Tietosanakirja / 1. A-Confort / 359-360 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Amphioxus ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

käännepisteiden väli, siis kaksi kertaa suurempi kuin
edellä. A:a käytetään myöskin ilmaisemaan
jaksottaisen ilmiön poikkeamaa keskiarvosta. -—
2. Tähtit. Kaari taivaanrannalla, mikä jää
jonkun nousevan taivaankappaleen keskipisteen ja
itäpisteen välille, nousuamplitudi; tahi
laskevan taivaankappaleen ja länsipisteen
välille, laskuamplitudi.

Amppeli (lat. ampu’lla), riippuva astia,
riippuva pieni lamppu, vrt. Ampulla.

Amprakia [-ki’-] (myöhemmin
Ambrakia, tärkeä kreik. kaupunki, jonka
korintholaiset 7:nnen vuosis. keskipaikoilla e. Kr.
perustivat Epeirokseen, Arakhthos-joen varrelle, n.
13 km:n päähän n. s. A:n (nyk. Artan)
lahdesta. Oli 3:nnen vuosis. alussa Epeiroksen
kuninkaan Pyrrhoksen loistavana
pääkaupunkina. V. 189 e. Kr. roomalaiset valloittivat A:n
ja veivät sen taideaarteet Roomaan. O. E. T.

Ampujakaivos. Luonnollisten
suojapaikkojen puutteessa sotajoukot rakentavat itselleen
varustuksia suojeluksekseen; yksinkertaisimmat
näistä, joita jokainen jalkaväkijoukko voi
kaivaa n. s. pienillä lapioilla muutamassa tunnissa,
sanotaan a:ksi. M. v. H.

Ampujaketju, komppanian
taistelujärjestyksen vihollista lähinnä oleva pääosa. Ketjussa
ampujat asettuvat vapaasti yhteen riviin. Ei
vaadita ojennusta eikä tuntumusta, vaan
ainoastaan, että joka mies pitää määrättyä suuntaa ja
käyttää maassa olevia suojia hyödyksensä sekä
että plutoona ei hajaannu enempää, kuin että
plutoonan päällikkö voi sitä ohjata. M. v. H.

Ampulla [-u’-] (lat. ampulla), voidepullo;
katol. kirkon pyhän öljyn ja muidenkin pyhissä
toimituksissa käytettyjen nesteiden säilytysastia.
Muinaiskristillisissä haudoissa on löydetty
paljon kuivanutta nestettä sisältäviä n. s.
veriampulloja, joita katoliset arkeologit ovat
pitäneet todistuksena vainajan
marttyyrikuolemasta. J. G.

Rataslukkoinen hakapyssy.

Ampuma-aseet. Ampuma-aseilla laajemmassa
merkityksessä ymmärretään koneita, joilla
heitetään kappaleita pitemmän matkan päähän (ks.
Heittokone ja Jousi). Tavallisesti
kuitenkin luetaan ampuma-aseihin erilaiset
pyssyt ja tykit, joissa ruutikaasu on heittävänä
voimana. Ensimäiset pyssyt mainitaan v. 1364
ja olivat ne niin raskaita rautaputkia, että niitä
täytyi ampuessa tukea haarukalla, josta ne
saivat nimen hakapyssyt. Nämä laukaistiin
sytyttämällä ruuti sankkireijässä.
Laukaisemisen helpottamiseksi keksittiin ensin
lunttulukko ja myöhemmin rataslukko, mutta
suuremman merkityksen sai 16:nnella vuosis. keksitty
piilukko, joka oli käytännössä 1840 luvulle.
Piilukossa on hanaan kiinnitetty pala piikiveä,
joka hanan lyödessä ottaa alasimesta kipinän,
joka sytyttää sankkiruudin. Patroonat olivat
aluksi paperista ja tulivat käytäntöön Kustaa
II Aadolfin aikana. Patroonassa oli silloin vain
ruutipanos ja kuula painettiin suusta piippuun.
Lian tuottaman haitan poistamiseksi keksi
Zöllner v. 1480 suorat rihlat, mutta varsinaiset
kiertävät rihlat kuulan ohjaamiseksi teki ensin
nürnbergiläinen August v. 1630.
— Takaaladattava kivääri keksittiin Napoleon I:n
aikana. Tarkoitusta varten toimeenpannussa
kilpailussa sai ensimäisen palkinnon Payly,
jonka kivääriä sitten saksalainen Dreyse paransi
v. 1836, ja on se tunnettu hänen nimellään.
Uusina kehitysmuotoina ilmestyivät Chassepot-,
Snider-, Peabody-, Martini-, Henry- ja
Werder-kiväärit. Uudenaikaisia ovat Remington- ja
Mauserjärjestelmä, johon myös Venäjän entinen
Berdan-kivääri kuuluu. Makasiinikiväärit
muodostettiin pääasiallisesti Mauser-tyypistä ja
mainittakoon näistä ameriikkalainen
Spencer- ja sveitsiläinen Vetterli-(John Grafton-)
kivääri. Edellisessä on patroonasäiliö perän sisässä
ja jälkimäisessä piipun alla. Makasiini
sulkuosaston kohdalla on ameriikkalaisessa Leén,
itävaltalaisessa Mannlicher- ja Mauser-kiväärissä.
jotka edustavat nykyisiä eri maiden
sotilaskiväärejä. Metsästys- ja maaliinammuntapyssyinä
enimmän käytettyjä ovat ameriikkalaiset
Winchester-, Marlin-, Stevens- ja Savage- sekä
saksalaiset Imman-, Meffert-, Sauer & Sohn- y. m.
oivalliset kiväärit. Sotilaskivääreissä käytetään
nykyään yksinomaan kupari-, nikkeli- tai
teräsmanttelikuulia sekä savutonta ruutia
suuremman kantavuuden saavuttamiseksi. Reiän
läpimitta (kaliberi) on samalla pienentynyt
8-6,5 mm:iin. Parhaimpien kiväärien kantavuus

Piilukko.

Mauserkivääri.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>