- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
385-386

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ancylusaika ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

385

Ancylusaika

i—Andernach

386

suoleen joutuneina kehittyvät edelleen ja
synnyttävät taudin. Tämän voi monessa
tapauksessa parantaa tavallisilla matolääkkeillä.
Puhtaus on paras tartunnan ehkäisijä. A. H:nen.

Ancylusaika, se geologinen aika, jolloin
Ad-cylusjärvi (ks. t.) oli olemassa.

Ancylus fluviatilis
a’-J. pieni kotilo, jonka
leveän kekoinainen, kierrokseton kuori on 7 mm
pitkä; elää joissa ja koskissa siellä täällä [-rannikkoseuduissamme. Laji tullut kuuluisaksi
siitä, etlä sen kuoria on tavattu sen laajan
sisä-järven eli n. s. Ancylusjärven (ks. t.)
kerrostumissa, jonka luullaan jääkauden jälkeisellä
ajalla täyttäneen Itämeren syvänteen.
[Suomen kiirtiisto N:o 4, s. 15.J K. M. L.

Ancylushieta ks. Ancylusjärvi.

Ancylusjärvi, gcol., suuri suolaton järvi, joka
kohta jääkauden loputtua peitti nykyisen
Itämeren ja osan sen rannikkoalueista. Tuo järvi
muodostui siten, että jääkautisen jäämeren
kanssa yhteydessä ollut Itämeri
myöhäisglasiaa-lisea maankohoamisen (ancylus-kohoamisen)
kautta tuli erotetuksi mainitusta jäämerestä,
jonka jälkeen sen vesi vähitellen muuttui
suolattomaksi. Nimensä järvi on saauut kotilon,
Ancylus fluviatiliksen, mukaan, joka fossiilina
esiintyy senaikuisissa rantavalleissa.

A :u kerrostumia ovat, paitsi mainitut
rantavallit, a n c y I u s-h i e t a ja a n c y I u s-s a v i
(jota lienee tavattu m. m. Viipurin seuduilla).

Jääkauden jälkeisen maanvajoamisen kautta
tuli A. taas yhteyteen valtameren kanssa ja
muuttui suolaiseksi Litorina-mereksi.

Ancylussavi ks. Ancylusjärvi.

Ancyra [-ky’-], muinainen kaupunki Vähässä
Aasiassa, ks. A u g o r a.

And, Andreas Andréasson (k. 1317),
ruots. oppinut, oli käynyt oppia ulkomailla,
arvattavasti Pariisin yliopistossa, ja siellä
maisteriksi tullut, kun 1278 valittiin Upsalan
tuomiorovastiksi. 1285 hän osti Pariisissa tulon, jonka
lahjoitti siellä opiskelevien ruotsalaisten
asuttavaksi. A. oli jäsenenä siinä lautakunnassa, joka
pani kokoon ja kirjoitti 1296 julkaistun
Uplan-nin lain. Kuului sukuun, jonka kilvessä nähtiin
uiva sorsa: siitä nimi (ruots. and-sorsa).

Andalusia (lat. Vandalitia, Vavdalucia, esp.
Andalucta), maakunta Espanjassa Sierra
More-nau ja Välimeren välillä; sen läpi virtaa
Gua-dalquivir-joki; 87,570 km2 ja 3’/jmilj. as. A. oli
muinoin jaettuna 4:ään matirilaisvaltioon, nyt
se käsittää 8 maakuntaa: TTuclva. Cadiz, Sevilla,
Jaeu, Oordoba, Malaga, Almeria ja Granada.
Tiheäst iasutut, hedelmälliset seudut (oegus)
Gumlahpiivirin laaksossa, lännessä, vaihtelevat
korkeitten vuorten, asumattomien arojen ja
suolariunei<len (muristuiin) kanssa idässä ja
lounaassa. Ilmanala sulitroopilliuen, etelässä
Euroopan kuumin. Maakunta on Espanjan
hedelmällisin ja seu kauniimpia: se on kuuluisa
hevosistaan, öljystään ja appelsiineistaan. — A. oli
eusiu foinikialainen ja karthagolainen
siirtomaa. V. 206 e. Kr. se joutui Kooma n vallan alle.
Kansainvaellusten aikana sen valloittivat
vandaalit (heistä nimi), ja heidän jälkeensä
länsi-gootit. v. 711 arabialaiset, jotka vasta v. 1492
kadottivat loput siitä (Granadan). — Maurien
(arabialaisten) kartoittaminen ja
juutalaisvainot ovat suuresti vaikuttaneet A:n
taloudella. Painettu M/,09.

liseen taantumiseen ja väkiluvun vähenemiseen.
Monet rauniot ja paikannimet y. m.
muistuttavat vielä vanhoja aikoja. Asukastyyppi ja
luonne on maurilais-itämaalainen. VV. S-m.

Andalusiitti, tavallisesti rombisissa,
nelisivuisissa prismoissa kiteytyvä, mineraalina
esiintyvä, emäksinen aluminiumsilikaatti. On
punertava, ja särmät ovat läpikuultavia. Tavattiin
ensinnä Andalusiassa (siitä nimi).

Andamaanit, saariryhmä Bengaalin lahdessa
Intian valtameressä, 4 suurta ja n. 50 pientä
saarta; 6,500 km2, 25,000 as. Saaret kohoavat
samalta merenalaiselta harjulta, jolta
Nikobaa-ritkin; tämä matalikko on Birman
länsirannikon jatkona ja ulottuu aina Suuda-saarille.
Matala, metsäinen, mahonkipuita kasvava
vuo-renselänne kulkee saarten yli; niitteu ilmasto
on troopillinen, kasvikunta rikas, eläinkunta
köyhä. Alkuasukkaat, n. 2,000, ovat uegroidista
alkuperää ja läheistä sukua Itä-Intian saarten
alkuasukkaille, negritoille. Ile ovat tummia,
villatukkaisia ja pieniä, n. 1,5 m, suurimmaksi
osaksi raakalaisia. Arabialaiset maantieteilijät
tunsivat saaret jo 9:nnellä vuosis. V:sta 1858
englantilaiset ovat käyttäneet niitä
indobrittiläi-senä rangaistussiirtolana; n. 16,000
rangaistus-siirtolaista. IV. S-m.

Andante [a’n-J (it.), „käyden", tarkoittaa
tasaisen tyyntä aikamittaa. — Andantino

i’-J (it.), edellistä hieman eloisampi [-(Englannissa päinvastoin hitaampi) aikamitta. I. K.

Andelin, Antti (1809-82), rovasti,
kielitieteilijä. Räätälin poika Vanajalta. Pappina
Honkajoella ollessaan 1837-53 hän johti valtion
ojitustöitä vaikuttaen paljon näiden köyhien
seutujen viljelykseen. 1853-9 A. oli
kirkkoherrana Utsjoella hoitaen ajoittain
kappalais-virkaa Inarissa; opiskeli lappia ja käänsi tälle
kielelle joukon uskonnollisia kirjoja:
aapiskirjan, Lutherin katekismuksen selityksineen,
Htibnerin piplianhistorian, sunnuntai- ja
juhlapäiväin epistolat ja evankeliumit
tavanmukai-sine liitteineen (ote kirkon käsikirjasta,
Kristuksen kärsimyshistoria, Jerusalemin hävitys,
pieni rukouskirja y. m.), Lutherin lyhyen
epistola- ja (yhdessä A. Laitin kanssa)
evankeliumi-postillan; lisäksi pari raittiuskirjasta (Rampa
Lauri ja Kolme päivää Sairion kylässä). Vielä
on A:n kynästä lähtenyt pirteä kertomus
Utsjoen pitäjästä (Suomi 1858) sekä ruotsin kielellä
Utsjoen murteen kielioppi (Anteckningar i lapp
ska språkets grammntik, 1856) ja Inarin-lapin
kielioppi ja kielennäytteitä ynnä
lappalais-suo-malainen sanaluettelo (Enare-lappska
spräk-prof med ordregister, 1861). Käsikirjoitukseksi
on jäänyt A:n laajaulaiuen
suomalais-utsjokelais-inariulappalainen sanakirja (Utsjoen kirkon
arkistossa; inarinlappalais-suomalainen, lipuille
kirjoitettu jäljennös Suom.-ugr. Seuran
hallussa). A. K. (Fr. A.)

Andermatt 1. Ursern (it. Orsera),
kauppala Urin kanttonissa Sveitsissä Reuss-joen
varrella, 1,444 m yi. merenp., n. 800 as.
Turisti-paikka, ilmaparantola, tärkeä tienristeys, missä
Reussin ja Ticinon jokilaaksojen tiet leikkaavat
Rliöne- ja Reinlaaksoja pitkin kulkevia teitä.

IV. S-m.

Andernach (lat. Antunnacum), Reinin
maakunnassa, 17 km Koblenzista luoteeseen, 9,000 as.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0221.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free