Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ampumatarpeet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
367
Amsterdam— Amygdalitis
36S
18:nnella vuosis. kykeni maailmankauppaa
johtamaan. Nyt, kun Pohjanmeren kanava on
rakennettu, näyttää siltä, kuin A.n kauppa taas
rupeisi kasvamaan. Tl’. S-m.
A:ssa käy vuosittain satoja suomalaisia
merimiehiä. Heille pitää jumalanpalveluksia
Suomen Merimieslähetysseuran merimiespappi,
jonka pää-asema on Antwerpen. T. W-ri.
Amsterdam, kaupunki Yhdysvalloissa,
New-York-valtiossa, Erie-kanavan varrella, 50 km
Albanysta luoteeseen, 21,000 as. IV". S-m.
Amt. Siviilihallinnollisessa suhteessa ovat
Norjan ja Tanskan (kummassakin 20)
kuningaskunnat jaetut amteihin; ne vastaavat
suunnilleen Suomen läänejä. Järjestelmä syntyi
eu-sinmainituissa valtioissa v. 1662 sittenkuin
yksinvaltias kuningas oli riistänyt läänit
aatelilta; näitä oli kuninkaallinen liiäniherra
hallinnut ollen sekä siviili- että sotilashallinnon
johtaja kuin myös veronkantaja. Heidän
sijalleen asetetuille amtimiehille (Amtmand)
uskottiin sitävastoin vain siviilihallinto. Nykyään
on amtmanni ministeriön asettama ja korkeampi
n.uita siviili- ja poliisivirkamiehiä amtissaan.
Hänellä on laaja kunnallinen ja oikeudellinen
valta ja myös oikeudelliset suostunta-asiat ovat
hänen määrättävinään. A. on maassa suurin
kunnallinen yksilö, sen asioita hoitaa
a.-neu-vosto; tähän kuuluu 7-13 suurimmaksi osaksi
välillisten vaalien kautta valittua jäsentä,
amt-mauni puheenjohtajana. Tämä n.mvosto valvoo
kunnallisneuvoston (Sogneraad) toimia ja saa
usein ottaa sen päätökset harkittavakseen ja
joko hylätä lahi panna ne täytäntöön. Xämät
koskevat etupäässä teiden rakentamista ja
korjaamista, köyhäinhoitoa, kunnallista
veronkantoa, koululaitosta j. n. e. ~W. S-m.
Amu-darja (vanhan ajan O x u s), joki
Tura-tiissa, Aasiassa. Sen lähdejoki Panj alkaa
Pa-miriu eteläosassa. Ennen se laski
Kaspianmereen, mutta nykyään se ei pääse pitemmälle kuin
Aral-järveen, jonka eteläosa on muodostunut
laajaksi suistomaaksi. Pituus 2,000 km; jokialue
450.000 km2. Sen vettä käytetään laajalti
keinotekoiseen kasteluun. Lisäjoet: Aksu-Murghab,
Surkhab ja Kunduz 1. Aksarai. TT. S-m.
Amuletti (arab.), esine, jota ihminen kantaa
ruumiillaan suojelemaan noituutta, sairautta tai
onnettomuutta vastaan. Amuletteina on
käytetty mitä erilaisimpia esineitä, metallipalasia,
papei ikaistaleita, eläinten ja kasvien osia y. m.
Niissä on usein piirrettyinä taikamerkkejä ja
loitsulukuja.
Amund Lauritsanpoika (A m u n d L a
u-rentzon), ruots. kirjanpainaja Tukholmassa,
on Suomen kirjallisuuden historiassa
muistettava Agricolan Kucouskirian (1544), \Vdeu
Testamentin (1548) y. m. teosten painattajnna.
Agricolan kiitollisuus häntä kohtaan ilmenee
kauniilla tavalla eräästä 1551 kirjoitetusta
kirjeestä, jossa hän sanoo: „siitä vaivasta ja työstä,
mikä Teillä, rakas Amund, erittäin hyvä
ystäväni, tähän päivään saakka ou ollut
suomalaisten kirjain pränttäyksestä, ou varmaan
kaikkivaltias Jumala Teitä ijäti palkitseva, mikäli
minun puoleltani on jäänyt laiminlyödyksi".
A". O.
Amundsen, Roald E n gelbregt G r a
v-ning (s. 1872), norj. napaseutututkija. Hänen
tunnetuin matkansa ou luoteisväylän
löytäminen, jonka hän suoritti pienellä laivallaan
„Gjöa", vv. 1903-06.
Talvina 1903-04 ja
1904-05 talvehti hän
seuralaistensa
kanssa King Williamin
maalla
Pohj.-Ame-riikan polij.-rannalla
ja teki tutkimuksia
magneettisen
pohjoisnavan määräämiseksi. Hänen
matkakertomuksensa
„Nordvestpassagen"
on ilmestynyt
suomeksi nimellä
„Luoteisväylän purjehtiminen". Nyt hän
aikoo tehdä rohkean
matkan Beringin
salmesta yli pohjoisnavan. J. E. II.
Amur, joki Pohjois-Aasiassa. Sen lähdejoet
Siika, joka Onon-nimisenä saa alkunsa
Jablonoi-vuorilta Baikal-järven kaakkoispuolelta, sekä
Arguu ja Keruleu Khinganvuorten
pohjoispuolelta, yhtyvät noin 53° pohj. lev. ja 122° it. pit.
muodostaen Amur-joen. Tämä virtaa suuressa
kaaressa itää ja koillista kohti ja laskee Nikoin
-jevskin luona vastapäätä Sahalinia Ohotan
mereen. Joen pituus on 4,700 km ja
alin-2,000,000 km2. Sen tärkeimmät lisäjoet ovat
Sungari, Ussuri ja Seja. Amur on pitkät matkat
liikenteelle kelpaava, mutta jääesteet ja hiekka
matalikot joen suussa vaikeuttavat sitä suuresti.
Tämän vaikeuden poistamiseksi on
Mariinsk-Aleksandrovskin rata nyk. rakennettu.
IV". S-m.
Amurin kasakat ks. Kasakat.
Amurinmaa. 1. Kenraalikuvernementti Si
periassa, ven. Priamurskij krai; se käsittää
Trnnsbaikalian. Amurmaakunnan,
Rannikkoalueen ja ven. Sahaliuin. 3 milj. km5 1 milj. as.
V:sta 1903 on alue muodostanut „Kaukaisen
Idän käskyahaltijakunnan" ja pääkaupunkina
ou ollut Habarovsk. — 2. Yllämainittuun
käs-kynhaltijakuntaan kuuluva maakunta (ven.
Amurskaja oblastj). 451,767 km’ ja 120,000 as.
(40,000 siirtolaista. 20,000 kasakkaa, 30,000
kiinalaista. v. m.). Pääkaupunki Blagovjestsensk.
W. S-m.
Amusia (kreik. amüsi’a), sävelaistin puute,
sävelkuurous, nuottisokeus; seuraa joskus
afasiaa. il. O-B.
Amygdaliini (lat. amygdalum = manteli),
hiiltä, vetyä, happea ja typpeä sisältävä
kemiallinen yhdistys, glykosidi, jonka kokoumus on
CwH27NO„; tavataan karvaissa manteleissa y. m.
hedelmissä; värittömiä, hajuttomia kristalleja;
maku hieman karvas; liukenee alkoholiin ja
veteen; itsestään ei se ole myrkyllistä; veden ja
erään käyteaineen, emulsiinin, vaikutuksesta,
jota löytyy karvaissa ja makeissa manteleissa,
hajautuu se rypälesokeriksi, bentsaldehydiksi
ja sini- eli syanivetyhapoksi; aiheuttaa täten
karvaiden mantelien myrkyllisyyden.
Amygdalitis [-11’-], nielurisain tulehdus, ks.
T o n s i 1 1 i t i s ja A n g i n i.
li. E. G \muudscn
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
