Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Almeida-Garret ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
siirtyi Ameriikkaan ja elätti siellä henkeään
kielenopettajana. 1865 hän palasi Eurooppaan ja
asettui Bremeniin, jossa pian päättyi hänen levoton,
monivaiheinen elämänsä. — A. on epäilemättä
Ruotsin monipuolisin kirjailija. Hänen
harrastuspiirinsä on avara ja katseensa monessa
suhteessa vapaa, edellä omaa aikaansa. Hänessä on
ihmeteltävällä tavalla yhtynyt
mielikuvitusihminen ja järki-ihminen tai, niinkuin hän itse
sanoi, hänessä oli kaksi sielua: kamreerisielu,
peritty isältä, ja runoilijasielu, peritty äidiltä.
Tämä sisäinen kaksinaisuus selittää hänen
aatteidensa ristiriitaisuuden ja antaa hänen
teoksillensa omituisen viehätyksen. Hän, joka
taiteilijaluonteeltaan ja esteettiseltä
maailmankatsomukseltaan oli rauhaa rakastava ja neron
ihailuun taipuva romantikko, joutui
yhteiskunnallisella alalla taisteluun vanhentuneita muotoja ja
käsitystapoja vastaan. Varsinkin
avioliittokysymyksessä ja naisasiassa hän oli uuden ajan mies.
Samaten hän on taiteessaan myöhemmän
realismin edelläkävijä todellisuudentajunsa kautta ja
raivatessaan tietä varsinaiselle
kansankuvaukselle. Vaikk’eivät hänen ajatusvälähdyksensä
aina saavuta selvyyden ja syvyyden astetta, on
hän useammalla kuin yhdellä alalla antanut
omalle ajallensa voimakkaita herätteitä ja on
runoilijakykynsä puolesta tunnustettava yhdeksi
Ruotsin nerokkaimpia ja omintakeisimpia
kirjailijoita. — Elämäkerrallisia ja
kirjallishistoriallisia esityksiä hänestä ovat kirjoittaneet
m. m. A. Ahnfelt „C. J. L. Almqvist såsom
nyromantiker" (1869) ja „C. J. L. Almqvist, hans
lif och verksamhet" (1876), A. Th. Lysander,
„C. J. L. Almqvist" (1878), A. H. Bergholm
„Studier öfver C. J. L. Almqvist" (1902), Ellen
Key „Sveriges modernaste diktare" (1897),
Harald Wieselgren „Bilder och minnen" ja Ruben
G:son Berg „Sinnesanalogier hos
Almqvist" (aikakauslehdessä „Språk och stil" 1901). V. T.
Almu (< kreik. elēmosy’nē = sääli), lahja
joka vapaaehtoisesti annetaan köyhille tai
kärsiville. A:n antaminen on kaikkina aikoina
kuulunut uskonnollisiin velvoituksiin.
Buddhalaisuudessa on anteliaisuudella tärkeä sija.
Mooseksen kirjoissa puhutaan paljon köyhien
auttamisesta ja myöhemmin oli almunanto
juutalaisten jumalanpalveluksen tärkeimpiä puolia.
Muhamettilaisuus samaten määrää almunannon
jumalanpalvelukseen kuuluvaksi. Ensimäisessä
kristillisessä seurakunnassa keskinäinen rakkaus
ilmeni innokkaana veljellisenä auttavaisuutena,
joka myös kohdistui pakanoihin. Vähitellen
almunanto kristillisessä kirkossa laskettiin niihin
„hyviintekoihin", joilla saatiin ansiota Jumalan
edessä ja jotka voivat käydä korvauksena
tehdyistä synneistä. Tämä ominaisuus ulotettiin
keskiajalta myöskin niihin lahjoituksiin, joita
kirkolle tehtiin. Tällainen käsitys oli myös
omiansa tekemään kerjäläisyydestä hyveen.
Almud (arab. al-mud), tilavuusmitta,
Marokossa = 1/4 Saâta: Fezissä = 14,387 l.
Almukantarat (arab.), tähtit., jokainen
horisontin kanssa yhdensuuntainen ympyrä;
myöskin Chandlerin keksimä kone, joka osoittaa
ajan, milloin tähdet kulkevat saman
almukantaratin kautta.
Alnarp, Akarpin aseman luona (Malmön ja
Lundin välillä), Ruotsin suurin tieteellinen
maanviljelysopisto (avattu 1862) ja samalla
suurenmoinen mallikartano.
Alnus ks. Leppä.
Alnö, saari Ruotsissa, Pohjanlahdessa,
Sundsvallin ulkopuolella, 1,804 as. (1902).
Aloadit [-lō-] (kreik. Aloa’dai, Aloei’dai),
kaksi kreikkalaista taruhenkilöä, Otos ja
Ephialtes nimeliään, alkuaan luultavasti
kasvullisuuden tai pellon haltijoita (kreik. alōē’ =
puimatanner, viljelysmaa). Taruissa he esiintyivät
mahtavina jättiläisinä, milloin Poseidonin,
milloin Aloeuksen, milloin itse maan poikina.
Uhmamielisyydessään he uhkasivat jumalia, vieläpä
pitivät Ares jumalaa vankeudessa. Mutta he
saivat nuorina surmansa Apollonin tai Artemiin
toimesta. O. E. T.
Alocasia [-kā-], kasvisuku Araceæ-heiniossa.
Ceylonissa kasvavalla A. macrorhizalla on
viiteen m korkea, 20-30 cm paksu tärkkelyspitoinen,
paistettuna syötävä varsi, ja melkein miehen
mittaiset nuolikantaiset lehdet. Viljelyskasvi. Toisia lajeja meillä kasvihuoneissa.
Aloë, aloe, Liliaceæ-heimoon kuuluva suku.
joka käsittää n. 90-100 lajia, useimmat
Kapmaasta. Monivuotisia
yrttejä, pensaita tahi
matalahkoja puita.
Lehdet varsi- tahi
haarapäätteisissä ruusukkeissa, paksuja,
meheviä, usein
piikkireunaisia, repiviä.
Torvimaiset pienet
säännölliset kukat
tähkämäisissä tertuissa usein
metrin pituisessa
lapakossa. — Useita lajeja
pidetään oudon
ulkomuotonsa tähden
huonekasveina. Jokapäiväisessä puheessa
annetaan aloe-nimi
myös Agave-kasveille,
(ks. t.) — Aloë-lajien
lehtien kuiviinkeitetystä mehusta saadaan
ulostuslääkettä. — Raamatussa mainittu aloe
(aloepuu) on muutamien Thymeleaceitten (Aquilaria
Agollocha, A. malaccensis) itämailla
kallisarvoisena parfyminä käytettyä hyvänhajuista puuta.
 |
| Aloë. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
