- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
347-348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ammattiyhdistys - Ammekylpy ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

hallitus kannattaa osastojen tekemiä lakkoja
tavallisesti vain siinä tapauksessa, että ne on tehty
sen nimenomaisella suostumuksella. — Myöskin
eri maiden a:t pyrkivät tätä nykyä toistensa
yhteyteen: tästä ovat olleet seurauksena
kansainväliset ammattiyhdistyskongressit tai
ammattiyhdistystoimistot. Tällainen kansainvälinen
yhteenliittyminen esiintyy voimallisimpana
kirjaltajain, kaivostyöväen ja kuljetustoimen alalla
työskenteleväin keskuudessa.

Eri maissa ovat ammattiliitot suurimmaksi
osaksi yhtyneet keskusjärjestöiksi. Näiden
tehtävät ovat vaihtelevia. Saksassa Die
Generalkommission der Gewerkschaften

pääasiallisesti pitää huolen agitatsionista
ja kokoo tilastollisia tietoja. Ruotsissa
Landsorganisationen sitäpaitsi erityisissä
tapauksissa antaa apuansa työnsulkujen sattuessa,
palkkain alennusta yritettäessä ja
yhdistysoikeutta hätyytettäessä. Ameriikassa
keskusjärjestöllä vielä on erityinen tehtävä: siellä
American federation of labor
ratkaisee korkeimpana oikeusasteena siihen
liittyneitten ammattiliittojen välillä syntyneet riidat.
Useimmat näistä keskusjärjestöistä lähettävät
edustajia kansainvälisiin neuvottelukokouksiin
ja kannattavat kansainvälistä
sihteerinvirastoa
, joka vuosittain laatii
kertomuksen a.-liikkeen asemasta eri maissa.

Oikeudellinen asema. Alussa ehkäisi
a.-liikkeen kehitystä yhteenliittoutumisia,
koalitsioneja vastaan suunnatut säädökset. Nämä
säädökset on kyllä sittemmin yleensä
lakkautettu, mutta useissa maissa vaikeuttavat a:ten
toimintaa kaikenlaiset yhdistys- ia
kokoontumisvapauden rajoitukset. Näin on laita esim.
Saksassa ja Itävallassa. Mitä a:ten
oikeuskelpoisuuteen (s. o. kykyyn hankkia itselleen
oikeuksia, ottaa niskoillensa velvollisuuksia ja
kantaa ja vastata oikeudessa) tulee, voivat ne
Saksassa, Sveitsissä, Belgiassa, Hollannissa ja
muutamissa Pohjois-Ameriikan valtioissa
rekisteröimisen kautta saavuttaa sen. Tällaisen
rekisteröimisen ehdot ovat kuitenkin yleensä sellaiset
että a:t eivät ole tätä keinoa hyväksensä
käyttäneet. Itävallassa ja Espanjansa on kaikilla
sallituilla yhdistyksillä oikeuskelpoisuus,
Ranskassa a:illä, mutta ei ammattiliitoilla.
Englannissa a:t saivat v. 1871-75 lakien kautta
oikeuden tulla rekisteröidyiksi. Tällainen
rekisteröiminen tuotti niille etupäässä oikeuden saattaa
virkamiehensä syytteeseen varojen
hävittämisestä ja petollisesta menettelystä viran hoidossa.
Skandinaavian maissa ja Suomessa ei valtion
puolelta ole pantu esteitä a:ten perustamiselle.
Niiden oikeuskelpoisuudesta ei näissä maissa ole
olemassa minkäänlaisia säädöksiä. A:ten
oikeuskelpoisuuskysmyksellä on mitä suurin merkitys
kollektiivisten sopimusten oikeudellista asemaa
järjesteltäessä.

[Herkner, „Työväenkysymys”; E. F.
Heckscher, „Teollisuus ja työväki”: Sombart,
„Dennoch!” „Aus Theorie und Geschichte der
gewerkschaftlichen Arbeiterbewegung”; v. d. Borght,
„Grundzüge der Sozialpolitik”; Webb,
„Englannin ammattiyhdistysliikkeen historia”;
Brentano, „Die Arbeitergilden der Gegenwart”:
Brentano, Kulemann, Herkner, Mahaim, Sartorius
v. Waltershausen, artikkeli „Gewerkvereine”, |
Handwörterbuch d. Staatswissenschaften;
Biermer, artikkeli „Gewerkvereine”, Wörterbuch d.
Volkswirtschaft; Legien, „Internationaler
Bericht über die Gewerkschaftsbewegung 1906”.
G. Bagge, „De svenska fackföreningarnes och
fackförbundens organisation”; af Ursin,
„Työväenkysvmys Suomessa”; Tvöväenkalenteri
1908.] J. F.

Ammekylpy ks. Kylvyt.

Ammetri, sama kuin ampère-metri (ks. t.).

Ammianus Marcellinus [-ā’- -ī’-] (n.
330-400), room. historioitsija, syntyi Antiokiassa ja
palveli sittemmin sotajoukossa keisari
Julianuksen aikana. Hän kirjoitti Roomassa latinaksi
31:ssä kirjassa jatkon Tacituksen historiaan
nimellä „Res gestæ”, kuvaten Rooman
valtakunnan vaiheita vv. 96-378. Siitä on kuitenkin
ainoastaan osa, loppupuoli, meidän päiviimme
säilynyt. A. M. esittää tapauksia ilman suurem
paa kirjallista taitoa, mutta yleensä
puolueettomasti ja selvästi, ja kun muuten on puute
samanaikuisista esityksistä keisariajan loppu- ja
kansainvaelluksen alkuajoilta, on A. M:n teos
tärkeä lähde niiden tuntemiseksi. K. G.

Ammobium alatum [-ō’- -lā’-], Compositæ-
heimoon kuuluva puutarhakasvi, johon pitkin
kesää puhkeaa valkoisia kukkamykeröitä.
Laitakukat kuivia, paperimaisia, pysyviä, jonka
vuoksi näitä mykeröitä yleiseen käytetään n. k
eternelleinä (ks. t.). Kotoisin Austraaliasta.

Ammocœtes ks. Nahkiainen.

Ammodytes [-ȳ’-] ks. Tuulenkala.

Ammon.
Ammon.


Ammon, muinaisegyptiläinen jumala, jota
alkuaan palveltiin Thebassa, mutta joka
sittemmin suli yhteen
auringonjumalan Ra’n (Re’n)
kanssa ja kehittyi koko
Egyptin valtakunnan
ylimmäksi jumalaksi. A:ia
pidettiin kaiken elimellisen
elämän tuottajana ja
hänet kuvattiin
ihmismuotoisena, päässä kaksi sulkaa.
Hänelle oli pyhitetty oinas,
jopa häntä itseään
esitettiin oinaanmuotoisena, tai
ainakin oinaanpäisenä;
tämmöisenä A:ia muun
muassa palveltiin Siwan
keitaassa Libyan
erämaassa, missä oli maankuulu
Zeus Ammonin ennuspaikka. A:n palvelus levisi
näet Egyptin rajojen ulkopuolelle ja oli myös
tunnettu kreikkalaisten keskuudessa, jotka
antoivat hänelle nimeksi Zeus Ammon. E. R-n.

Ammon, Otto (s. 1842), saks. antropologi.
Oli ensin insinöörinä, sitten sanomalehtimiehenä,
nykyään antropologian tutkija. Sovittanut
Darwinin teorioja sosiaali-antropologiaan. Hänen
teoriansa on m. m., että maalaiset kaupunkiin
muuttaessaan valitsevat työalansa sen mukann,
ovatko lyhyt- vai pitkäkalloisia. Yleisempää
laatua olevia julkaisuja: „Der Darwinismus
gegen die Socialdemokratie” (Hamb. 1891) ;
„Die natürliche Auslese beim Menschen” (Jena
1893) ; „Die Bedeutung des Bauernstandes für
den Staat u. die Gesellschaft” (Berlin 1894) :
„Die Gesellschaftsordnung und ihre natürlichen
Grundlagen” (Jena 1895, 3:s pain. 1900).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0202.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free