- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
301-302

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alsine ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Alsine, nätä, Caryophylioceæ-heimoon
kuuluva kasvisuku, joka käsittää pieniä tähtimön
tapaisia tunturikasveja Lapin pohjoisimmista
osista.

Alsineæ, tähtimöt, aliheimo
Caryophyllaceæ-heimossa (ks. t.), matalia yrttejä, joilla on
eheät vastakkaiset lehdet; verhiö ja teriö
5-lehtisiä ja erilehtisiä; terälehdet melk. kynnettömiä:
erillisiä heteitä 10, emilehtiä 3-5; hedelmä
hammasluomainen kota.

Alsnö, entinen kuninkaankartano, joka
sijaitsi nykyisessä Adelsön pitäjässä Tukholman
läänissä Färentunan kihlakunnassa. A.
mainitaan kruununtiluksena jo v. 1200.

Alsnön sääntö, kuningas Maunu Ladonlukon
1280 v:n paikoilla herrainpäivillä Alsnön
kuninkaankartanossa julkaisema asetus, joka m. m.
soi veronvapauden kuninkaan ja hänen veljiensä
palvelijoille, piispojen asemiehille ja niille
miehille, jotka tekevät ratsupalvelusta valtakunnan
hyödyksi. Alsnön säännön ilmestymistä on
sentähden pidetty aatelissäädyn syntynä Ruotsin
valtakunnassa.

Alsophila, puumaisia sanajalkakasveja, joilla
on isot, monikertaisesti pariliuskaiset lehdet.
Sukuun kuuluu useita lajeja troopillisesta
Ameriikasta, Afrikasta ja Aasiasta. Joitakin lajeja
meillä kasvihuoneissa koristuskasveina.

Alsten, Norjan länsirannikolla Nordlandin
amtissa oleva saari. Sen rannikot ovat hyvin
viljeltyjä, tasaisia, mutta sisäosan täyttää
tunnettu tunturiryhmä „Syv søstre” („Seitsemän
sisarusta”). W. S-m.

Alster, Elben oikeanpuolinen lisäjoki, 52 km
pitkä, saa alkunsa Holsteinissa ja laskee
pääjokeen Hampurin luona (ks. Hampuri).

W. S-m.

Alströmer. 1. Jonas A. (1685-1761), ruots.
teollisuuden edistäjä, synt. 7 p. tammik. 1685
Alingsåsissa. jossa isä eli köyhänä porvarina.
Alström (niinkuin hänen nimensä ensin oli)
oleskeli nuorempana kauemman aikaa Lontoossa,
mutta palasi v. 1724 kotimaahan ja perusti
synnyinkaupunkiinsa Alingsåsiin kutomatehtaan,
joka tällä alalla sai perustavan merkityksen
Ruotsin teollisuudelle. Sen ohessa A. harrasti
muitakin teollisuudenhaaroja ja elinkeinoja:
lampaiden hoitoa, tupakan- ja
sokerinvalmistusta, värjäystä, perunanviljelystä j. n. e.
Myöskin kirjailijana hän vaikutti tuumiensa hyväksi.
1751 hän korotettiin aatelissäätyvn ja otti
silloin nimen Alströmer. A. kuoli 2 p. kesäk. 1761.
— 2. Patrik A. (1733-1804), tehtailija ja
liikemies, edellisen poika, jatkoi isänsä
tehdasliikettä, kunnes tulipalo 1779 siitä teki lopun.
Sen jälkeen hän toimi maanviljelijänä ja
kauppamiehenä, ja osoitti myöskin harrastusta
tieteellisiin töihin. Korotettiin 1778 vapaaherran
arvoon veljensä Klas A:n kanssa, joka tämäkin
on huomattava etevänä liikemiehenä. K. G.

Alt ks. Aluta.

Altaani (lat. altus = korkea), parveke.

Altai [-a’i] („Kultavuoret”), pitkä
poimuvuorijono Ylä-Irtišin pohj.-puolella, luode- ja
kaakkosuuntaan. Varsinaisen Altain
muodostavat Gobin Altai, jonka korkein huippu on noin
4,000 m ja solat 2,820 m, 2,960 m ja 3,200 m,
rinteillä on alppiniittyjä, paikoittain metsääkin,
sekä Venäläinen Altai, hyvin kaunis alppimaa,
jonka korkein huippu on Bjeluha, yli 4,400 m.
Sangen rikas metalleista (hopeaa, kultaa,
lyijyä). Verrattain vähän jäätikköjä.
Alkuperäinen väestö on turkkilais-tatarilaista
(kumandiineja, šormeja, mustia tatareja ja n. s.
altailaisia), Venäjän puolella suuri venäläinen asutus.

J. E. R.

Altailaiset kielet ja kansat ks.
Urali-altailaiset kielet ja kansat.

Altair l. Atair, valkeankellertävä
kaksoistähti 1 suuruutta (α) Kotkan tähtikuviossa.

Altai-uralilaiset muinaisjäännökset ks.
Urali-altailaiset
muinaisjäännökset.

Altakäytävà, tienristeys, jossa tie on viety
rautatien tai toisen tien alitse joko
rakentamalla ylempänä olevalle tielle silta taikka
tunneli sen alitse. J. C-én.

Altastratus-kerros, ilmat., harmaa, tasainen,
cirruspilvien alle n. 5,000 m korkeuteen
muodostuva pilvikerros, jonka läpi aurinko ja kuu juuri
ja juuri näkyvät. A. syntyy sellaisen paikan
yläpuolelle, jota ilmapaineminimi lähestyy.

Altatsimut (pysty- ja atsimutiympyrä,
universaalikone), kone, millä mitataan korkeus ja
atsimuti (esim. tähden) (ks. t.) ; ilman
vaakasuoraa ympyrää: pysty-ympyrä; ainoastaan
vaakasuoralla varustettuna: teodoliitti.

(V. V. K.)

Altdorf ks. Altorf.

Alteesiirappi ks. Althæa.

Alten ks. Alatti(o).

Altenberg, Peter, (s. 1859), itävaltal.
kirjailija, elää Wienissä, julkaisi 1896 kokoelman
pieniä runollisia tunnelmakuvia „Wie ich es
sehe”, jota seurasi „Ashantee” (1897), „Was
der Tag mir zuträgt” (1900) ja „Prodromos"
(toinen painos 1906).

Altenburg, herttuakunta Saksi-Altenburgin
pääkaupunki, 38 km Leipzigin eteläpuolella.
38,818 as. Korkealla ja jyrkällä porfyyrikalliolla
sijaitsee linna, rakennettu 12:nnella vuosisadalla,
mutta senjälkeen usein suurennettu ja
somistettu. Kaupungissa on suuria tupakkatehtaita;
se käy vilja- ja villalankakauppaa. W. S-m.

Altenjoki ks. Alatti(on) joki.

Altenstein, Karl v. Stein zum
(1770-1840), vapaaherra, preussil. valtiomies.
Huomattavin on hänen vaikutuksensa Preussin
ensimäisenä kultusministerinä (1817-1838). Jatkaen
Steinin pestalozzilaisia uudistuspyrinnöitä
koulun alalla hän Süvernin ja Johannes Schulzen
avustamana valmisti v. 1819 vapaamielisen
kansakoululakiehdotuksen, joka tosin ei saanut
lopullista vahvistusta, mutta kuitenkin on
tuntuvasti vaikuttanut yleisen mielipiteen
kehitykseen Saksassa. Myöhemmin kasvava taantumus
lamautti varsinkin kansakoulualalla hänen
vaikutustaan. Myöskin hän joutui kirkollisella
alalla riitoihin vanha-luterilaisuuden edustajien
samoin kuin katolisten piispain kanssa. M. S.

Altenvuono ks. Alatti(on) vuono.

Alterantia [-ra’-] (lat. alterā’re < alter =
toinen), lääkkeinä käytetyt aineet, joitten
arvellaan voivan vaikuttaa ruumiin nesteisiin ja
muuttaa niitä niin. että taudin tila korjaantuu:
esim. rauta, arsenikki, jodi y. m. M. O-B.

Altera pars (lat.), toinen puoli.

Alteratsioni ks. Muunnos.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0177.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free