Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alumen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Alunaparkinta l. valkoparkinta ks.
Nahka.
Alunat, kaksoissuoloja, joiden kokoumus
vastaa alunaa (ks. t.). Niissä voi kaliumin tilalla
olla joku muu alkalimetalli tahi ammoniumi ja
aluminiumin paikalla rauta tai kromi.
Aluniitti, mineraali, emäksistä kaliumin ja
aluminiumin sulfaattia, vrt. Aluna,
Alunakivi.
Alus ks. Subjekti.
Aluskangas. Näin nimitetään Lapin
tunturien juurilla olevia, epäsäännöllisesti kumpuisia
vierinkivi-kasaumia.
Aluslehdet, kasvin maanrajassa olevat,
useimmin ruusukkeiset varsilehdet.
Alusrakenne, alin osa rautatiestä tai sillasta.
Rautatiellä kuuluu alusrakenteeseen itse
täytepenger ja leikkauskuoppa sekä niiden
perustukset, silloissa sillan tuet ja niiden perustukset.
J. C-én.
Alussivu ks. Suojasivu.
Alustinlasi ks. Objektilasi.
Alustus l. pohjustus, seikkaperäinen
selonteko keskusteltavaksi otettavasta asiasta.
Alusvesiratas, vaakasuoran akselin ympäri
kiertävä vesiratas, jonka alimpaan osaan vesi
vaikuttaa. J. C-én.
Aluta [-lū’-], Alt, unk. Olt, Tonavan vasen
lisäjoki, saa alkunsa Karpaateilta,
Siebenbürgenin ylängöltä, murtautuu Transsilvanian alppien
läpi „Punaisen tornin" solan kautta Romaniaan,
jossa se on Suuren ja Pienen Valakian rajana,
ja yhtyy Tonavaan vastapäätä Nikopolia;
pituus 556 km. W. S-m.
Alvajärvi, noin 18 km pitkä järvi Viitasaaren
reitissä, laskee Pihtiputaan kirkon luona
Kolimajärveen. J. E. R.
Alwar, engl. Ulwar, indobrittiläinen valtio
Rajputanassa Delhin ja Jaipurin välillä, n.
8,000 km2, 829,000 as. (1901). Pääkaupungissa
A:ssa 57,500 as.
Alvarado [-rā’-], Pedro de (k. 1541), esp.
löytöretkeilijä ja seikkailija, oli mukana
Cortezin retkellä Meksikoon, jossa osoitti suurta
urhoollisuutta. Sittemmin kuvernöörinä
Guatemalassa, josta teki valloitusretken Quitoon,
myöhemmin Hondurasissa ja kaatui eräässä
taistelussa intiaaneja vastaan.
Alvastra, luostarin raunio ja rautatienasema
Itägöötanmaalla Ruotsissa Ombergin
eteläpuolella. Tiettävästi Ruotsin vanhin luostari, sen
perusti Sverker I ja kuningatar Ulfhild
sistersiläismunkeille 1155 tai 1156.
Alve ks. Heisimato. — A.-sanaa
käytetään kalastuskirjallisuudessa merkitsemään
kalanpoikasia.
Alvejuuri ks. Polystichum.
Alvensleben, Konstantin von
(1809-92), preuss. kenraali, kunnosti itsensä useissa
taisteluissa ranskalais-saksalaisessa sodassa
1870-71.
Alveolaari, äänne, joka muodostuu siten, että
kielenkärki koskettelee alveoleja eli ikenien
kupevaa osaa. vrt. Alveoli, Alveolaarinen.
Alveolaarinen, alveoliin kuuluva, alveoleja
koskeva, rakkulamainen.
Alveolaarisyöpä, erityinen kasvannaisen
muoto, missä sidekudoksen rakenne muodostaa
silmukoita, joissa itse syöpäsolut sijaitsevat.
Alveoli (lat. alve’olus = pieni kuoppa),
syvennys, ontelo, rakkula. Ne leukaluiden kuopat,
joissa hampaat ovat (Alveoli dentales).
Kullakin hampaalla on oma kuoppansa. — A.
pulmonales, keuhkojen ilmarakkulat. M. O-B.
Alyattes [-a’ttēs], Lyydian kuningas,
Sadyatteen poika. Kroisoksen isä, Mermnadien
hallitsijasukua, hallitsi v. 617 (tai 609 tai 605)-560
e. Kr. A. karkoitti Aasiaan hyökänneet
kimmeriläiset ja kävi Meedian kuningasta Kyaksaresta
vastaan kuuden vuoden aikana sotaa, joka
päättyi v. 585 rauhaan, missä Halys joki määrättiin
molempien valtakuntien rajaksi. Hän kukisti
myös kaarialaiset, sekä valloitti Smyrnan ja
Kolophonin, mutta ei saanut Miletosta
valloitetuksi. Hänen hautansa Hermos-joen varrella
oli kuuluisa komeudestaan. E. R-n.
Alypios [-ȳ’-]t kreik. kirjailija, joka on
kirjoittanut johdannon musiikin teoriaan, jossa
m. m. tehdään selkoa kreikkalaisten
nuottijärjestelmästä. A:n luullaan eläneen 3 tai 4
vuosis:lla j. Kr. O. E. T.
Alyssum [y’-], kilpiruoho, kasvisuku
(Cruciferæ-heimossa. Tav. haarovia,
harmaanvihreitä yrttejä, joiden lehdet ovat ehyitä,
pienehköjä ; pienet vaaleat kukat tertuissa, lidut
melk. ympyriäisiä. Muutamia lajeja
puutarhoissa koristuskasveina. Enimmät lajit
Välimeren maista.
Alytes obstetricans, kätilösammakko.
Lounais-Euroopassa elävä, 4 cm pitkä konna,
jonka uroksella on tapana
kääriä takajalkoihinsa
naaraksen laskemat
rihmamaiset mätijoukot ja laskea ne,
sikiöitten kehityttyä,
veteen.
Kätilösammakko.
K. M. L.
Alön [-ö-], kaunis hietapohjainen saari
Uudenkaarlepyyn saaristossa, joen suun ulkopuolella.
Kaupunkilaisten huviloita. J. E. R.
A. M., lyhennys sanoista Artium magister,
myös: L. A. M. = liberalium a. m., ennen
vanhaan käytetty nimitys yliopiston filosofisessa
tiedekunnassa tutkinnon suorittaneen
oppiarvosta.
A M. (a. m.), lyhennys lat. annō mundī =
maailman vuonna, tai lat. ante merīdiem = ennen
puoltapäivää.
Am. ammoniumradikaalin (NH4) merkki.
Amabile [-mā’-] (it.), suloisesti, herttaisesti.
— Flauto amabile, sulosointuinen
(urkuäänikerta). I. K.
Amadeo [-dē’-] (Amadeus), Ferdinando
Maria (1845-90), Aostan herttua.
Espanjan ent. kuningas, Italian
kuninkaan Viktor Emanuelin toinen poika, valittiin
Espanjan kuninkaaksi 1870. Hän noudatti
tarkasti mann perustuslakeja ja oli rahvaan
suosima, mutta ei aateliston. Monenmoisten
puoluejuonittelujen ja lisääntymistään lisääntyvien
vaikeuksien takia A. jo 1873 vuoden alussa
luopui kruunustaan. Lopun ikäänsä hän eli
Italiassa. K. B:dt.
Amadeus-järvi [-ē’-], suuri suolajärvi
sisä-Austraaliassa, 25° etel. lev., 131° it. pit., 204 m
yl. merenp.; sen löysi 1872 Giles.
Amadisromaanit, eräs ryhmä keskiaikaisia
ritariromaaneja, joiden esikuvana oli laaja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
