- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
287-288

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Allobrogit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Almagro, Diego, esp. valloittaja suurten
löytöretkien ajalta. Löytölapsi; sai nimensä
Almagron kaupungista, jonka läheisyydestä
hänet löydettiin 1464. Valloitti Pizarron kanssa
Perun ja sen jälkeen siitä etelään olevan
rannikkoalueen, Chilen, jota hän kuninkaan
suostumuksella käskynhaltijana hallitsi. Joutui
sittemmin riitaan Pizarron kanssa, kärsi tappion,
vangittiin ja vankeudessa hänet kuristettiin
kuoliaaksi 1538.

Alma mater [māt-] (lat.), „hellä äiti”,
yliopistojen kunnianimitys.

Almanach de Gotha, tunnettu, v:sta 1772
alkaen Gothan kaupungissa vuosittain ilmestyvä
almanakka l. kalenteri, joka sisältää tietoja
Euroopan valtakuntain hallitsijaperheistä ja
korkeimmista virkamiehistä ynnä tilastollisia
tietoja eri maista.

Almanakka (kreik.-egypt. alkuperää),
alkuaan tähtitieteellisiä ja astrologisia tiedonantoja
ja muistitauluja, itämaista alkuperää, tulivat
länsimaissa käytäntöön keskiajalla. Ensimäinen
painettu a. ilmestyi 1474 (säilytetään British
Museumissa). Vuotuiset a:t tulivat Euroopassa
käytäntöön 16:nnen vuosis. kuluessa ja 17:nneltä
vuosis. alkaen ruvettiin astrologisiin ja
ilmaennustuksia koskeviin tiedonantoihin liittämään
erilaisia muita tiedonantoja ja yleishyödyllistä
lukemista (kuten meidän nykyisessä
almanakassamme Suomen talousseuran toimittamat
kirjoitelmat), joten a:sta tuli ahkeraan luettu
kansankirja. — A:n edeltäjinä meillä ovat pidettävät
kirkolliset muistitaulut, jollainen, kenties
vanhin painettu laatuaan, on esim. Missale
Aboensessa, sekä pohjoismaissa paljon ennen
painettuja almanakkoja käytetyt riimukalenterit (ks.
t.). Agricolan rukouskirja sisälsi myös
kalenterin. Huomattava almanakkain tekijänä
Pohjoismaissa on suomalainen Sigfrid Forsius;
julkaisi almanakkoja v. 1608-24. Ensimäinen
suomenkielinen a., sanan varsinaisessa
merkityksessä, ilmestyi Turun yliopiston matematiikan
professorin Lauri Tammelinin julkaisemana 1705
ja oli samaa kokoa kuin nykyisetkin. A:n
oikeaksi tarkoitukseksi hän selittää sen, että se
antaa tietoja kaupasta ja jumalanpalveluksista,
auttaa historian selitystä, osoittaa
liikkumattomat ja liikkuvat pyhät j. n. e. Tammelin
julkaisi almanakkoja vielä vv. 1706-13. Hänen
työtänsä jatkoivat professorit Hasselbom 1726-48
(1729, 1730 prof. Celsius). V:sta 1749 painettiin
suomal. a:t Tukholmassa aina 1800-luvun
alkupuolelle, 1807-11 Strengnäsissä, mutta 1810 ja
1811 myöskin Turussa ja 1812-29 yksinomaan
Turussa. V:sta 1830 siirtyi julkaiseminen
Helsinkiin, jonka horisonttia v:sta 1833 ruvetaan
seuraamaan yleisalmanakassa, jota laaditaan
kaksi, suomeksi ja ruotsiksi, sitäpaitsi laaditaan
yksi suomeksi Oulun horisontin mukaan.
Almanakkojen julkaisemiseen on yliopistolla Suomessa
yksinoikeus.

Ajanlaskuja sisältää meidän almanakkamme
kaksi, n. s. uuden ja vanhan, joka on edellisestä
13 päivää jälessä (ks. Ajanlasku).
Sitäpaitsi on siinä joukko tähtitieteellisiä tietoja.
Auringon ja kuun nousuajat, sekä, milloin ne
ovat puolipäiväpiirissä, on määrätty Helsingin
tahi Oulun horisontin mukaan. Auringon
asennot taivaalla vuoden eri aikoina määrätään n. s.
eläinradan merkkien mukaan. Ne ovat: ♈
oinaan, ♉ härän, ♊ kaksoisten, ♋ kravun, ♌
jalopeuran, ♍ neitseen, ♎ vaa’an, ♏ skorpionin,
♐ jousimiehen, ♑ kauriin, ♒ vesimiehen ja
♓ kalojen. Oinaan merkissä on aurinko
kevätpäiväntasauksena, härän kuukautta sen jälkeen
j. n. e. Kuusta ilmaistaan, milloin on uusi
kuu ☻, ensimäinen neljännes ☽, täysi kuu ☺
ja viimeinen neljännes ☾, milloin se on
pohjoisimmillaan päiväntasaajasta ja siis meillä
ylimmillään (☾ pohj.), milloin eteläisimmillään
(☾ etel.), päivä milloin se kulkee taivaan
ekvaattorin läpi pohjoispuolelle (merkillä ☊) tahi
eteläpuolelle ☋), tahi kun se radassaan on
lähinnä maata (☾ lik.) tahi kauimpana (☾
kauv.). Sitäpaitsi ilmaistaan merkillä ☌,
milloin joku paljain silmin nähtävä kiertotähti:
Merkurius ☿, Venus ♀, Mars ♂, Jupiter ♃,
Saturnus ♄ tahi Uranus ♅ on samalla kohdalla
taivasta kuin joku toinen kiertotähti tahi
aurinko tahi kuu, esim. ♃☌☉ merkitsee, että
Jupiter ja aurinko ovat samalla suunnalla, ☍
taivaankappaleen ja auringon merkkien väliin
asetettuna ilmaisee, että ne ovat juuri
päinvastaisella puolella taivasta, ☐, että niiden väliä on
90°. Paitsi näitä on vielä tietoja auringon ja
kuun pimennyksien ajasta ja laadusta.

Almandiini, jalo granaatti.

Almansur [-ūr] (arab., „voittoisa"), Abu
Džafar, Abbasidien sukuun kuuluva kalifi, synt.
v. 712, hallitsi 754-775. Hän perusti Bagdadin
ja edisti taidetta ja tiedettä. K. T-t.

Al marco (it.), painon mukaan. Ostaa tai
myydä al marco, ostaa tai myydä (rahaa)
ainoastaan metalliarvon mukaan.

Alma-Tadema, Laurens (s. 1836),
hollantilais-englantilainen taidemaalari, synt.
Frieslandissa (Alankomailla). Hän opiskeli ensin
Antverpenin akatemiassa ja häneen vaikutti
suuresti belgialainen Henri Leys. Vuodesta 1870
saakka hän on asunut Lontoossa.
Laatukuvantapaisilla maalauksillaan muinaisaikojen,
etenkin vanhojen kreikkalaisten ja roomalaisten
elämästä hän on saavuttanut huomattavan sijan
uudenajan taiteen historiassa. Arkeologisiin
tietoihin perustuva esitys, hauska sommittelu,
tekotavan taituruus ja ennen kaikkea henkilökuvien
luonteenkuvaus ovat hänen maalaustensa
ominaisimpia piirteitä. Muinaista Egyptiä
esittävällä kuvallaan „Miten 3,000 vuotta sitten
huviteltiin” hän jo 1863 herätti huomiota;
myöhemmistä kuvista mainittakoon „Josef Faraon
hovissa”, „Bacchus-kulkue”, „Audienssi
Agrippan luona” ja „Roomalainen kylpylaitos”.
Varsinaisia historiallisia tapahtumia, kuten
„Claudius valitaan keisariksi”, hän on vain harvoin
kuvannut. E. R-r.

Almberg, Anton Fredrik ks. Jalava.

Alme [a-] (arab.), itämainen laulajatar ja
tanssijatar, joka korkeata maksua vastaan
esiintyy juhlatilaisuuksissa.

Almeida [-ē’-], Don Francisco d’ (k.
1510), portug. soturi, joka ensinnä oli Espanjan
palveluksessa ottaen osaa Granadan
valloitukseen 1492. Portugalin kuningas Emanuel I
nimitti hänet 1505 Intian ensimäiseksi
varakuninkaaksi. A. purjehti sinne ja vakaannutti useiden
voittojen kautta Portugalin vallan
Malabar-rannikolla ja Ceylonin saarella. Hänen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0170.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free