiä ja
suippoja. — Pesii Lapissa tunturilampien rannoilla.
Muuttoaikoina Etelä- ja Keski-Suomessa,
varsinkin merenrannikoilla, äärettömissä parvissa.
Oleskelee Suomenlahdessa välistä kesälläkin,
mutta pesii siellä hyvin harvoin. Tulee keväällä
jo aikaiseen, jäiden lähtiessä; muutamat
talvehtivatkin Ahvenan saariston eteläosissa, jos meri
pysyy sulana. — Suomessa tavataan joskus
toinenkin laji: Stellerin alli (H. Stelleri).
E. W. S.

Alli.

Allia (nyt Aja), Tiberin syrjäjoki, Rooman
pohjoispuolella; v. 390 e. Kr. saivat siellä
gallialaiset täydellisen voiton roomalaisista, jonka
jälkeen valloittivat Rooman.

Alliance française [aliã’s frãsē’z], ransk. seura,
perustettu 1833 Pariisissa; sillä on
haaraosastoja eri maissa. A:n tarkoituksena on ranskan
kielen tunnetuksi tekeminen Ranskan rajojen
ulkopuolella (pour la propagation de la langue
française dans les colonies et à l’étranger). —
Helsingin tämännimisen yhdistyksen säännöt
senaatti vahvisti v. 1891 ja on sen tarkoituksena
„Suomessa edistää ranskan kielen ja
kirjallisuuden tuntemista ja auttaa niitä jäseniä, jotka
lähtevät Ranskaan opintoja varten, pääsemään
kouluihin, esitelmiin y. m.” Sen jäsenluku on
n. 80; kirjastossa 2,300 nid.

Alliance israélite universelle [aliã’s israeli’t
yniverse’l], kansainvälinen juutalainen liitto,
perustettu 1860 Pariisissa, jossa on sen
keskuskomitea. Levinnyt yli maanpallon. Sen
tarkoituksena on edistää juutalaisten tasa-arvoisuutta
ja siveellistä vaurastumista.

Allianssi (ransk. alliance), yhdistys;
valtiollinen liitto valtioiden kesken;
riippumattomien valtioiden kesken tehty sopimus yhteisestä
esiintymisestä määrättyjen valtiollisten
tarkoitusperien saavuttamiseksi, ks. Pyhä
allianssi ja Trippel allianssi.

Alliaria officinalis [-ā’- -nā’-],
palkolaukka, Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa
puistoissa, asuntojen lähellä tahi lastauspaikoilla
kasvava valkokukkainen Cruciferæ-heimoon
kuuluva yrtti, jonka lehdet ovat leveitä
munuamaisia ja herttamaisia ja josta lähtee omituinen
väkevä sipulinhaju.

Allieerata (ransk. allier = yhdistää),
yhdistää ; allieerattu = liittoutunut.

Allier [aliē’]. 1. Loire-joen
purjehduskelpoinen vasen syrjäjoki. Se saa alkunsa
Lozère-vuorilta ja yhtyy pääjokeen Nevers’in luona, 375
km pitkä. — 2. Ranskan departementti käsittäen
osan entistä Bourbonnais maakuntaa, 7,382 km₂,
417,691 as. (1906). Alue on Ranskan
hedelmällisimpiä. Korkealle kehittynyt maanviljelys
tuottaa viljaa ja viiniä. Suurta teollisuutta
harjoitetaan. A:ssa yksi Ranskan suurimpia
kivihiilialoja sekä kivennäislähteitä, kuten
Vichy. Pääkaupunki Moulins. W. S-m.

Alligaattori, kaimaani (Alligator lucius),
krokodiililaji, joka elää Pohjois-Ameriikan
vesissä, varsinkin yleisenä Mississippi-virrassa, ja
kasvaa noin 5 m pitkäksi. Se käyttää
ravinnokseen kaloja; naaras munii useita kymmeniä
kovakuorisia munia. A:n parkittu nahka
(krokodiilinnahka) on kauppatavarana tunnettu.
Etelä-Ameriikassa elää eräitä sukulaismuotoja
ja eräs saman suvun laji Jangtsekiang-virrassa
Kiinassa. Yleensä alligaattorit ovat pienemmät
kuin varsinaiset krokodiilit (Crocodilus) ja
eroavat näistä siinäkin, että alaleuan
kulmahammas sopii yläleuassa olevaan kuoppaan ja
että takajalkojen varpaat ovat vain puoleksi
uimanahalla toisiinsa yhdistetyt.. K. M. L.

Alligaattori.

Alligatsionilasku, laskutapa, jonka avulla
saadaan vastauksia kysymyksiin, jotka koskevat
erilaista laatua ja arvoa olevien aineiden
sekoituksia ja keskimääräarvoja.

Allitteratsioni (lat. ad = luona, ja līttera =
kirjain) ks. Alkusointu.

Allium, laukka, suku Liliaceæ-heimossa.
Kaksi- tahi monivuotisia kasveja, joiden
maanalaisena vartena on sipuli. Lehdet litteitä tai
liereitä, usein onttoja. Vihertävät, valkeat,
punertavat, sinertävät tahi sinipunaiset kukat
sarjassa, tahi melkein mykerössä varren latvassa,
aluksi kaksilehtisen suojuksen peitossa.
Toisinaan kukkien seassa sipulisilmuja. Kaikki lajit
sisältävät omituiselta tuoksuvaa haihtuvaa öljyä,
suurimmaksi osaksi allylisulfidia. Kasvavat
kuivilla kasvupaikoilla, vars. aroilla
Mustan-ja Kaspianmeren tienoilla, Pohj.-Afrikassa,
Aasiassa, Pohj.-Ameriikassa ja Meksikossa. —
Meillä yleisin villi laji A. schoenoprasum,
ruoholaukka (ruohosipuli, ruoholyökki),
merenrantakallioilla. Mauste- ja ruokakasveina
viljellään yleisimmin punasipulia (A. cepa),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>