- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
305-306

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alttari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kotijumalille eli penaateille. Sankarien muistoa
kunnioitettiin alttareilla ja Roomassa
pystytettiin niitä keisareillekin. Mutta pyhimpänä
pidettiin isoa, jumalan temppelin edessä olevaa
alttaria.

Muinaiskristillisessä kirkossa oli
alttarin alkuperäisimpänä muotona vain
irtonainen pöytä (mensa), jonka ääressä ehtoollisen
pyhä uhritoimitus tapahtui ja jolta
armonvälikappaleita näytettiin tai jaettiin. Tämä
alttarimuoto säilyi läpi koko keskiajan ja yhä vieläkin
sen voi sanoa olevan käytännössä
reformeeratussa kirkossa. Mutta jo aikaisin (300-luvulla)
ruvettiin käyttämään vahvoja kivialustaisia
alttareita, ja tämä muoto tuli sitten vallitsevaksi.
Pöydänkansi (tabula) ei saanut olla tehty
monesta, vaan ainoastaan yhdestä kivilaatasta.
Siihen uurrettiin pikkuinen kolo (sepulchrum)
pyhäinjäännösten säilyttämistä varten, mikä oli
muistona muinaiskristillisestä tavasta asettaa
alttari jonkun pyhimyksen haudalle. Joskus
ulkonee pöydän kansi edestäpäin ja silloin sitä
kannattamassa on pieniä pylväitä. Tavallisesti
verhotaan kuitenkin pöydän vaatimaton alusta
jollakin milloin enemmän milloin vähemmän
koristetulla puu-, metalli- tai kangaspeitteellä
(antemensale, antependium), kun taas kansi
peitetään valkoisella liinalla. Aikaisin ruvetaan
alttarin päällä käyttämään erityistä katosta,
baldakiinia (ciborium, tabernaculum), jota
kannattavat erilliset tukipatsaat kussakin nurkassa.
Tämä muoto on säilynyt, joskin ei kovinkaan
yleisenä, uudempaan aikaan saakka ja on
kreikkalaiskatolisessa kirkossa vallitsevana. Oli
kuitenkin tavallisempaa tehdä alttarikannen
takalaitaan matalan seinän tai hyllyn tapainen
koroke, johon sopi asettaa ristejä, kynttiläjalkoja,
kuvia, pyhäinjäännös-säiliöitä y. m. Tämä
koroke (retabulum, suprafrontale) kasvaa
vähitellen korkeaksi varjostimeksi tai seinäksi, joka
jaoitellaan arkkitehtonisesti ja koristetaan
veistoksilla ja maalatuilla kuvilla. Täten se tulee
matalan kaapin luontoiseksi, jonka pysty- ja
vaakasuorat viivat jakavat eri osastoihin.
Molemmin puolin tätä seinää kiinnitetään
(1300-luvulta alkaen) liikkuvia siipiä eli ovia, jotka
voidaan liittää yhteen suojaamaan tai,
niinkuin kärsimysaikana, peittämään korokkeella
olevia kuvia. Tällainen on varsinainen,
gotiikan taidekauteen kuuluva alttarikaappi
eli siipialttari (triptychon). Tavallisesti
on siinä kaappi kohotettu alttaripöydästä
matalalla, erityisesti koristetulla alustalla
(predella). — Italian renessanssi
1400-1500-luvuilla sovittaa useimmiten alttarin
arkkitehtonisesti järjesteltyyn komeroon tai

Alttarikaappi (Uusikirkko T. l.), saksalaista tekoa n. 1425—50.
Alttarikaappi (Uusikirkko T. l.), saksalaista tekoa n. 1425—50.


pylväsvarustuksen alle, jolloin taustaan asetetaan
maalaus tai kuvanveistos. Saksan ja
ylimalkaan pohjoismaiden renessanssi
(1500-1650) antaa myöskin alttarikorokkeelle
arkkitehtonisen leiman, mutta käyttää monta
pylväslaitetta päällekkäin. Näistä on
tavallisesti keskimäinen leveämpi ja korkeampi kuin
sen ala- ja yläpuolella olevat, joiden voi
sanoa vastaavan alttarikaappien predellaa ja
harjaa. Kaikki pylväslaitteet kehystävät
maalattuja tai puuhun leikattuja kuvia ja kaikkien
sivuilla on koristeellisesti käsiteltyjä
liikkumattomia siipivarustuksia. Sikäli kuin
myöhäisrenessanssi l. barokkityyli saavat
jalansijaa Euroopassa, ruvetaan käyttämään
italialaista alttarimuotoa erillisin pylväslaittein
ja koristamaan sitä runsaasti ornamenteilla,
symboleilla, kuvanveistoksilla ja maalauksilla.
Tällaisena alttari pysyy läpi koko 1700-luvun
rokokon ja uusklassillisen tyylin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0179.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free