- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
325-326

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ameriikka - Ameriikkalainen kaksintaistelu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

325

dessä, ja sittemmin johti Parry yksinään mon ti
retkikuntaa kauas pohjoiseen. Näillä
retkillään hän purjehti Lancaster-salmen kautta ja
pääsi jokseenkin Grönlaunin ja Aasian rannikon
keskivälille. Neljännen retkensä Parry teki v.
1824-25. Itse pohjoisrannikko tuli tunnetuksi
vaivaloisten, maitse tehtyjen retkien kautta.
Alexander Mackenzien johtaman retkikunnan
matkat ovat näistä mainittavat. Tärkeät olhal
myös John Franklinin johtamat retket 1819-25.
Franklin teki tunnetuksi suuren osan
pohjoisrannikkoa ja laajoja aloja etelämpänä olevista
seuduista. V. 1S45 hän uskalsi käydä
ratkaisemaan läpikulku-kysymystä. Tästä suuresta
retkikunnasta, jossa oli 129 osanottajaa, ei ole
löydetty jälkeäkään. V. 1829-33 olivat John ja
James Ross löytäneet magneettisen pohjoisnavan
Ameriikan pohjoisimmalla, Boothia Felix
nimisellä niemekkeellä, 70° 5’ pohj. lev. Me Cluren
johtama retkikunta pääsi, ei tosin purjehtimalla,
v. 1850-54 luoteisväylän kautta. Purjehdittuaan
Beringin salmen kautta tämä retkikunta jatkoi
matkaansa itäänpäin, kunnes sen laiva jäätyi
kiinni Banks-maan pohjoispuolelle. Jään yli
pääsi retkikunta kuitenkin Kellot-maahan ja
Meiville-saaren luona majailevan Mc Clintockin
retkikunnan turviin. Sittenkuin tämänkin
retkikunnan oli täytyDyt jättää laivansa siihen,
pääsivät yhtyneet retkikunnat Baffinbayhin, jossa
heidät pelastettiin. Luoteisväylän löysi vihdoin
1903-06 Roald Amundsen (vrt. N a p a m a i
t-ten löytöhistoria). — Pohjois-Ameriikan
sisämaat tulivat 1600-luvulla tunnetuiksi
erittäinkin ranskalaisten kautta Kanadasta käsin.
Itäinen rannikkoseutu tuli kyllä tunnetuksi
englantilaisen ja hollantilaisen asutuksen edistyessä,
mutta vasta suomalaisen Pietari Kalmin
(ks. t.) tutkimusten kautta (174tt-51) tulivat
seudut Alleghany-vuoristoon saakka
peiusteelli-sesti selvitetyiksi. Tämän jälkeen P. A:n
sisäosien tutkiminen ripeästi on edistynyt ja
jatkunut meidän päiviimme saakka.

Suuri Alexander von Humboldt aloitti uuden,
tarkasti tieteellisen suunnan maantieteellisessä
tutkimustavassa. Hän matkusteli
Keski-Ame-riikassa ja Etelä-Ameriikan luoteisosissa vv.
1799-1804.

Humboldtin seuraajien luku oli sangen suuri.
Etelä-Ameriikassa kesti vapaussotaa vuodesta
1810 vuoteen 1822. Sen aikana ei tutkimuksia
voitu jatkaa, mutta sodan loputtua oli sekä
eurooppalaisella kaupalla että tutkimuksella
vapaa pääsy tasavaltoihin. — D’Orbigny kirjoitti
ensimäisen geologisen selityksen Brasiliasta ja
Boliviasta. Pöppig tutustutti meidät
muutamiin Etelä-Ameriikan polijois- ja länsiosiin ja
Charles Darwin kävi mantereen eteläisimmissä
seuduissa. — Schomburgkin veljekset tekivät
Guayauan sisäosat tunnetuiksi; Reiss ja Stiibel
selittivät Audein tulivuoret; Crevaux kaatui
taistellessaan Gran Chaeon intiaaneja vastaan.
Hettncr sovitti Richthofenin koulukunnan
tutkimustavan etupäässä mantereen länsiosiin, Kiri
von den Steinen tutki Keski-Brasilian
antropo-geografiaa, Otto Nordenskiöld ja Erland
Nordenskiöld ovat viime vuosina menestyksellä tehneet
tutkimusmatkoja Tulimaahan, Argentiinaan ja
Boliviaan. Humboldtin jälkeen, etenkin viime
vuosina, ovat useat eurooppalaiset tiedemiehet

326

tehneet tutkimuksia Keski-Ameriikassa.
Valtiollisten selkkauksien takia ovat kuitenkin
muutamat seudut, esim. Haiti, olleet jokseenkin
sulettuja ja jääneet sen tähden vähän
tunnetuiksi. Etelä- ja Keski-Ameriikkaan saapuivat
ensin löytöretkeilijät, sitten vasta siirtolaiset,
I’ohjois-Ameriikassa oli järjestys päinvastainen.

Parhaimman tiedon Ameriikan maantieteestä
on antanut useissa sen valtioissa viime aikoina
suurella innolla tehty topografinen ja geologinen
kartoitus. Ensimäisinä tässä suhteessa ovat
mainittavat Yhdysvallat, jossa Geological Sur
vey on suorittanut suuria töitä. J. E. R.

Ameriikkalainen kaksintaistelu ks.
Kaksintaistelu.

Ameriikkalainen kirjanpito, kahdenkertaisen
kirjanpidon muoto, jossa n. s. varsinaisia
kirjoja on vain yksi (puhtaasti ameriikkalainen
muoto) tai kaksi (n. s. parannettu a. k.) ja
nämät kokonaan (edellisessä) tai ainakiu
suurimmaksi osaksi (jälkimäisessä)
rinnakkais-tilisiä (synkronistisia). A. k. on syntynyt
pyrkimyksestä tehdä kirjanpito yksinkertaiseni
maksi italialaisen muodon kirjojen lukua
supistamalla. Huolimatta nimestään on se kotoisin
Italiasta, jossa se ensiksi suunniteltiin;
yksinkertaisuutensa vuoksi yleisesti käytännössä
pienissä. liikkeissä. I. K-o.

Ameriikkalainen rotu ks. Intiaanit.

Ameriikkalainen työväenliitto. ks. A
m-mattiyhdistys.

Ameriikkalaiset kielet, ne kielet, joita
Ameriikan alku-asukkaat (intiaanit, eskimot y. m.i
puhuvat. Joskin useimmat a. k. pitävät yhtä
siinä, että objekti liitetään itse verbiin, niin ei
ainakaan vielä ole voitu osoittaa, että ne olisivat
syntyneet yhteisestä ameriikkalaisesta
alkukielestä. Toistaiseksi on tyydytty jakamaan a. k.
maantieteellisesti kolmeen pääryhmään: polijois-,
keski- ja etelä-ameriikkalaisiin (vrt.
Pohjois-A m e r i i k k a, K e s k i-A meriikka,
Etelä-Ameriikka). [G. v. d. Gabelentz, „Die
Sprachwissenschaft", 2:n p., 1900.]

A meta [me-] (it.), puoleksi; konto a
m e t a, liikeyrityksen suorittaminen siten, että
siihen ottaa osaa kaksi tai useampia liikkeitä
jakamalla tasan kulut ja voiton.

Ametabola (kreik. kielteinen a, ja metabolë’ =
muutos), eläimet, erittäinkin hyönteiset, joilta
muodonvaihdos puuttuu, ks. Muodonvaih
dos. (J.A.W.)

Ametisti (kreik. kielteinen a, ja methy’ein
olla juovuksissa), violetti vuorikiteen (kvartsin;
muunnos. Kuumennettaessa 250°:seen se
menettää violetin värinsä ja käy keltaiseksi.
Kaunein a. saadaan Ceylonilta ja Brasiliasta.
Muinoin sitä käytettiin amulettina juopumista
vastaan.

Ametropia (kreik. kielteinen a, metron =
mitta ja öpo’ = silmä), normaalisesta poikkeava
tila, missä silmiin valoa taittavien osien
polttopiste ei satu verkkokalvoon, vaan joko sen eteen,
kuten likinäköisessä silmässä (myopia), jonka
akseli on liian pitkä, tahi verkkokalvon taakse,
kuten on laita kaukonäköisessä silmässä
(hy-permetropia), jonka akseli on liian lyhyt.

M. O-B.

Amt..., artikkelit jotka eivät tästä löydy,
ovat etsittävät alkavina kirjaimilla A m p h . ..

Ameriikkalainen kaksintaistelu—Amf . . .

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0191.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free