- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
379-380

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ananas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

379

Anarkismi—Anastatica hierochuntica

38» >

Anarkismi (vrt. Anarkia), nykyajan
julkisessa elämässä esiintyvä suunta, jonka ihanteena
on yksilön täydellinen vapaus oikeudellisella,
yhteiskunnallisella ja taloudellisella alalla, ja joka
sen vuoksi vaatii poistettavaksi kaikki tätä
vapautta rajoittavat pakkolaitokset ja
säädökset, joita yksilö ei vapaatahtoisesti hyväksy. Se
hylkää siis valtion ja kaikki, mitä sen
yhteydessä on: hallituksen, lait, viranomaiset ja verot,
kaiken, mikä voi saattaa toisen ihmisen toisen
vallan alaiseksi. Anarkismin lopullisena
päämääränä ei kuitenkaan ole se olotila, jota
tavallisesti sanotaan anarkiaksi, nim. olotila, jonka
vallitessa jokainen tekee ja jättää tekemättä,
mikä häntä kulloinkiu miellyttää, jonka
vallitessa ei kukaan välitä lähimmäisestään, jolloin ei
tunnusteta mitään oikeuksia ja velvollisuuksia,
jolloin siis vallitsee täydellinen sekasorto. Se ei
halua hävittää inhimillisen yhteiskunnan
organi-satsionia, se haluaa vain muuttaa tämän
organi-satsionin muotoa. Nykyisen p a k k o-o r g a n
i-s a t s i o n i n sijaan, joka pakoittaa yksilön
alistumaan määräyksiinsä vieläpä väkivaltaa
käyttämällä, anarkismi tahtoo asettaa
sopimukseen perustuvan organisatsionin,
jonka määräyksiin yksilön tarvitsee alistua vain
sentähden, että hän on vapaaehtoisesti ja
tietoisesti sitoutunut niitä noudattamaan. Toisin
sanoen, se tahtoo nykyisen valtion sijaan asettaa
vapaat yhdistykset.

Anarkistisia aatteita esiintyy jo vanhalla ja
keskiajalla ja pitkin uutta aikaa. Anarkismin
ensimäiset varsinaiset teoreetikot olivat engl.
William G o d w i n (teoksessaan „Enquiry
eoneermng political justice", 1793), ransk.
Proudhon (teoksissaan „Qu’est ce que la
pro-priété" (1840), „Les confessions d’un
révolution-naire" (1849), „Idée générale de la révolution
au XIX :e siècle" (1851) ja saks. Kaspar
Schmidt (kirjailijanimenä Max S t i r n e r),
joka on jyrkimmin ja johdonmukaisimmin
esittänyt anarkistista katsantokantaa (teoksessaan
„Der Einzige und sein Eigeuthum", 1845).

Käytännöllistä merkitystä a. saavuttaa vasta
1860-luvulta lähtien, jolloin työväenliikkeessä
syntyy anarkistinen suunta. Sen alkuunpanija
oli venäläinen M. B a k u n i n, intohimoinen
agitaattori, jonka koko toiminta tarkoitti nykyisen
yhteiskuntajärjestyksen hävittämistä. Aatteensa
hän on etupäässä lainannut Proudhonilta.
Baku-ninia on pidettävä sen anarkistisen suunnan
perustajana, jota sanotaan
kommunistiseksi anarkismiksi ja jonka etevimpänil
teoreettisena edustajana tätä nykyä on
venäläinen ruhtinas Petr Krapotkin. Sen
päämääränä on yksilön rajaton vapaus tuotantoon
ja kulutukseen nähden, s. o. jokaisella on oleva
oikeus saada nauttia olemassa olevista
kulutus-esineistä olematta kuitenkaan velvoitettu
ottamaan osaa tuotantoon. Tällainen velvoitus olisi
hänen mielestään vapauden vastainen ja sitä
paitsi tarpeeton senkin vuoksi, että
tulevaisuudessa on pääsevä valtaan korkeampi
siveellisyys: jokainen on siveellisyyden ja
veljelli-syyden tunteen johtamana koettava voimainsa
mukaan hyödyttää lähimmäisiänsä.
Kommunistisen a:n rinnalla esiintyy toinen suunta,
iota voisi kutsua individualistiseksi
(yksilölliseksi) a:ksi ja joka liittyy

Stirneriin. Sen etevimmät edustajat ovat ame
riikkalainen Benjamin R. Tucker ja
skotlantilainen John Henry Mackay.

Nämä kaksi suuntaa eroavat toisistaan jyr
kästi varsinkin siihen käsitykseen nähden, mikä
niillä on niistä keinoista, joiden avulla ihanne
yhteiskunta on toteutettavissa. Individualistiset
anarkistit hylkäävät kaikki väkivaltaiset
toimenpiteet ja luottavat ainoastaan luonnolliseen
kehitykseen, joka, sittenkuin välttämätön sosia
listinen väliaste — ihmiskunnan viimeinen suuri
tyhmyys — on voitettu, on saattava kaikki sii
hen vakaumukseen, että a:n ihanne yksin on oi
keutettu. Kommunistiset anarkistit sitävastoin
suosittavat väkivaltaisia toimenpiteitä, koska ne
muka ovat paras ja nykyisissä oloissa ainoa
tehokas keino kääntämään yleisen huomion a:iin
ja siten vähitellen raivaamaan tietä sen toteutta
miselle. Ensimäinen, joka saarnasi tätä „toi
minnan propagandaa", oli Bakuninin
oppilai-Netsajev (1869). Tämä oppi, jonka kannat
tajia oli myöskin saks. Most, on synnyttänyt
joukon mitä inhottavimpia rikoksia. Useat ruh
tinaalliset henkilöt ja hallitusmiehet ovat joutu
neet anarkististen väkivallantekojen uhreiksi
Tämä taas on aiheuttanut hallitusten puolelta an
karia kiristystoimenpiteitä anarkisteja vastaan

Anarkistinen liike on saavuttanut kannattajia
etupäässä romaanisissa maissa: Ranskassa, Es
panjassa ja Italiassa. Sen hommamiehiä ovat
kaikenlaiset haaveilijat, pahantekijät ja n. s
„agents provocateurs" (ks. t.).

[Mackay, „Die Anarchisten"; Krapotkin.
„L’anarchie, sa philosophie, son idéal"; Herkner.
„Työväenkysymys"; Borgius, „Die Ideenwelt des
Anarchismus"; Plechanow, „Anarkismi ja sosia
lismi"; Grünberg, artikkeli „Anarchismus’’.
Wörterbuch d. Volkswirtschaft.] J. F.

Anarkisti (vrt. Anarkia), anarkismin
harrastaja. Adj. Anarkistinen, ks. A n a r
k i s m i.

Anarrkicas ks. M e r i k i s s a.

Anas ks. Sorsa.

Anasarka (kreik. ana’ = päällä, ja sarfrs = li
ha), Hinket., vesipöhö, erittäinkin mikäli se kos
kee ihonalaista solukudosta.

Anasiditeetti (kreik. kielteinen an, ja lat. aci
dum - happo), suolahapon puute mahanesteessä

Anastaattinen paino (kreik. anista’nai = aset
taa), Rudolf Appelin keino siirtää vanhoja pai
noksia sinkkilevyille ja valmistaa niistä syö
vyttämällä uusia painolevyjä. Tällä tavoin vai
luistetut uudet levyt eivät kuitenkaan tule yhtä
tarkoiksi kuin vanhat.

Anastasia
tä’-J, usean pyhimyksen nimi. 1
Anastasia nuorempi, rikas ja ylhäinen
roomalaisnainen, kärsi marttyyrikuoleman v.
304; hänen muistopäivänsä on 25 p. jouluk. —
2. Ylhiiissyntyinen kreikkalaisnainen, jok»
Konstantinopolista lähti keisari Justinianuksen
rakkaudentunnustuksia pakoon erääseen [-Aleksandrian luostariin, kuoli 567; kuolinpäivä 10 p.
maalisk.

Anastasius f-tiY-J, neljän paavin nimi. A. I.
398-401, kirosi Origeneen kirjoitukset ja vastusti
donatisteja. — A. II. 496-98. — A. III, 911-13.
— A. IV, 1153-54.

Anastatica hierochuntica /-(</’- -«’-/ ks. J
e-rikon ruusu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0218.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free