Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Anastigmaattinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
383
Anckarstierna Ancylostoma duodenale
384
laiset kertoivat taivaasta pudonneen kuningas
Numa Pompiliuksen hallitusaikana. Koska
Rooman vallan luultiin riippuvan tämän kilven
säilymisestä, antoi Numa sen salaamiseksi
valmistaa 11 aivan samankaltaista kilpeä. Kaikkien
12 kilven hoito uskottiin 12 papille, jotka
vuosittain maaliskuussa laulaen ja tanssien
juhlallisessa saattueessa kuljettivat niitä ympäri
kaupungin. Luultavasti kilpien luku tarkoittaa
vuoden kuukausia. K. J. H.
Anckarstierna [-sär-], Cornelius
Di-drikson (1655-1714), ruots. amiraali, alk.
Thijseu, otti osaa merisotaan 1677 Tanskaa
vastaan, aateloitiin seur. v. ja tuli vapaaherraksi
1692. Oli toisen osaston päällikkönä
maallenou-sussa Själlannissa 1700, ja oli seur. vuosina
Suomen lahdessa liikkuvan ruots. laivaston
komentajana, m. m. 1705 johtamassa epäonnistunutta
hyökkäystä Retusaarta vastaan.
Anckarström, Jakob Johan (1762-92),
Kustaa III:n murhaaja, otti 1783 kapteenina
eron sotapalveluksesta. Hänessä samoin kuin
aatelistossa yleensä vallitsi kova
tyytymättömyys Kustaa Ill:tta kohtaan tämän pakoitettua
valtiopäivät hyväksymään „Yhdistys- ja
vakuutuskirjan". Luonteeltaan kostonhimoisena ja
väkivaltaisena A. alkoi hautoa mielessään
tuumia kuninkaan henkeä vastaan ja liittyi siinä
tarkoituksessa 1791 muutamiin muihin
aatelisherroihin (kreivit Horn ja Ribbing, vapaaherra
Ehrensvärd, kenraalimaj. Pechlin y. m.).
Maa-lisk. 16 p:nä 1792 Oopperatalossa
toimeenpannuissa suurissa naamiohuveissa A.
väentungoksessa ampui kuningasta kuolettavasti selkään.
Seuraavana aamuna A. vangittiin, tunnusti
paikalla rikoksensa ja tuomittiin menettämään
henkensä, kunniansa ja omaisuutensa. Kolme
päivää häpeäpaalussa seistyään ja
raipparangais-tuksen kärsittyään A. huhtik. 27 p:nä mestattiin.
K. B:dt.
Anckarsvärd [ä-J. 1. Mikael A.
(1742-1838), soturi, valtiomies, ennen aateloimistaan
Cosswa. 1772 v:n vallankumouksen puhjetessa
Cosswa palveli Viaporissa vänrikkinä laivastossa
ja hänelle uskottiin Suomessa silloin oleskelevan
\altaneuvos Reuterholmin vangitseminen, minkä
onnellisesti toimittikin. Aateloituna ja arvoissa
kohonneena hän oli mukana 1788 v:n sodassa ja
osallisena Anjalan liitossa, mutta osasi kuitenkin
kuninkaan edessä puhdistautua. 1809 kutsuttiin
A. maamarsalkaksi niille valtiopäiville, jotka
antoivat Ruotsille uuden hallitsijasuvun ja
uuden valtiomuodon. A. oli nyt korotettu
vapaaherraksi ja kreiviksi. On kirjoittanut „Tankar
om 1789 års fälttåg" ja „Minnen från ären
1788-90". — 2. Karl H e n r i k A. (1782-1865),
soturi, valtiomies, edellisen poika, synt.
Viaporissa 22 p. huhtik. 1782. Oli innokas
osanottaja läntisen armeijan kapinaan 1809 ja
lähetettiin Tukholmaan sopimaan siellä olevain
samanmielisten kanssa. A. korotettiin nyt
everstiksi, mutta joutui pian tyytymättömänä
Kaarle Juhanan noudattamaan politiikkaan
epäsuosioon ja otti eron 1813. Valtiopäivä miehenä
1817 hän esiintyi hallituksen ankarana
arvostelijana ja oli tämän jälkeen kauan aikaa
„oppo-sitsionin" huomattavimpana miehenä.
Valtiopäivillä ja julkisen sanan avulla hän esiintyi
hallinnollisen virkavallan leppymättömänä vas-
tustajana, lausuen m. m. „ettei laittomia käskyjä
saa totella". 1830 hän julkaisi Richertin kanssa
ehdotuksen eduskunnan muutokseksi, joka käsitti
säätyjen lakkauttamisen, ja 1S33 kirjansa
„Poli-tisk trosbekännelse" (valtiollinen
uskontunnustus). 1840 v:n valtiopäivien jälkeen A. ei enää
yhtä väsvmättömästi kuin ennen ottanut osaa
valtiolliseen elämään, mutta esiintyi kuitenkin
silloin tällöin ja pysyi eduskuntamuutoksen
innokkaana harrastajana. Kuoli Tukholmassa 25 p.
tammik. 1865. K. G.
Ancona /-fcö’-/, kaupunki Italian
samannimisessä maakunnassa Adrianmeren rannalla, 35,000
as.; linnoitettu. Piispanistuin. Vilkas
meri-liike (1903 siellä kävi 1300 laivaa),
sokeriteollisuutta, villa- ja rautatavaroita. Laivaveistämö.
Pohjoispuolella kaupunkia on
muinaisroomalai-nen rantarakenne (aallonmurtaja), jota koristaa
valkeasta marmorista tehty Trajauuksen
triumfi-kaari. Useita kirkkoja, joista huomattavin on
ll:nnellä vuosis. Venuksen temppelin raunioille
rakennettu tuomiokirkko San Ciriaco. —
Kaupungin lienevät 4:nnellä vuosis. e. Kr.
perustaneet Syrakusasta lähteneet uutisasukkaat.
Traja-nuksen aikana se oli kukoistava
kauppakaupunki ja keskiajalla jonkun aikaa itsenäinen
tasavalta, mutta joutui 1275 paavin vallan alle.
A. liitettiin Italian kuningaskuntaan 1861.
Ancus Marcius (myös Martius), tarun
mukaan Rooman neljäs kuningas lopulla
600-lukua e. Kr., Numa Pompiliuksen tyttärenpoika,
jonka hallituskausi yleensä oli rauhallinen. Hän
taisteli latinalaisia vastaan, joista osa.
siirrettiin asumaan Aventinus-kukkulalle. Rooman
sataman Ostian perustaminen sekä toiselle
puolelle Tiber-jokea johtavan paalusillan (Pons
yublicius) rakentaminen ynnä Janiculumin
linnoitus mainitaan myös Ancus Marciuksen
ansiotöiksi. K. J. H.
Ancylostoma duodenale
lo’s- -nä’-J [-(J)och-niius (Luoden alis), 8-18 mm pituinen
Strongyli-deæ-heimon suolinkai-nen, joka toukkana
elää vapaana kosteissa
paikoissa, mutta
myöhemmin voi siirtyä
ihmisen ohjassuolen
yläosaan ja tarttua iiinakalvoon suussa
olevalla väkäslaitoksella. Esiintyen
tuhansittain suolessa verta imien ja,
alati paikkaansa vaihtamalla, aiheuttaen
haavoissa jälkivuotoja, synnyttää se
vaikean taudin, jonka
huomattavimpana oireena on suuri vähäverisyys ja
loppuna usein kuolema. Mato ja sen
mukana tauti on hyvin levinnyt
vanhan ja uuden maailman lämpimissä
seuduissa. Euroopassa se on Italiassa
yleinen; myös Saksassa Reinin varsilla
esiintyvä tiilentekijöiden anemia on
madon aiheuttama. 1880 tauti herätti
huomiota St. Gotthardiii tunnelia
rakennettaessa. Muutamia
vuosikymmeniä se on ollut tunnettu useissa
Keski-Euroopan kaivoksissa. Suomessa ei
matoa ole koskaan tavattu. Sen munia
poistuu ulostuksissa useinkin
tavattomia määriä. Suotuisissa oloissa ne kehittyvät
toukiksi, jotka suun tahi ihon kautta ihmisen
[-Ancylostoma duodenale.-]
{+Ancylosto-
ma duode-
nale.+}
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
