- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
315-316

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Amager ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Amarantus, revonhäntä ja Celosia,
kukonharja (ks. n.).

Amarant-ritaristo, Kristiina kuningattaren
1653 perustama seura, johon kuuluivat
kuningattaren lähimmät ystävät, niin naisia kuin
herrojakin; lakkasi hänen kruunusta luopuessaan
seur. v. — Saman nimen otti eräs 1760
Tukholmassa keskinäistä seurustelua varten perustettu
yhdistys.

Amaranttipuu on etelä-ameriikkalaisen
Copaifera braccatan punaista tahi sinipunaista
sydänpuuta. Käytetään puunleikkaustöihin;
esiintyy kaupassa neliönmuotoisina laattoina.

Amaranttiväri, kaunis, tumma,
punasinervälle vivahtava punaväri; valmistetaan
käsittelemällä kotšenilliväriä ammoniakilla tahi
tinasuolalla.

Amarantus,
revonhäntä, kasvisuku
Amarantacecæ-heimossa. Tav. yksivuotisia
yrttejä, joiden vuorottaiset
lehdet ovat tasasoukkia —
puikeita. Kukat
tähkämäisissä, punaisissa, erinomaisen
tiheissä sykermissä. Useat
lajit koristuskasveina, esim.
A. caudatus, jolla on pitkät,
riippuvat, lakastumattomat,
punaiset tähkät.
Pohjois-Intiassa viljellään A.
paniculatusta jauhoisten
siementensä vuoksi. — Lajit
levinneet kaikkiin maapallon
vyöhykkeisiin paitsi kylmiin.

Amarantus.
Amarantus.


Amarna [-ma’r-] (Tell el-Amarna), faarao
Amenofis IV:n perustaman hallituskaupungin
rauniopaikka Keski-Egyptissä. Sieltä löydettiin
talvella 1887-8 noin 300 babylonialaisella
nuolenpääkirjoituksella varustettua savitaulua. Ne
kuuluivat aikoinaan mainitun faaraon
valtioarkistoon ja ovat enimmäkseen assyriankielisiä
kirjeitä, jotka erinäiset babylonialaiset,
assyrialaiset ja muut Etu-Aasian ruhtinaat sekä
Egyptin palestiinalaiset vasallit 1400-luvulla e. Kr.
olivat lähettäneet Egyptin hoviin. Tämä
el-Amarnan löytö on muinais-itämaita koskevan
tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä, se kun luo valoa
Etu-Aasian ja etenkin Palestiinan valtiollisiin,
yhteiskunnallisiin ja sivistyshistoriallisiin
oloihin aikana ennen israelilaisten heimojen tuloa
Kanaanin maahan. Amarna-kirjeet m. m.
todistavat, että nuolenpääkirjoitusta l5:nnellä
vuosisadalla e. Kr. viljeltiin koko Etu-Aasiassa, jopa
Egyptissäkin, ja että assyrian kieltä siihen aikaan
käytettiin diplomaattisessa kirjeenvaihdossa
niinkuin ranskan kieltä meidän päivinämme.
[Tallqvist, „Eräs Aasian ja Egyptin välinen
kirjeenvaihto 15:nneltä vuosisadalta e. Kr.”
(Valvoja 1891) ; Hugo Winckler, „Die
Thontafeln von Tell el-Amarna” (1896).] K. T-t.

Amaryllidaceæ [-dā’-], narsissikasvit,
kasviheimo yksisirkkaisten luokan
Lilifloræ-parvessa. Monivuotisia yrttejä, harvoin
ruohovarpuja, useimmat sipulikasveja, joiden lehdet
ovat silposuonisia, tasasoukkia, tavallisesti
ruusukkeisia. Isot, loistavanväriset kukat
erilaisissa kukinnoissa, harvoin yksinäisiä.
Useimmat lajit kuumasta vyöhykkeestä tahi lauhkean
vyöhykkeen lämpimistä osista. Muutamat
levinneet välimerenmaihin. Useita lajeja
koristuskasveina: Galanthus, Leucojum, Narcissus y. m.

Amaryllis [-y’-], kasvisuku
Amaryllidaceæ-heimossa. Suvun ainoaa lajia, A. belladonnaa
(Etelä-Afrikasta) viljellään monena
muunnoksena. Lehdet pitkiä, tasasoukkia; kehittyvät
vasta kukkimisen jälkeen; isot, nuokkuvat,
punaiset, tuoksuvat kukat sarjassa pitkän vanan
latvassa. — A.-nimi annetaan monelle
muullekin Amaryllidaceæ-heimoon kuuluvalle
huonekasville.

Amasis [-mā’-] (Amōsis, oik. Ahmose),
kahden egyptiläisen kuninkaan nimi. 1. A. I,
noin v. 1550 e. Kr., musersi Hyksos-heimojen
vallan. — 2. A. II, 570-526 e. Kr., suosi
kreikkalaisten vaikutusta Egyptin oloihin. Hänen
kerrotaan olleen Pythagoraan ja Thaleksen y. m.
viisasten tuttava. K. T-t.

Amasja l. Amasjähu [-ma’s-], Juudaan
valtakunnan kuningas 838-809 e. Kr., hallitsi
samaan aikaan kuin Israelin valtakunnassa Joas,
jonka kanssa A. kävi onnetonta sotaa. Sen
johdosta hänet murhattiin.

Amati [-mā’-], kuuluisa viulunrakentajasuku
Cremonassa 16:nnella ja 17:nnellä vuosisadalla.
Sen tuotteet ovat yhäkin jääneet kaikista
etevimmiksi; niitä nimitetään „kremonalaisiksi”
tahi „Amati”-viuluiksi. I. K.

Amatsonit, kreikkalaisessa tarustossa
sotaisa naiskansa. Heidän varsinaisena
kotipaikkanaan oli tavallisimman tarun mukaan
Themiskyran seutu Vähässä Aasiassa (lähellä
Mustan-meren etelärantaa) ; sieltä heidän
luultiin levinneen m. m. Mustan-meren
pohjoispuolelle, skyyttien maahan. Usein he esiintyvät
taistelussa Kreikan tarusankareja (niink.
Heraklesta ja Theseusta) vastaan; ulottuivatpa
heidän sotaretkensä m. m. muka Attikaankin.
Useat Vähän Aasian kaupungit sanottiin heidän
perustamikseen. — Kreikkalaiselle taiteelle
Amatsoni-taru on antanut useita kauniita
aiheita. O. E. T.

Amatsonkirves, eräs 2-teräinen kivikirveslaji.

Amatsonkivi, vihreä maasälpälaji
(mikrokliini).

Amatööri (ransk. amateur < lat. amā’tor <
amā’re = rakastaa), harrastelija, henkilö, joka
harjoittaa taidetta tai jotakin taitoa (esim.
valokuvausta) pitämättä sitä ammattinaan tai ilman
että hänellä siihen on tarvittavaa taitoa.

Urheilija, joka kilpailee taloudellisia etuja
lukuunottamatta. Suomen Voim.- ja
Urheiluliiton amatöörimääräysten mukaan katsotaan
amatööriksi henkilöä, joka 1. ei kilpaile
rahapalkinnosta eikä sovitusta korvauksesta, 2. ei
maksusta eikä aineellista etua saavuttaakseen
anna opetusta voimistelussa tahi urheilussa,
lukuunottamatta ohjaavaa opetusta kouluissa ja
yhdistyksissä, 3. ei kilpaile ammattimiehen
kanssa, 4. ei palkintotuomarina eikä
muunlaisena toimihenkilönä avusta amatöörien ja
ammattimiesten välisissä kilpailuissa, 5. ei myy
eikä muulla tavalla muuta palkintojansa
rahaksi. -lskm-,

Amaurosis [-ma’-] (kreik. „pimennys”),
sokeus ilman ulkonaisesti huomattavaa syytä n. s.
musta kaihi, käsite, joka kuitenkin yhä
enemmän supistuu, sitä myöten kuin on opittu
silmäpeilin avulla keksimään sokeuden syitä silmän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0184.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free