- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
337-338

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ammattineuroosit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

337

lifsiteollisuustyöväen liitto 1906 156
Leipurintyöntekijäin liitto 1905 370
Nahaujalostustyöntekijäin
liitto .................. 1900 238
Ompelijattarien liitto .... 1906 224
Paperiteollisuustyöv. liitto 1906 3,500
Puutyöntekijäin liitto .... 1905 4,182
Räätälintyöntekijäin liitto 1899 1,149
Sahateollisuustyöväen liitto 1906 4,321
Satama- ja vesiliikenne-
työntekijäin liitto ...... 1905 3,000
Satulaseppäin ja verhoili-
jäin liitto ............ 1906 90
Sukeltajain liitto ........ 1906 24
Tie- ja vesirakennustyöväen
liitto ............’...... 1906 1,416
Metallivalajain liitto .... 1906 500

Ammattijärjestön ulkopuolella olivat silloin
seuraavat 15 a:a: Kirjaltajain liitto
(perustettu 1S97) ; Kymin lauttausyhtiön tukkimiestcn
liitto (perustettu 1906, jäsenluku 400) ; läkki-,
pelti- ja vaskiseppäin liitto (perustettu 1307) ;
maalarintyöntekijäin liitto (perustettu 1899,
jäsenluku 882) ; metallityöntekijäin liitto
(perustettu 1S99, jäsenluku 3,200) ; muurarien liitto
(perustettu 1904) ; palvelijain liitto (perustettu
1906) ; Pohjolan tukkityöläisten rengas
(perustettu 1906) ; posteljoonien liitto (perustettu

1906) ; rautatieläisten liitto (perustettu 1905) ;
rauta- ja metallisorvaajain liitto (perustettu

1907) ; sekatyöntekijäin liitto (perustettu 1907) ;
sähkötyöntekijäin liitto; putkityöntekijäin liitto
(perustettu 1907) ; tulitikkuteollisuustyöväen
liitto (perustettu 1906). [Kertomus Suomen
ammattijärjestön toiminnasta 1907.] J. F.

Ammattineuroosit, prifeeristen hermojen
toiminnassa esiintyvät häiriöt, jotka aiheutuvat
eräitten lihasryhmien liiallisesta rasittumisesta
r.ri ammateissa ilmeten sekä paikallisina
kouristuksina että hetkellisinä halvaantumisina, esim.
kirjoituskouristus ja hermollinen käheys. Paitsi
tällaisia liikuntoneurooseja on myöskin
tunto-puolisia a., jotka antauvat ilmi erityisinä
„työ-kipuina", kun potilas vain yrittää johonkin
määrätyöhön. II. O-B.

Ammattiopetus ks. Ammattikoulut.

Ammattiosasto ks. Ammattiyhdistys.

Ammattipakko ks. Ammattikunt a.

Ammattitarkastus ks. A m m a t i n t a r k a
s-t u s.

Ammattitaudit, taudit, jotka aiheutuvat
erinäisissä ammateissa esiintyvistä haitallisista
vaikutuksista, kuten myrkytyksistä,
vahingollisten kaasujen ja tomun hengittämisestä. Näitä
ovat: lyijymyrkytys (maalareilla ja latojilla),
etohopeamyrkytys (kuvastintehtaissa),
nikotiini-myrkytys (tupakkatehtaissa), näkökyvyn
heikkeneminen (kellosepillä ja latojilla), kuurous
(takomoissa ja pannusepillä), neurastenia ja
hysteria (liiallisessa urakka- ja yötyössä),
pernarutto (nahkuritehtaissa) j. n. e. 31. O-B.

Ammattitilasto esittää sekä sen väestön osan,
joka joko välittömästi tai välillisesti saa
säännöllisen toimeentulonsa määrätyistä ammateista,
että myöskin sen osan, joka itseänsä elättää
ilman määrättyä taloudellista tointa elikkä
ammattia vailla olevan osan väestöstä. Samalla
henkilöllä saattaa olla useampiakin ammatteja,

338

joko niin, että eri ammatilliset toiminnat
seuraavat toisiaan ajassa (esim. talvella tehdastyö
ja kesällä maanviljelystyö) taikka niin, että
niitä harjoitetaan yhtä haavaa (esim.
pikkuvil-jelystä harjoittava käsityöläinen). Molemmissa
tapauksissa ammattitilasto laskee henkilön
kuuluvaksi vain yhteen ammattiin, nim. siihen,
josta hän saa pääasiallisen toimeentulonsa ja
jota siitä syystä sanotaan pääam matiksi
erotteeksi muusta (tai muista) saman henkilön
harjoittamasta ammatista 1.
sivuammatista.

A. on eri maissa erilainen ja on eri aikoina
samassakin maassa vaihdellut, riippuen
taloudellisen tekniikan eri kehitysasteista; mutta
samallakin teknillisellä kehitysasteella olevan kahden
maan ammattitilasto voipi samalla hetkellä
antaa eri kuvan väestön ammattijaosta, koska
työnjako saattaa tehdä vaikeaksi ja jossain
määrin subjektiivisesta katsantokannasta
riippuvaksi määrätä, mitkä erityiset toimialat ovat
ammatteina pidettävät. Mitään täysin
tyhjentävää luetteloa kansan taloudessa esiintyvistä
ammateista ei siitä syystä ole olemassa, yhtä vähän
kuin varmaa tieteellistä luokitusta niistä.
Erinäisissä ammattitiedusteluissa ja
ammattirekis-tereitä varten käytetyissä luetteloissa
(nomen-klatuureissa) mainitaan 5, jopa 10:kin tuhatta
eri ammattia. Keskinäiseen sukulaisuuteensa
nähden ammatit yhdistetään ammatti 1 a j e i
k-s i. joita vuorostaan yhdistetään ammatti
ryhmiksi ja näitä taas suuremmiksi
ammatti-luokiksi.

Siihen nähden, että yhteiskunnan jäsenet
asuvat perheittäin eli talouskunnittain, puhutaan
ammattitilastossa ammattiin
kuuluvaisista, joilla ei ymmärretä ainoastaan niitä
henkilöitä, jotka omalla työllään itselleen
elatustaan hankkivat, vaan myöskin näiden
perheeseen kuuluvia perheenjäseniä, jotka siis saavat
toimeentulonsa välillisesti toisen ammattityöstä.
Vastakohdan ammattiin kuuluville muodostavat
n. s. ammatittomat 1. ammattia
vailla olevat. Näitä on kahta lajia:
sellaisia, jotka saavat toimeentulonsa kootusta
pääomasta (koroilla eläjät) ja sellaisia, joita
ylläpidetään yleisillä varoilla taikka yksityisten
armoilla (köyhäinhoidon avustamat, mieli- ja
muut sairaat, vangit, kerjäläiset y. m. s.).
Ammattia vailla oleviin ei ole sekoitettava selliisi.,
henkilöitä, jotka ajoittain eivät ole tilaisuudessa
harjoittamaan määrättyä ammattia, vaan
taloudellisten olojen pakosta tai muusta syystä ovat
työttöminä; nämä ammattitilastossa luetaan
asianomaisiin, harjoittamiinsa ammatteihin
kuuluviksi.

Ammattiin kuuluvaiset ovat joko
ansaitse-v i a eli sellaisia, jotka välittömästi, omalla
työllään (ammatillaan) hankkivat toimeentulonsa,
taikka e i-a n s a i t s e v i a elikkä ansiota
vailla olevia, jotka saavat elatuksensa
edellisten työstä. Ansiota vailla olevat ovat
ansaitsevien perheenjäseniä (vaimo tai mies, lapset)
tai perhekunnassa asuvia ja siinä elätettyjä
sukulaisia tai muita henkilöitä, jotka eivät
ammattia harjoita. Ansaitsevien joukossa on
koti-palvelijoilla 1. palkollisilla
omituinen asemansa: yhteiskunnallisessa
ammatti-jaossa nämät kyllä ovat ammattilaisina erillään

Ammattineuroosit Ammattitilasto

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:28:52 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0197.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free