- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
405-406

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Anglikanismi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ja siitä ylikin, mutta maltillisemmassa
muodossaan on se valtavasti kohottanut kirkollista
yhteishenkeä ja elvyttänyt rakkautta
anglikaanisen kirkon omituisiin perinnäisiin muotoihin
ja laitoksiin. Korkeakirkollisella suunnalla on
nykyään johtava asema anglikaanisessa
kirkossa; siihen lukeutuvat m. m. useimmat piispat.
Väljäkirkollisella suunnalla on
päämerkityksensä teologian alalla, jossa se on
saanut vaikutuksia Saksasta : se suvaitsee
useampia opinmuotoja kirkon piirissä ja tahtoo
ylläpitää vuorovaikutusta uskonnollisen ja yleisen
sivistyselämän välillä. Sen merkkimiehiä ovat
Coleridge, F. D. Maurice ja Ch. Kingsley, F. W.
Robertson y. m. Kirkollisena puolueena se on
pieni, mutta siitä on lähtenyt paljon herätteitä
eri tahoille ja erittäinkin voidaan siitä
(Kingsley, Maurice) katsoa alkunsa saaneen sen
voimakkaan sosiaalisen harrastuksen, joka nyt on
ominainen kaikille Englannin kirkon suunnille.
Eri puolueiden vaikutus on laajoissa piireissä
sulautunut yhteen ilman tarkkoja rajoja.

Anglosaksilaisen rodun leviäminen kuvastuu
myös anglikaanisen kirkon laajenemisessa.
Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Englannin
siirtoloissa sekä lähetysalueilla on syntynyt
anglikaanisia kirkkokuntia, joilla melkein kaikilla
on vapaakirkon asema ja jotka oikeudellisesti
ovat riippumattomia emämaan kirkosta, mutta
ovat säilyttäneet yhteyden sen kanssa.
Kaikkiaan oli anglik. hiippakuntia v. 1907 223.
Y:sta 1867 ovat anglikaanisen kirkon piispat
kaikkialla maailmasta joka kymmenes vuosi
kokoontuneet Lontoossa („pananglikaaniset” eli
„Lambeth-konferenssit”). Anglikaanisella
kirkolla on suuremmassa määrässä kuin millään
muulla protestanttisella kirkkokunnalla
„oikumeeninen” luonne. Yhdistävänä siteenä siinä
on piispanvirka, tunnustus, englantilainen
raamatunkäännös ja Common prayer-bookin
liturgia, joka on juhlallisimpia ja kauneimpia mitä
olemassa on ja yli 300-vuotisen käytännön
kautta on kasvanut kiinni kansan tietoisuuteen.

J. G.

Anglikanismi ks. Pusey.

Anglisismi (lat. angli = anglit, anglosaksit),
englannin kielelle ominainen sana tai lausetapa,
varsinkin kun se esiintyy toisessa kielessä.

Anglit (lat. angli), germaanilainen kansa,
asui Slesvigissä, josta saksein kanssa 449
siirtyivät Englantiin, ks. Anglosaksit.

Anglo-ameriikkalaiset, englantilaiset
ameriikkalaiset.

Anglo-intialainen valtakunta, Englannin
itä-intialaisten alueiden yhteinen nimitys.

Anglomania (lat. angli = anglit, mani’a =
raivo, hulluus), Englannin, sen olojen ja tapojen
liiallinen ihailu.

Anglo-normannilainen kieli,
normannilaisten valloittajain Englantiin (1066) tuoma
ranskan murre sellaisena, miksi se täällä englannin
kielen vaikutuksesta muodostui; kohosi
kirjalliseen viljelykseen, ensi kertaa Vilhelm
Valloittajan laeissa, oli hovin, sivistyneiden ja
parlamentin kielenä 14:nteen, asiakirjain ja lainopillisten
teosten kielenä aina 16:nteen vuosis. asti.

A. K.

Anglosaksilainen kieli ja kirjallisuus ks.
Englannin kieli ja kirjallisuus.

Anglosaksit on yhteisnimenä sillä anglein ja
saksein heimoista syntyneellä kansalla, joka
Elben suun seuduilta siirtyi Etelä-Britanniaan;
tämän se 449 valloitti sadun mainitsemien
kuninkaittensa Hengistin ja Horsan johdolla. Noin
v:n 600 paikoilla he kääntyivät kristinuskoon
ja tulivat nyt itse ahkeroiksi uskon levittäjiksi.
Britanniassa he perustivat seitsemän
kuningaskuntaa (n. s. heptarkhian: Kent, Sussex,
Wessex, Essex, Ostanglia, Mercia ja
Northumberland), jotka Wessexin kuningas
Egbert 827 yhdisti anglosaksien valtakunnaksi,
kunnes normannit sen 1066 valloittivat, vrt.
Englanti, Historia. [Winkelmann,
„Geschichte der Angelsachsen”, Onckenin
maailmanhistoriassa.] K. G.

Angolalaisia tyyppejä.
Angolalaisia tyyppejä.


Angola [-ō’-]. port. siirtomaa Afrikan
lounaisrannalla, Saksan Lounais-Afrikan,
Englannin Rhodesian ja Kongovaltion välissä. 1,315,500
km2, väestön (kafferi- ja bantuneekerejä)
lukumäärästä on olemassa vaihtelevia tiedonantoja,
2-4 milj.: se jakaantuu 5 alueeseen: Kongo,
Loanda, Benguela, Mossamedes ja Lunda;
pääkaupunki on São Paolo de Loanda,
kenraalikuvernöörin asunto, noin 15,000 as. Maan
orografinen rakenne on Etelä-Afrikalle tyypillinen:
suurin osa on ylätasankoa yli 1,000 m merenp.
yläpuolella : tämän erottaa merestä matala, osaksi
rämeinen, osaksi kuiva rannikkoalue, jonka
ilmanala, vastakohdaksi ylängölle, on kuuma ja
epäterveellinen. Siirtomaan luonnollisia
rikkauksia, eteukin mineraaliaarteita, ei vielä ole
paljon käytetty. Sieltä viedään kauppaan
kautšukkia, kahvia, kopaalia ja palmuöljyä, vahaa ja
jonkun verran norsunluuta, koko vienti on noin
19 milj. mk. Siirtomaata käytetään
karkoituspaikkana. Kulkuneuvot ovat vielä huonot;
muutamia rautatieratoja kuitenkin on.

Angora [-ō’-] (lat. Ancȳra, turk. Engyrieh).
1. Turkin vilajetti sisäisessä Vähässä Aasiassa,
70,900 km2, 932,800 as. — 2. Kaupunki
samannimisessä vilajetissa, 30,000 as. Se on huonosti
rakennettu, mutta siellä on komeita
kreikkalaisen, roomalaisen ja bysanttilaisen
rakennustaiteen jäännöksiä. Kaupungin nykyisenä
kuuluisuutena ovat vuohet ja kaniinit, joiden karvat
ja karvakankaat ovat sen tärkein vientitavara.
Anatolisen rautatien itäinen loppukohta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0231.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free