Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ammattineuroosit ... - Ammattiyhdistys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ammattituomioistu’imet Ammattiyhdistys
340
pidettävät, mutta esiintyvät muihin
ammatteihin kuuluvien perhekuntien yhteydessä.
Yhteiskunnalliselta kannalta on myös
tärkeätä tietää, mikä asema ammatissa
tämän harjoittajiilla on, josta syystä tämäkin
ilmiö otetaan tilastossa huomioon. Tällöin voivat
ainoastaan ansaitsevat tulla lukuunotetuiksi;
nämät lajitellaan asemansa mukaan tavallisesti:
itsenäisiin, korkeampaan
palve-luskuntaan (konttorihenkilöt, piirustajat,
työnjohtajat j. m. s.) ja työntekijöihin
(tehdastyömiehet, kisällit, apurit,
päiväpalkka-laiset j. n. e.). On kuitenkin huomioonotettava,
ettei tämäkään jako ole aina selvästi tehtävissä,
koska useat välimuodot vaikeuttavat tarkkaa
rajoittelemista; muutamissa ammateissa tätä
jakoa ei ensinkään voi tehdä, kuten esim.
virkamiesten ja palkollisten ammateissa.
Edellä sanotun perusteella esitetään seuraava
knava, jota eri maiden ammattitilastossa
enemmän tai vähemmän täydellisesti noudatelaan.
Ammattityöllä ansaitsevia.
Ammatinharjoittajia. Työttömin.
I
Itsenäisiä.
Korkeampaa palveluskuntaa.
Työntekijöitä.
Ansaitsevien
omaisia
(perhekunnan
jäsenin.
Perhekunnissi
toimivia (koti
palvelijoita el
palkollisia).
Yleisillä
varoilla
elätettyjä.
Ainekset ammattitilastoa varten kootaan
tavallisesti todellisien väenlasktijen yhteydessä;
viime vuosina on kuitenkin muutamissa
sivistysmaissa alettu aika ajoittain toimeenpanua
erityisiä ammattitiedusteluja (esim. Saksassa,
ensi-mäiiien v:lta 1882, viimeinen v-.lta 1895, ja
Belgiassa). Suomessa ammattitilastolliset tiedot on
annettu yleisten, kirkonkirjoihin perustuvien
väestötietojen yhteydessä (ennen v. 1880 joka
viides, sen perästä joka kymmenes vuosi) ; sen
lisäksi on niitä hankittu maan suurimmissa
kaupungeissa toimitetuissa todellisissa väenlaskuisst
(ecsimäinen vuonna 1870). — Eri maiden
am-mattitilastollisiin tietoihin nähden on noudatettu
hyvin erilaisia periaatteita, niin että niiden
tuloksia suurella varovaisuudella voi toisiinsa
verrata. Kansainväliset tilastolliset kongressit ja
kansainvälinen Tilastollinen Laitos ovat tässä
kohden koettaneet saada yhdenmukaisuutta eri
maiden välillä aikaan, ja ovat tässä työssä
erittäinkin ranskalainen J. Berti lion ja
itävaltalainen H. Rauchberg vetäneet huomiota
puoleensa. Vastaiseksi eivät kuitenkaan heidän
ehdotuksensa ole tulleet yleisesti toteutetuiksi.
Saksan ja Itävallan ammattitilastoa pidetään
nykyään muille maille esimerkiksi kelpaavana.
Seuraavalla sivulla olevassa taulussa annetaan
muutamia v:n 1890 paikkeille kohdistuvia yleisiä
ammattitilastollisia tietoja eri maista sekä
Suomesta vuosilta 1865, 1880, 1890 ja 1900. O. O.
Ammattituomioistuimet, työnantajain ja
työntekijäin välillä syntyneitten työsuhteesta
johtuvien riitaisuuksien ratkaisemista varten
asetetut, asiantuntijoista muodostetut erityiset
tuomioistuimet. A:ia oli jo olemassa vanhan
ammattikuntalaitoksen yhteydessä (ks. A
m-mattikunta). Nykyaikaiset a:et ovat
syntyneet 19:nnellä vuosis. Ensimäinen sellaiueu
perustettiin Ranskassa Lyonin kaupungissa v.
1806 nimellä conseil de pritd’liommes, jota
nimi-lystä Ranskan a:ista vieläkin käytetään.
Saksan a:ien pohjana ovat vuosien 1890 ja 1901 lait.
Viimemainitun mukaan on kaikissa kunnissa,
joiden asukasluku on enemmän kuin 20,000,
perustettava a. Saksa onkin ainoa maa, jossa on
pakollisia a:ia. A:ia on sitäpaitsi Belgiassa,
Sveitsissä, Itävallassa ja Italiassa. Ne ovat
olemassa etupäässä teollisuusammatteja varten.
Jäsenistä on puolet työnantajia, puolet
työntekijöitä, edelliset työnantajain ja jälkimäiset
työntekijäin valitsemia. Puheenjohtajaan
nähden on eri maisia olemassa erilaisia säädöksiä.
Esim. Ranskassa, jossa jäsenet itse valitsevat
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, tulee toisen
olla työnantaja, toisen työmi?s. Saksassa, jossa
kunnallisen itsehallinnon edustajat valitsevat
nämä toimimiehet, ei kumpikaan saa olla
työnantaja eikä työmies. Ennenkuin a. ryhtyy
ratkaisemaan riitaa, on sen koetettava saada
aikaan sovinto riitapuolien kesken. Italian,
Itävallan, Belgian ja ilanskan a:issa on tätä varten
kaksi eri kamaria: sovint.okamari ja
tuomio-kamari. [van der Borght, „Grundzüge d.
Sozialpolitik"; Neukamp, artikkeli „Gewerbegerichte",
Wörterbuch d. Volkswirtschaft.] J. F.
Ammattiurheilija, henkilö, joka aineellista
etuaan valvoen harjoittaa urheilua, kilpailee
rahapalkinnosta tahi sovittua korvausta
vastaan. Ammattiurheilijoita on erittäinkin
lukuisasti painin ja polkupyöräilyn alalla, mutta niitä
tavataan myös miltei jokaisessa
urheilunhaa-rjissa, kuten telinevoimistelun, hevosurheilun,
luistelun y. m. aloilla. -Iskm-,
Ammattivanhin ks. Ammattikunta.
Animattivapaus ks. Elinkeinovapaus.
Ammattiyhdistys, pysyväinen, tavallisesti
samalla paikkakunnalla asuvain ja samaa
ammattia harjoittavien työntekijäin muodostama
yhdistys, jonka pääasiallisena tarkoituksena on
Ammattiin kuuluvia.
Ammattia vailla olevia.
Ammattiansiota vailla olevia.
Koroilla
«lajia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
