Tietosanakirja / 1. A-Confort / 361-362 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ampuma-aseet ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

on n. 3 km ja kuulan alkunopeus 800 m
sekunnissa. Suomessakin on useita pyssyseppiä, jotka
etupäässä valmistavat suustaladattavia.
Tunnetuin on J. Mataroinen Jyväskylästä;
hänen teoksensa kilpailevat menestyksellä
parasten ulkomaiden pyssyjen kanssa.
— Ampumanopeuden lisäämiseksi on ruvettu valmistamaan
itselataajia l. automaattisia kiväärejä ja
pistooleja. Näissä potkaisuvoima panee sulkuosaston
toimimaan, heittää ulos tyhjän hylsyn, työntää
uuden patroonan piippuun ja virittää hanan.
Kutakin laukausta varten tarvitsee vain kerran
painaa liipasinta. Tätä järjestelmää on sovitettu
monessa eri muodossa pääasiallisesti pistooleihin,
kuten Borchardtin Parabellum-, Mauser-,
Bergmann-, Browning-, Colt- y. m. pistooleihin ja
ovat nämä syrjäyttäneet melkein kokonaan
revolverit käytännöstä. Muutamissa pistooleissa
kotelo voidaan kiinnittää tukiksi, jolloin niillä
ammutaan tarkkaan pitkiäkin matkoja.
Revolverin keksi v. 1840 ameriikkalainen Colt.
Nimensä se on saanut pyörivästä rummustaan,
jonka viisi patroonaa vuorotellen kääntyvät
piipun kohdalle laukaistavaksi. Suurena
epäkohtana näissä on väli rummun ja piipun välillä,
josta kaasua pääsee paljon vuotamaan ulos.
Muutamissa on tämä vika korjattu sen kautta,
että lauetessa rumpu siirtyy vähän eteenpäin,
jolloin patroonan suu tulee piipun sisään.
— Haulikolla tarkoitetaan pyssyä, jossa
kuulan asemasta on joukko suurempia tai pienempiä
hauleja, jotka ampuessa hajoavat kartiomaisesti
pyssyn suusta. Ne olivat ensin suusta
ladattavia, mutta ovat muuttuneet patroonilla
ammuttaviksi. Lefaucheux keksi v. 1835
piikkipatroonan. Nykyisin ovat uudemmat
keskussytyttimellä varustettuja ja parhaimmat
haulikot hanattomia.

Mauserpistooli.

Smidt-Wesson-revolveri.

Lefaucheux-haulikko.

Tykit. Tykiksi sanotaan ylimalkaan
jonkunlaisella alustalla n. s. lavetilla olevaa
ampumakonetta, jota ei voi ampuessa käsin
pidellä. Ensimäiset tykit mainitaan olleen
bysanttilaisilla ja olivat ne rautavanteilla vahvistettuja,
sisältä rautapellillä vuorattuja puutorvia.
Sittemmin tiedetään tykeistä v. 1324, jotka
heittivät 60 kg painoisia kiviä 1,500 askeleen päähän
20 kg ruutipanoksella. „Hupsu Kreeta” Gentin
kaupungista oli suustaan 64 cm ja painoi 12,340
kg. Sitten alettiin valaa tykkejä pronssista ja
olivat ne kauan käytännössä vielä sittenkin, kun
oli opittu rautatykkejä valamaan. Lavetti
keksittiin v. 1465. Kustaa II Aadolf otti käytäntöön
nahkakanuunat, joissa oli kuparinen sisusputki,
sen päällä pitkittäisiä rautakiskoja ja monta
kerrosta ympärikierrettyä tervaköyttä sekä
päällimmäisenä lujaa nahkaa. Tällainen
kanuuna painoi lavettineen vain 38 kg. — Rihlatun
perästäladattavan tykin rakensi ensin ruots.
tykkitehtailija v. Wahrendorff v. 1848. Tässä
oli vain kaksi rihlaa ja kuulassa kaksi
vastaavaa siipeä ohjaamassa. Ranskassa valmistettiin

„Hupsu Kreeta.“

Wahrendorffin sulkulaitos.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>