- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
393-394

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Andromakhe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

turvapaikakseen myöskin jalopeura saatuansa
metsässä odan käpäläänsä. A. vapautti
jalopeuran odasta ja heistä tuli hyvät ystävät. Kun A.
joutui kiinni, tuomittiin hänet karanneena
orjana petojen eteen arenalle, jossa hän tapasi
ystävänsä jalopeuran, joka paneutui hänen
jalkainsa juureen. Keisari lahjoitti A:lle
vapauden ja jalopeuran toveriksi.

Andromakhe [-ma’khē] (lat. Andro’mache),
troialaistarustossa Priamoksen pojan
Hektorin puoliso, Kreikan sankarirunouden
ihanimmin kuvattu naisluonne. Homeroksen Iliadin
mukaan A:n isä oli Troas-maakunnassa
sijaitsevan, muka kilikialaisten asuman
Thebe-kaupungin („Plakoksen-alaisen Theben”) kuningas
Eetion. Kun Akhilleus valloitti Theben, menetti
A. isänsä ja seitsemän veljeänsä: äiti kuoli
suruun. Niinpä Hektor on A:n ainoana turvana;
puolisot yhdistää mitä jaloimmin ja
kirkkaimmin kuvattu rakkaus. Iliadin kauniimpia
kohtia on Hektorin ja A:n hyvästijättö ennen
Hektorin lähtöä viimeiseen taisteluunsa (VI
kirjassa). — Hektorilla ja A:lla on poika
Skarnandrios l. Astyanaks. — N. s. kyklillisissä
epoksissa kerrottiin kuinka Astyanaks Troian
kukistuttua surmattiin ja Hektorin jalo puoliso sai
orjuuden kovan kohtalon. Hänet annettiin
Akhilleus-vainajan pojalle, rajulle
Neoptolemokselle; — tarun erään toisinnon mukaan juuri
Neoptolemos oli Astyanaksin surmannut! —
Neoptolemos vei A:n kotimaahansa ja asettui
lopulta Epeirokseen. Siellä A. synnytti hänelle
Molossos-nimisen pojan, jota pidettiin
Molossolaisen kuningassuvun kantaisänä. Erään tarun
mukaan, jota Vergilius Æneis-runoelmassaan on
noudattanut, A. orjuudesta vapautuneena yhtyi
Epeiroksessa avioliittoon Hektorin veljen
Helenoksen kanssa. Nämä A:n loppukohtalot
esitetään eri lähteissä eri tavoin. O. E. T.

Perseus ja Andromeda<bPuget’n mukaan.
Perseus ja Andromeda

Puget’n mukaan.


Andromeda [-e’-]
(lat. Andro’meda), kreik.
tarustossa Aithiopian
kuninkaan Kepheuksen
ja Kassiepeian (lat.
Cassiope) tytär. Kun
Kassiepeia kehui
olevansa kauniimpi kuin
meren neitoset, Nereidit,
lähetti Poseidon
merihirviön hävittämään
Kepheuksen maan.
Oraakelin neuvon mukaan oli
A. jätettävä tälle
hirviölle ja hänet
kahlittiin kiinni
rautakallioon, josta hänet sitten
Perseus (ks. t.) pelasti
ja sai puolisokseen.
Sophokles ja Euripides ovat
(hävinneissä)
näytelmissä käsitelleet A:n
tarua.

O. E. T.

Andromeda [-e’-], suokukka, kasvisuku
Ericaceæ-heimossa. Pohjoisia tunturi- ja
rämevarpuja, joiden lehdet ovat talvehtivia, ehyitä,
pieniä, nahkeita, päältä kiiltäviä, litteitä tahi
neulasmaisia. Kukat kellomaisia,
pitkäperäisiä, punertavia, harvakukkaisissa kukinnoissa.
Meillä yleisin laji A. polifolia rämemailla
Etelä-Suomesta Lappiin. Linnén lempikasveja; sai
nimensä siitä, että se „oli kytketty Lapin
autioihin soihin niinkuin Ovidiuksen A. kallioon”.

Andromeda, tähtit., pohjoisella taivaalla oleva
tähtikuvio.

Andromedan tähtisumu, paljaallekin silmälle
näkyvä tähtisumu Andromedan tähtikuviossa.
Sumun tunsivat jo arabialaiset. Sen kirjo on
yhtenäinen, jonka vuoksi voi olettaa, että sen
aineosina on kiinteitä kappaleita. Lähellä sen
keskustaa näkyi v. 1885 uusi tähti, joka parin
kuukauden perästä taas hävisi. A. D.

Andromonœcia, hede- ja kaksineuvoisten
kukkien esiintyminen samalla varrella.

Andronikos [-dro’-] muinaiskreikkalainen
filosofi, Rhodoksesta kotoisin, järjesti ja julkaisi
Aristoteleen teokset; vaikutti Ateenassa
„peripateettisen” oppikunnan päämiehenä noin vv.
70-50 e. Kr. A. Gr.

Andronikos [-o’nī-], neljän Itä-Rooman
keisarin nimi. — A. I, Iisak I:n Komnenoksen poika,
hallitsi 1183-85, kuuluisa vaiherikkaasta
elämästään. Metsästysretkellä hän joutui turkkilaisten
vangiksi 1141, pääsi muutaman vuoden kuluttua
vapaaksi, jonka jälkeen keisari Manuel asetti
hänet Kilikian armeijan päälliköksi.
Saavutettuansa sotilaiden suosion hän joutui keisarin
epäsuosioon ja vankeuteen 12 vuodeksi.
Vankeudesta paettuansa A. oleskeli Venäjällä,
kunnes voi palata, mutta epäsuosioon jouduttuaan
jälleen pakeni turkkilaisten luo. Vihdoin hän
Manuelin kuoltua murhautti tämän pojan ja
huudatti itsensä kuninkaaksi. 1185 hän menetti
henkensä kapinassa. — 2. A. II, hallitsijana
1282-1328, Mikael VIII Palaiologoksen poika,
jonka pojanpoikansa syöksi valtaistuimelta. -—
3. A. III, 1328-41, heikko ja hekumallinen
hallitsija, kävi onnetonta sotaa bulgaareja ja
osmannilaisia turkkilaisia vastaan. — 4. A. IV,
Palaiologos, 1376-79, syöksi isänsä
valtaistuimelta, mutta kolmen vuoden kuluttua
menetti sen jälleen hänelle. Kuoli 1385 sokaistuna.

Andropogon<bsorghum.
Andropogon

sorghum.


Andropogon, kasvisuku
Graminaceæ-heimossa. Korkeita kuuman vyöhykkeen heiniä,
joiden monikukkaiset tähkylät
ovat tähkissä tahi röyhyissä.
Tärkein laji A. sorghum,
durrah (ambolaisten „iilja”),
on komea, leveälehtinen,
maissin näköinen heinä; kasvaa
3-5 m korkeaksi. Varsi
täyteinen, täynnä imelää ydintä,
päättyy suureen, väriltään ja
muodoltaan hyvin vaihtelevaan
röyhyyn. Tähkylät parittain.
Lehdet hienokarvaiset. Jyvä
pitkulainen tai puikea, 4-5 mm pitkä.
3-5 mm leveä. Kotimaa lienee
troopillinen Afrikka, jossa sen
otaksuttu villi kantamuoto A.
halepensis
kasvaa. On kaikkien
Afrikan kansojen päävilja,
useiden pääravintoaine. Erästä
muunnosta A. saccharatusta
viljellään sokeripitoisen ytimensä
vuoksi, jota neekerit
pureksivat ; kiinalaiset valmistavat
siitä päihdyttävää juomaa ja Ameriikassa on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0225.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free