- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
313-314

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Amager ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kertomus rohkeasta ja jalosta prinssi Amadis
Gallialaisesta („Amadis de Gaula"), hänen
ihmeellisistä seikkailuistaan ja sankariteoistaan ja
hänen uskollisesta rakkaudestaan prinsessa
Orianaa kohtaan. Tämän romaanin alkuperäiseksi
sepittäjäksi arvellaan portugalilaista João de
Lobeiraa, joka eli 13:nnella vuosis. Se
käännettiin espanjaksi, sitä mukaili ja jatkoi Garcia
Ordoñez de Montalvo 15:nnellä vuosis., sitten se
yhä kasvoi ja laajeni varsinkin espanjan ja
ranskan kielisissä mukaelmissa, niin että se
lopulta sisälsi 30 kirjaa. Se levisi ympäri
Eurooppaa ja saavutti rajattoman kansansuosion
tyypillisenä ilmauksena keskiajan
ritarillisuuden ihanteesta ja kauniiden, jalojen naisten
palveluksesta, kunnes Cervantes
kuolemattomalla „Don Quixotellaan" teki tästä ikantelusta
lopun. V. T.

Amager, pieni, matala saari Juutinraumassa,
Kööpenhaminan amtissa Tanskassa; 65 km2,
58,000 as. Korkein kohta vain 6 m yl. merenp.
Saari on erittäin hedelmällinen ja hyvin
viljelty; suuria vihannes-, erittäinkin
kaalinviljelyksiä. Istutettua metsää on 150 ha (valtion).
Asukkaat ovat vielä osaksi Kristian II:n aikana
sinne muuttaneitten hollantilaisten jälkeläisiä,
jotka kauan ovat säilyttäneet kielensä ja
omituisen vaatepartensa. Saarella on useita pieniä
kaupunkeja, kuten tehdaskaupunki Kastrup ja
kauppa- ja teollisuuskaupunki Dragör.

W. S-m.

Amalasunta /-u’/, itägoottien kuninkaan
Teodorik Suuren tytär, Eutarikin puoliso, tuli
isänsä kuoltua 526 hallituksen pitäjäksi
poikansa Atalarikin nimessä. Hallitusta hän johti
Teodorikin hengessä, osoittaen mieltymystä
roomalaiseen sivistykseen ja tapoihin. Atalarikin
kuoltua 534 meni A. uusiin naimisiin orpanansa
Teodohadin kanssa, mutta tämä murhautti seur.
vuonna hänet, kun A. ei tahtonut luovuttaa
hallitusta Teodohadin käsiin. Tämä tapaus antoi
keisari Justinianukselle aiheen hyökätä Italiaan.

K. G.

Amalekilaiset, paimentolaiskansa, joka
asuskeli erämaassa Siinainniemeltä pohjoiseen
Palestiinan eteläisillä rajamailla. Esiintyvät V:ssa
T:ssa israelilaisten ainaisina vihollisina(2 Moos.
178-16,; Tuom. 313; 63; 712), jotka rosvoretkillään
vaivasivat varsinkin Simeonin ja Juudaan
alueita, kunnes Saulin (1 Sam. 15) ja Daavidin
(1 Sam. 271; 308 seur.) onnistui nujertaa heidät.
Sen jälkeen häviävät näyttämöltä. 1 Moos 3612
mukaan kuuluivat Esaun jälkeläisiin. Ar. H.

Amalfi /-ma’l-], kaupunki Etelä-Italiassa
Salernon maakunnassa, Kampaniassa. Sijaitsee
kauniin Salernonlahden rannalla ja oli
keskiajalla tärkeä ja suuri kauppakaupunki; nyt on
siinä vain 4,300 as. Sen kuuluisa tuomiokirkko
on ll:nneltä vuosis. W. S-m.

Amalgameerata ks. Amalgamoida.

Amalgami, elohopean ja jonkun muun
metallin lejeerinki. Kullan ja hopean erottamiseksi
malmeista, käytetään niiden taipumusta
muodostaa amalgameja. Kun nim. hienoksi
muserrettuja kulta- ja hopeamalmeja käsitellään
elohopealla, yhtyvät kulta- ja hopeamuruset
elohopeaan ja puuromainen amalgami voidaan
erottaa pois. Tästä haihdutetaan elohopea
pasuttamalla, joten jalot metallit jäävät jälelle. —
Tina-amalgamia käytetään peililasin peitteeksi,
ja muista amalgameista valmistetaan
hammas-plombeja. Luonnossa esiintyy hopea-a. kiteisenä
mineraalina Chilessä.

Amalgamoida. 1. Kem., yhdistää joku
metalli elohopeaan, päällystää amalgamilla,
erottaa kulta tai hopea malmeistaan elohopealla. —
2. Kuvann. Yhdistää, sekoittaa. R. D.

Amalienborg [-o’-], kuninkaallinen linna
Kööpenhaminassa Amalienborgin torin varrella.
Torilla on Aasialaisen kauppaseuran pystyttämä
Fredrik V:n muistopatsas. Alkujaan rakensi 4
aatelismiestä kuninkaan käskystä torin
ympärille 4 eri linnaa, jotka kuitenkin pian joutuivat
valtiolle. Vanhan kuninkaallisen linnan palon
jälkeen v. 1794 ovat ne olleet kuninkaan ja
perintöruhtinaan palatsina. W. S-m.

Amalit, itägoottilainen kuningassuku, jonka
kuuluisimmat edustajat ovat Hermanarik ja
Teodorik Suuri (ks. näitä) ; sanotaan myöskin
Amelungeiksi.

Amalrik Benalainen, panteistinen
jumaluusoppinut keskiajalta. Hänen oppinsa, jota
hänen oppilaansa David Dinantolainen kehitti,
on yhteydessä Joh. Erigenan järjestelmän kanssa.
A. opettaa kolmessa jaksossa jatkuvaa
Jumalan ilmoitusta. Jumala on nimittäin ilmoittanut
itsensä Isänä Abrahamissa, Poikana Jeesuksessa
ja Pyhänä Henkenä Amalrikin oppilaissa. Pyhän
Hengen aikakaudella ovat ulkonaiset
kirkonmenot tarpeettomat. Katolinen kirkko on Babel.
Uskovaiselle, joka elää hengessä, ei ole synniksi,
vaikka hän lihassansa lankee. A. joka
kahdennentoista vuosisadan loppupuolella oli opettanut
Pariisin yliopistossa, pakoitettiin peruuttamaan
oppinsa ja kuoli v. 1204. Hänen puoluelaisensa,
joita nimitettiin „P. Hengen lahoksi" kirottiin
Pariisin synodissa v. 1209 ja lateranikokouksessa
v. 1215. [Reuter, „Geschichte der relig.
Aufklärung im Mittelalter" (1877).] E. K-a.

Amaltheia [-ma’-], kreikkalaisessa tarustossa
Zeuksen imettäjä, jota milloin kuvailtiin
nymfiksi (luonnottomaksi), milloin vuoheksi. —
Amaltheian sarvi = runsauden sarvi.

Amanita [-ī’-] ks. Kärpässieni.

Amanuenssi (lat. amanue’nsis < manus =
käsi), apulainen; näin nimitetään vakinaisella
palkkasäännöllä olevia erinäisiä virkamiehiä,
esim. yliopiston kirjastossa, valtionarkistossa,
museoissa y. m. — Ylimääräiset
amanuenssit eivät ole vakinaisella palkkasäännöllä.

Amara [-mā’-] (lat. amā’rus = katkera),
lääkkeissä käytetyt karvaat aineet. M. O-B.

Amara-koça [-ōsa], „Amaran sanakirja", noin
5:nneltä vuosis. peräisin oleva sanskritinkielinen
svnonymileksikko, joka sitäpaitsi ilmaisee
nominien suvun y. m. Tärkeimmät painokset ovat
Colebrooke’n (1808) ja Loiseleur Deslongchamps’in
(1839-45).

Amarantaceæ [-ta’-], kaksisirkkaisheimo,
Ceiitrospermæ-parvesta; yrttejä tahi pensaita,
harvoin puita, n. 500 lajia, varsinkin trooppisissa
ja subtrooppisissa seuduissa etenkin
Ameriikassa, Afrikassa ja Austraaliassa. Lehdet ehyitä,
korvakkeettomia, kukat pieniä, tiheissä
tähkämäisissä kukinnoissa, niiden esilehdet pysyviä
ja samanvärisiä kuin useimmin
sukapiikkimäiset kehälehdet, joiden avulla siemenet leviävät.
Koristuskasveina meillä yleisimmin suvut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0183.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free