- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
299-300

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alppi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

monivuotisia, usein sangen loistavateräisiä kasveja.
Erityisesti ovat alppinurmikot kuuluisat
runsaasta kasvistostaan; niillä kasvaa isokukkaisia
valkeita ja keltaisia vuokkoja, kelloja
(Campanula), tummansinisiä katkeroita
(Gentiana), punaisia ja keltaisia
Pedicularis-lajeja, orvokkeja ja lemmikkejä, komea
apilaslaji Trifolium alpinum y. m. N. s.
Alpenweide’illä, laitumilla, joilla karja käy, menestyy
enimmäkseen heinälajeja. etenkin Poa alpina,
Phleum-, Festuca- ja Agrostis-lajeja sekä pieni
sarjakukkainen Meum mutellina ja Plantago
alpina. — Runsain kasvullisuus on kuitenkin
luoksepääsemättömillä paikoilla, kuten
kalliojyrkänteiden penkereillä ja rotkoissa.
Erityisesti huomattavia kasveja ovat täällä Linaria
alpina pitkine kauniskukkaisine haaroineen,
vaaleanpunainen Thlaspi rotundifolium, monet
kivirikko (Saxifraga)-, härkki
(Cerastium)-, tätyruoho (Veronica)- ja esikko
(Primula)-lajit, hopeankarvaiset Artemisiat,
Eritrichium nanumin matalat lehtimättäät, joita
monet siniset lemmikkimäiset kukkaset
peittävät, sekä „Edelweiss" (Leontopodium
alpinum), alppiasukkaiden suosikki. Mistä lumi
myöhään sulaa, siihen versoo pieni, hento
Soldanella pusilla, jonka sininen terä usein pistää ylös
lumipeitteen altakin. Alppikasvit nousevat
melkoisiin korkeuksiin (700-1,000 m metsänrajaa
korkeammalle), eikä edes lumirajakaan niitä
täydellisesti pysäytä. Esimerkkinä tästä on
Monte Rosan Vincentpyramidi, jolla 3,087:n
ja 3,185:n m välillä yli meren pinnan on
löydetty n. 50 siemenkasvilajia.

Alppila, kauniilla paikalla sijaitseva
ulkoravintola Helsingin n. s. Eläintarhassa l. Töölön
puistossa. A:n läheisyydessä olevilta kallioilta
eli „Alpeilta" on ihana näköala kaupungille
päin; tämän takaa näkyy aava meri ja
Helsingin ympäristön ihana saaristo. — Tunnettu
Vapun-viettopaikka.

Alppileppä ks. Leppä.

Alppimurmeli ks. Murmelit.

Alppinaakka (Pyrrhocorax alpinus), variksen
heimoon kuuluva musta lintu; koivet punaiset,
nokka keltainen, pituus 40 cm. Elää parvittain
Euroopan ja Aasian suurissa vuoristoissa.

Alppiorvokki ks. Cyclamen.

Alppiruusu ks. Rhododendron.

Alppitiet ja -radat. Rivieran radasta
haaraantuu ratoja Savonasta Altaresolan kautta
(500 m) ja Ventimigliasta Tendan kautta, jotka
kumpikin vievät Piemontiin. Cottisissa alpeissa
vie paitsi Mont Genèvren yli kulkevaa tietä
lautatio Col de Fréjusin (12 1/4 km pitkä
tunneli) kautta. Ikivanhan Mont Cenis’n yli
kulkeneen tien mukaan sai Alppien vanhin v. 1857-71
rakennettu tunneli sen nimen. Pienen St.
Bernhardin yli vie tie Dora Baltean ja Isèren välistä.
Suuren St. Bernhardin yli (2,472 m) Martignyyn
(Rhône). Paitsi lukuisia teitä (Furkan,
Gotthardin, Simplonin) kulkee Sveitsissä
rautatieratoja Splügenin, St. Gotthardin (tunneli, 15 km)
ja Simplonin (tunneli, 20 km) yli. Itävallasta
mainittakoon Brenner-sola Tyrolissa, Stilfser
Joch, Semmering-sola ja Arlbergin (tunneli,
12 1/4 km), Brennerin ja Semmeringin radat.
Mainitsemista ansaitsevat hammasratas- ja
köysiradat, jotka vievät ylös huipuille, kuten
esim. Rigin, Pilatuksen, Jungfraun ja Albulan
(1,823 m) radat.

Alppitorvi, sveitsiläisten vuoristopaimenten
omatekoinen, noin 1 1/2 m:n pituinen soitin, tehty
kapeista puupienoista; ääni tavattoman kauas
kantava ja ympäri vuoria kajahteleva. I. K.

Alppivaris (Pyrrhocorax graculus), variksen
heimoon kuuluva mustanvihreä tahi sinivihreä
punanokkainen ja -koipinen lintu, joka elää
parvittain Englannin ja Skotlannin vuoristoissa,
Karpaateilla, Balkanilla sekä, harvinaisena,
Alpeilla ; myös Aasiassa ja Afrikassa.

Alppivuohi (Capra ibex), kesytön vuohilaji,
joka on parraton, 1,3 m pitkä, 80 cm korkea ja
jonka heikosti
kaarevat nelitahkoiset
sarvet saattavat kasvaa
lähes 1 m pitkiksi.
Alppivuohi oli ennen
sangen yleinen
Euroopan alppivuoristoissa,
mutta kiihkeä
metsästys on hävittänyt sen
sukupuuttoon
kaikkialla muualla paitsi
rauhoitetulla alueella
Graijisilla alpeilla. A.
osoittaa hypyissään
ihmeteltävää voimaa.
Sukulaismuotoja elää
Pyreneillä, Kreetassa, Kaukaasiassa, Siperiassa
y. m. A:t siittävät kesyvuohen kanssa
hedelmällisiä sekasikiöitä. K. M. L.

Alppivuohi.
Alppivuohi.


Alpujarras, Las [-ha’rras] (arab. al-bušarat
= nurmikko), seutu Granadassa, Espanjassa,
käsittää Sierra Nevadan eteläpuolella olevat
kauniit vuorilaaksot, „Espanjan Sveitsi". Siellä
oli maurien viimeinen turvapaikka ja vielä elää
siellä heidän jälkeläisiään, n. s. „uudet
kristityt".

Alqueire [alke’ire] (alquir), vanha
tilavuusmitta, Lissabonissa = 13,84 l, Portossa = 17,46
l, Rio de Janeirossa = 40 l.

Alrutz, Sydney Gustaf Louis
Reinhold (s. 1868), ruots. sielutieteentutkija,
sielutieteen dosentti Upsalan yliopistossa. A. on
Upsalan lääkäriseuran julkaisuissa sekä Upsalan
yliopiston vuosikirjassa julkaissut tutkimuksia
m. m. „ihon kylmä- ja lämpöpisteistä",
„mielenliikutuksien fysiologiasta ja psykologiasta" sekä
„kipuaistista". V:sta 1897 alkaen hän on
toimittanut kirjoitelmasarjaa „I vår tids
lifsfrågor", jossa hän on julkaissut muutamia
kirjoituksia, ja v:sta 1906 hän toimittaa
sielutieteellistä aikakauskirjaa „Psyke". A. Gr.

Als (saks. Alsen), hedelmällinen saari
Vähässä Beltissä, kuuluu nyk. Schleswigiin, 312
km2, 25,000 as., enimmäkseen tanskalaisia.
Saksalaiset valloittivat saaren 1864. Pääpaikka
Sonderburg. Saaren rannikoilla on linnoituksia.

W. S-m.

Al secco (it.), „kuivalla tavalla",
sekkomaalaus. ks. Freskomaalaus.

Al segno (it. alse’njo), „merkkiin
saakka", tarkoittaa soitannollisen jakson
kertaamista määrättyyn, merkillä
osoitettuun kohtaan asti.

Alsen, Als-saaren saks. nimi.

Alsikeapilas ks. Trifolium

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0176.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free